Nuorten itsemurhat Suomessa

Viime vuosikymmenten aikana 15-24-vuotiaiden nuorten itsemurhat ovat yleistyneet niin Suomessa kuin monissa muissakin läntisissä maissa. Suomessa nuorten miesten itsemurhakuolleisuus kolminkertaistui 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun puoliväliin. Huolimatta vuosina 1991 ja 1992 tapahtuneesta itsemurhakuolleisuuden laskusta on suomalaisten nuorten miesten itsemurhakuolleisuus edelleen Euroopan korkeinta. Noin kolmannes alle 25-vuotiaiden miesten kuolemantapauksista on itsemurhia.

Mauri Marttunen

Letaalien niveljäykistymien taustalla useita eri tauteja

Sikiön liikkumattomuus voi aiheuttaa sikiön menehtymisen jo kohdussa tai heti syntymän jälkeen. Kuolema johtuu keuhkojen kehittymättömyydestä, joka puolestaan on seurausta hengitysliikkeiden puutteesta. Tautiryhmää nimitetään kansainvälisessä kirjallisuudessa patomekanisminsa mukaan sikiökauden liikkumattomuudesta johtuviksi epämuodostumiksi (fetal akinesia deformation sequence = FADS).

Katri Vuopala

Suomalaistutkimus valottaa osteoporoosin syitä

Vaikka noin 80 % osteoporoosin syistä liittyy perimään, on loput osteoporoosiriskistä ympäristön aiheuttamaa. Tiedetään, että nuoruusvuosina riittävä liikunta ja kalsiumin saanti ovat tällaisia ympäristövaikutteisia osteoporoosiriskin säätelijöitä, ja lisäksi on arveltu muidenkin elämäntapaseikkojen, mm. tupakoinnin, vaikuttavan osteoporoosin ilmaantumiseen myöhemmällä iällä.

Kohdunkaulan solumuutokset ja tulehdukset yhä yleisiä teini-ikäisillä

Vaikka 1980-luvulla on kampanjoitu näkyvästi sukupuoliteitse tarttuvia tauteja vastaan, tulokset näyttävät vähäisiltä: teini-ikäisten joukkotutkimukset tuovat yhä esiin kohdunkaulan solumuutoksia ja tulehduksia. Tehostettu neuvonta ja ennaltaehkäisy ovat kuitenkin ainoat keinot, joilla tilannetta voidaan parantaa. Valistusta tulisi suunnata entistä enemmän myös pojille ja miehille.

Matti Grönroos, Pirkko Hartikainen-Vahtera, Tuula Salmi, Pirjo Terho, Juhani Tyrkkö

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1994 Kommentteja

Kohdunkaulan kondylooman ja premalignien solumuutosten laserhoidon tulokset

Laserkirurgiaa on käytetty gynekologiassa 1980-luvulta lähtien kohdunkaulan kondyloomien ja niihin liittyvien solumuutosten hoidossa. TAYS:ssa selvitettiin vuosina 1984 ja 1985 hoidettujen sadan fertiili-ikäisen naisen hoidon tuloksia ja ensimmäisen raskauden kulkua hoidon jälkeen. Komplikaatioita esiintyi vähän; yleisin komplikaatio oli verenvuoto, mutta sekin vaikeutti toimenpidettä vain kuudessa tapauksessa. Hoitoa vaatinut jälkivuoto ilmeni vain yhdellä potilaalla. Kondyloomainfektio uusiutui 41 %:lla potilaista ainakin kerran, suurimmalla osalla kuudenteen seurantakuukauteen mennessä. Laserhoidolla ei ollut vaikutusta hoidon jälkeisten raskauksien kulkuun.

Sari Kokki, Pentti K. Heinonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1994 Kommentteja

Lasten sairastavuus päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa

Päiväkodeissa hoidossa olevat lapset sairastavat enemmän kuin muualla hoidettavat. Helsingissä ja Mäntsälässä päiväkotilapsilla oli keskimäärin 3,9 sairauspoissaolojaksoa ja 14 sairauspäivää 8 kuukauden aikana, kun vastaavat luvut ryhmäperhepäiväkodeissa olivat 3,2 ja 10. Mäntsälässä lapset sairastivat vähemmän kuin Helsingissä. 53 % poissaolojaksoista johtui ylähengitystieinfektioista, 20 % enteriitistä ja 13 % välikorvantulehduksista. Pienimmät lapset säilyvät perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäiväkodissa terveempinä kuin päiväkodissa, ja näitä hoitomuotoja tulisikin mahdollisuuksien mukaan suosia.

Antti Pönkä, Eira Salminen, Martti Nykänen, Merja Dahlbom, Tuija Nurmi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/1994 Kommentteja

Nivelrikon lääkehoito Nykyiset mahdollisuudet vähäiset, mutta uutta tietoa odotettavissa

Nivelrikon patogeneesiä koskeva tutkimus on viime vuosina tuonut esiin uutta tietoa. Kulumisprosessin sijasta voidaan jo puhua monimutkaisesta biokemiallisesta tapahtumasta. Lääkehoidon mahdollisuuksia on nähtävissä runsaasti, mutta valitettavasti vienee vielä vuosia, ennen kuin markkinoille saadaan uudentyyppisiä lääkeaineita. Potilaan vointia voidaan kuitenkin helpottaa käyttämällä oireita lievittäviä lääkkeitä oikein. Erityisen tärkeätä on muistaa kipulääkkeiden käyttöön liittyvät riskit.

