Japanin aivokuume

Kaukoidän-matkailijoiden on syytä muistaa suojautuminen tartuntatauteja vastaan. Japanin aivokuumetta raportoidaan koko Kaukoidän kattavalla endeemisellä alueella 50 000 tapausta vuosittain. Alle 15-vuotiaat lapset sairastuvat helpoiten. Hyttysen puremasta tarttuva tauti leviää varsin hyvin. Keskimäärin 3 % hyttysistä kantaa virusta. Serologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että 10 % alttiista väestöstä saa virustartunnan vuosittain. Kuitenkin vain 1-10 henkilöä 10 000 kohti saa tartunnan seurauksena enkefaliitin.

Lepakot hygieniaongelmana

Britanniassa on kirkoissa majailevia lepakoita vastustava yhdistys. Sikäläinen eläinsuojelulaki kieltää näet lepakoiden jahtaamisen, joten lepakoiden kanssa on tultava toimeen. Ne ovat kuitenkin ilmeinen haitta: lepakkojen vastustajien yhdistyksen edustaja valittaa Lancetin kirjeenvaihtopalstalla, että lepakoiden siipiin tarttuneet ulosteet ja virtsa leviävät koko kirkkotilaan. Ulosteet tarttuvat kalustoon ja tekstiileihin ja virtsasta jää pysyviä tahroja. Terveyden lisäksi myös kulttuuriarvot ovat uhattuna.

Sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät verenpainepotilailla ja muussa väestössä vuosina 1982-1992

Lääkehoidossa olevien verenpainepotilaiden painearvot olivat vuonna 1992 tutkitussa väestöotoksessa paremmat kuin kymmenen vuotta aikaisemmin, samoin kolesteroliarvot olivat muuttuneet suotuisaan suuntaan. Muutokset ovat kuitenkin samantasoisia kuin muussa väestössä eivätkä, kuten odottaisi, seurausta hoidon tehostumisesta. Lihavuuden, alkoholinkäytön ja naisilla tupakoinnin lisääntyminen verenpainelääkkeitä käyttävien joukossa osoittaa, ettei potilaiden seurannassa ole suosituksista huolimatta pystytty vaikuttamaan heillä yleisesti esiintyviin muihin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. FINMONICA-projektiin liittyvä tutkimus osoittaa myös diabeteksen kasaantuvan lääkehoidossa olevien verenpainepotilaiden ryhmään. Uudet verenpainelääkkeet eivät siis ole ainakaan vielä vähentäneet väestötasolla metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä.

Veikko Salomaa, Erkki Vartiainen, Heikki J. Korhonen Ari Haukkala, Jaakko Tuomilehto, Aulikki Nissinen, Pekka Puska

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 18-19/1994 Kommentteja

Kuolemaan johtaneet sukellusonnettomuudet

Suomessa sattui kuuden vuoden aikana 28 kuolemaan johtanutta sukellusonnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa oli tehty useita virheitä samanaikaisesti; yksi virhe johti toiseen, entistä vaikeammin hallittavaan ongelmaan. Usein virheisiin yhdistyi aiottuun sukellukseen nähden riittämätön koulutus ja soveltumaton varustus. Tämän aineiston perusteella on selvää, että niin sukelluksia suunniteltaessa kuin sukellusten aikanakin otetaan harkitsemattomia riskejä ja lyödään laimin yleisesti tiedossa olevia turvamääräyksiä.

Seppo A. Sipinen, Juha T. Kuokkanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 18-19/1994 Kommentteja

Millainen nuori hakeutuu psykiatriseen hoitoon?

Nuorten vaativimmasta psykiatrisesta hoidosta vastaavat nuorisopsykiatrian poliklinikat. Selvitys Porin nuorisopsykiatrian poliklinikan toiminnasta osoittaa, että tärkeimmät hoitoon hakeutumisen syyt ovat ahdistus ja masennus. Usein oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa ja monet ovat olleet psykiatrisessa hoidossa lapsuusvuosinaan. On kuitenkin paljon hoidon tarpeessa olevia nuoria, jotka jäävät apua vaille. Hoitojärjestelmän on varmistettava heidän hoitoon hakeutumisensa tekemällä hoitoon pääsemisen mahdollisimman helpoksi.

Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 18-19/1994 Kommentteja

Miten lapsen ruokatottumuksiin voi vaikuttaa?