Jukka Martio

Nuorten psykiatrinen diagnostiikka Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen suosituksia

Noin joka viidennellä nuorella on jonkinlainen psyykkinen sairaus tai häiriö. Nuoren nopea psyykkinen kehitys mutkistaa usein diagnostista arviointia. Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen työryhmä suosittelee nuorten diagnostisen haastattelun rungoksi Lauferin laatiman profiilin sovellutusta. Skitsofrenian diagnosoimiseksi suositellaan vuoden mittaista seurantaa, ja ärtyneisyys ja vihaisuus tulisi nuorilla ymmärtää masentuneisuuden ilmenemismuodoiksi. Asosiaalisuuden määrittämiseen on käytettävissä eri vaihtoehtoja oireen vakavuuden ja potilaan iän mukaan. Neuroottisten häiriöiden spesifi diagnoosi on useimmiten mahdollinen vasta yli 18-vuotiailla.

Markku Luotoniemi

Linjauksia syövän hoitoon

Syöpäsairaudet ovat kuolinsyytilastossa toisella tilalla verenkiertoelinten sairauksien jälkeen. Huolimatta yli 40 vuotta jatkuneista määrätietoisista ponnistuksista uusien vuosittain todettavien syöpätapausten määrä lisääntyy tasaisesti. Hallinnon uudistus purki keskitettyä ohjausjärjestelmää, ja tämän on epäilty heikentävän syövän hoidon tasoa. STAKESin syövän hoidon asiantuntijaryhmä on laatinut kuntien ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan tueksi Syövänhoidon kehittämisohjelman 1993-2008. Sen tarkoitus on tehostaa hoitoa.

Tapani Hakala, Risto Lappi

Terveydentila, lääkärintarkastus ja ajokortti

Tässä tutkimuksessa käytiin läpi Siilinjärven ja Maaningan kaikki lääkärintodistukset ajokorttia varten vuodelta 1991. Lähinnä silmätautien ja neurologian erikoistutkimusten tarvetta ilmeni nuorimmilla ja vanhimmilla, yhteensä vain noin 1 %:lla tarkastetuista. Nykymuodossaan lääkärintarkastus ei palvele kunnolla sen enempää terveystarkastuksen kuin ajokyvyn arvioinninkaan tarpeita. Sitä tulisikin kehittää vastaamaan selkeämmin kumpaankin tarpeeseen.

Veikko Viitasalo, Jukka Turunen, Pirjo Tuomainen, Jorma Takala

HIV ja AIDS Suomessa

HIV-tartunnat ovat Suomessa lisääntyneet hitaammin kuin vielä joitakin vuosia sitten tehdyissä ennusteissa arvioitiin. Kansainvälisessä vertailussa myös Suomen AIDS-luvut väestömäärään suhteutettuna ovat länsimaiden pienimmät. Homoseksuaalisessa yhdynnässä saatujen tartuntojen osuus on selvästi pienentynyt, mutta miehillä on tartuntoja edelleen enemmän kuin naisilla. Myöskään tapausten keskittyminen Helsinkiin ei ole sanottavasti vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ulkomaalaisia on noin neljännes HIV-tartunnan saaneista Suomessa, ja suomalaisten tartunnoista joka toinen on peräisin ulkomailta. Molekyyliepidemiologinen selvitys vahvistaa, että Suomessa liikkuvat viruskannat ovat peräisin eli puolilta maailmaa.

Pauli Leinikki, Olli Haikala, Eija Kela, Mika Salminen, Marja-Leena Kantanen

HIV-äidin A-vitamiininpuute lisää vastasyntyneen HIV-riskiä

Malawi on afrikkalainen kehitysmaa, jossa HIV-infektion prevalenssi myös raskaana olevilla naisilla on suuri. HIV- infektio tarttuu lapseen 10-40 %:n todennäköisyydellä. Osa tästä vaihtelusta liittyy keskosuuteen, äidin CD4-solujen määrään ja rintaruokintaan. Myös aliravitsemuksen on arveltu liittyvän tarttuvuuteen, mutta täsmällistä tietoa suojaavista ravinteista ei ole ollut. Koska A-vitamiini on tärkeä immuunijärjestelmän ylläpitämisessä, tutkittiin malawilais-amerikkalaisena yhteistyönä, missä määrin HIV-positiivisen äidin seerumin A-vitamiini liittyy HIV:n tarttuvuuteen.

Immunokemoterapia ja mahasyövän ennuste

Mahasyöpä on yleisin syöpätyyppi Japanissa, ja siellä onkin nähty paljon vaivaa mahasyöpäkuolleisuuden pienentämiseksi. Standardihoitona japanilaiset antavat kuratiiviseksi arvioidun mahasyöpäleikkauksen jälkeen mitomysiiniä ja fluorourasiilia. PSK on proteiiniin sitoutunut polysakkaridi (beeta-D-glukaani), jolla on immuunijärjestelmää stimuloivia ominaisuuksia, ja se voimistaa myös solunsalpaajien vaikutuksia. Japanilaiset tutkijat päättivät selvittää, parantaisiko immunostimulantti PSK eloonjäämistä, jos se lisättäisiin tavanomaiseen kirurgian jälkeiseen adjuvanttihoitoon.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030