Vanhemmat huolehtivat usein lapsen syömisestä aivan turhaan ja saattavat huolehtimisellaan vaikuttaa negatiivisesti lapsen syömiseen. Lapsilla on luontainen kyky säädellä syömistä. Moni vanhempi saattaakin aivan turhaan yrittää saada lastaan syömään kunnon aterian silloin, kun lapsella on menossa luonnollinen tasausjakso, jonka avulla hän pitää energiansaantinsa ja painonsa tietyissä rajoissa. Positiivinen ruokailutilanne parantaa ruokahalua ja uusienkin ruokalajien kokeileminen on helpompaa. Vanhemmat sisarukset ja vanhemmat voivat myös mallina toimimalla lisätä lapsen halua kokeilla uusia ruokalajeja. Jos uusi ruoka ei ensimmäisellä kerralla maistu, ei lasta saa pakottaa syömään, vaan samaa ruokaa kannattaa yrittää tarjota uudestaan muutaman päivän kuluttua.

Raimo Lappalainen, Ulla-Kaisa Koivisto

Ajankohtaista "tappajabakteerista" Uusiutuuko A-streptokokkiepidemia Suomessa?

A-ryhmän streptokokki-infektion taudinkuvat, lapsivuodekuume, tulirokko, nekrotisoiva faskiitti ja ruusu, tunnettiin jo ennen niiden aiheuttajan tunnistamista. Penisilliinin keksimisen jälkeen vakavat streptokokki-infektiot vähenivät ja lopulta lähes unohtuivat. Nuoremmat kollegat yhdistävät streptokokin lähinnä tonsilliittiin ja ruusuun. Amerikassa, Australiassa ja Euroopassakin todettiin kuitenkin 1980-luvulla vakavien streptokokki-infektioiden määrän lisääntyneen. Huomiota herättivät harvinaiset taudinkuvat, kuten nekrotisoiva faskiitti ja toksinen sokkioireyhtymä, ja oireiden nopea kehittyminen. Suomalaista lääkärikuntaa kohautti vuonna 1988 Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja sittemmin Suomessakin esiintynyt aikaisemmin terveiden henkilöiden kuolemia aiheuttanut A-ryhmän streptokokkiepidemia.

Maija Rummukainen

Nuorten suunnistajien äkkikuolemat Ruotsissa Tutkimustulokset Ruotsista ja Suomesta

Vuosien 1979-92 välisenä aikana terveenä pidetyille ruotsalaisille suunnistajille sattui 17 äkkikuolemantapausta. Tämä aiheutti melkoisen kohun Ruotsissa sekä myös Suomessa. Tarkat tutkimukset ovat osoittaneet, että useimmilla menehtyneistä oli piilevä verenkiertoelimistön sairaus. Urheilijan sydämen ja verenkiertoelimistön piilevien sairauksien tutkiminen ei ole helppoa. Artikkelissa tarkastellaan mitä Ruotsissa on todella tapahtunut ja miten asiaa on tutkittu. Lisäksi annetaan suosituksia, jotka tähtäävät siihen, että urheilijoiden sinänsä harvinaisia äkkikuolemia voitaisiin välttää.

Olli J. Heinonen, Jouko Karjalainen, Matti Viitasalo Matti Mäntysaari, Pekka Saikku, Urho Kujala

Lääkäreiden käsitykset vaihdevuosien jälkeisestä hormonihoidosta

Lääkäreiden suhtautumista vaihdevuosien jälkeiseen hormonihoitoon tutkittiin kyselyllä, jossa oli mukana gynekologeja, sisätautilääkäreitä, yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja erikoistumattomia. Sekä yleinen asennoituminen että käsitykset hormonilääkkeiden käyttöaiheista, hoidon kestosta, hyödyistä ja haitoista vaihtelivat huomattavasti sekä lääkäriryhmien välillä että ryhmien sisällä. Myönteisimmin hormonihoitoihin suhtautuivat gynekologit. Pitkäkestoisen hormonihoidon hyödyistä ja haitoista tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin yhtenäiseen hoitokäytäntöön tähtääviä suosituksia voidaan antaa.

Elina Hemminki, Päivi Topo

Säteilyonnettomuuksiin varautuminen vaatii monen tahon yhteistyötä

Viranomaisten varautumissuunnittelu kattaa monia eri syistä johtuvia säteilyvaaratilanteita. Ydinvoimaloiden lisäksi vaaratilanteita voivat aiheuttaa muun muassa vääriin käsiin joutuneet ydinaseet, käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus, satelliitit ja aluksissa olevat ydinaseet sekä ydinreaktorit. Varautumisessa ja mahdollisten vaaratilanteiden aikaisessa toiminnassa tarvitaan useiden viranomaisten yhteistoimintaa.

Janne Koivukoski

Terveydenhuollon uudistukset Venäjällä ja muissa Itä-Euroopan maissa

Terveydenhuollon uudistaminen on tämän hetken kuuma keskustelunaihe useimmissa Euroopan entisissä sosialistimaissa. Neuvostoliiton perestroikan tuulet levisivät myös terveydenhuoltojärjestelmään, ja laajamittainen uudistus alkoi vuonna 1988. 1980-luvun lopulla myös mm. Unkari, Puola, Bulgaria ja Tsekkoslovakia osoittivat halunsa terveydenhuollon uudistamiseen. Tavoitteena oli sosialistisen terveydenhuoltojärjestelmän syrjäyttäminen ja korvaaminen uudella sairausvakuutusjärjestelmällä. Artikkelissa käsitellään vanhaa terveydenhuoltojärjestelmää, siihen ehdotettuja uudistuksia sekä Itä-Euroopan väestön terveydentilaa.

Vladimir Semenov

Vastasyntynytkin hyötyy kivunlievityksestä

Vasta viime vuosikymmenen aikana on kumottu pitkään vallalla ollut uskomus, että vastasyntynyt ei tunne kipua. Kuitenkin jo pienellä keskosella kivun aistimiseen osallistuvat hermoston osat ovat hyvin kehittyneet. Vastasyntynyt tuntee kipua, kärsii siitä ja reagoi kipua aiheuttaviin toimenpiteisiin käyttäytymisellään sekä fysiologisilla, hormonaalisilla ja metabolisilla stressivasteilla samoin kuin aikuinen. Erityisesti hengitysvaikeuksista kärsivät vastasyntyneet reagoivat voimakkaasti epämiellyttäviin tai kivuliaisiin hoitotoimenpiteisiin, minkä seurauksena tapahtuu haitallisia hapetuksen ja verenkierron muutoksia. Vastasyntyneen tuntema kipu on vaikeasti arvioitavissa, koska lapsi ei pysty sitä sanallisesti ilmaisemaan.

Rottien aorttasiirroista apua ateroskleroosin tutkimiseen

Elinsiirron akuutti hyljintä on pitkälti torjuttavissa kudostyypityksellä, sytologisella rejektiodiagnostiikalla ja immunosuppressiivisella lääkityksellä. Siirtojen suurimmaksi ongelmaksi on kehittynyt krooninen rejektio, mikä usein johtaa siirrännäisen menetykseen kuukausien tai vuosien kuluttua siirrosta. Toisaalta ongelmaksi on muodostunut epäselvyys siitä, onko siirretyn elimen menetyksen syynä todella krooninen rejektio, perustaudin uusiutuminen vai immunosuppressiivisen lääkityksen aiheuttama kudosvaurio. Tavanomaista ateroskleroosia muistuttavat suonimuutokset ovat kroonisen rejektion tärkein ilmenemismuoto. Toisin kuin tavanomaiset ateroskleroottiset leesiot, jotka sijaitsevat suonessa paikallisina plakkeina, kroonisen rejektion arterioskleroosi on konsentrinen ja sen vaskulaariset vauriot kattavat koko suonen pituuden.

Nuoruusiän psyykkinen hyvinvointi ja sen häiriintyminen

Nuorten psyykkisiä ongelmia on tutkittu runsaasti epidemiologiselta kannalta, mutta häiriöiden sisältöä on tutkittu niukasti. Tämän tapaus-verrokkitutkimuksen tarkoitus oli selvittää, minkälaiseen nuoren psyykkisen kehityksen häiriintymiseen reagoidaan lähettämällä nuori psykiatriseen tutkimukseen ja onko terveinä pidettyjen nuorten joukossa psyykkistä piilosairastavuutta. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, eroaako psykiatriseen tutkimukseen ohjattujen ja terveiden nuorten sosiaalinen kasvuympäristö toisistaan. Nuoruusiän psyykkisen kehityksen kannalta haluttiin tutkia, onko psyykkisesti oireilevien nuorten suhtautuminen seksuaalisesti kypsyvään ruumiiseensa ja seksuaalisen identiteetin muodostuminen erilaista kuin terveiden.

Toimistotyötä tekevien naisten niska-hartiaoireet

Niska-hartiaoireet ovat toimistotyöntekijöillä yleisiä. Aiemmin oletettiin, että toimistoergonomian kehittäminen vähentäisi niska-hartiaoireisuutta. Ergonomian parantumisesta huolimatta oireet kuitenkin yhä lisääntyvät. Tämän perusteella niska-hartiaoireisuuteen on ilmeisesti olemassa ergonomian ohella muitakin syitä. Niska-hartiaoireita myös tutkitaan ja hoidetaan runsaasti, mutta kliinisen tutkimuksen merkitys ja hoitomenetelmien vaikuttavuudet tunnetaan yhä huonosti.

Primary gastrointestinal non-hodgkin's lymphomas

The purpose of the present study is to describe the clinical, radiological and endoscopic presentation of primary gastric lymphoma (PGL) and the clinical presentation of primary small intestinal lymphoma (PSIL) and large intestinal lymphoma (PLIL) in all patients treated for this disease in Finland during the period of 1972-1977 as well as in all patients treated for this disease at the Second Department Of Surgery, Helsinki University Central Hospital during the period of 1978-1988. The two patient groups were compared for diagnostic procedures, treatment, results of treatments and prognostic factors.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030