Nivelreuman intensiivihoito

Nivelreuman perinteinen hoito pohjautuu lääkityksen vähittäiseen lisäämiseen, jos hoitovaste jää puutteelliseksi. Aloituslääke on usein tulehduskipulääke, ja sen päälle rakennetaan erilaisia lääkeyhdistelmiä tarpeen mukaan. Reumatologit ovat kuitenkin jo pitkään tutkineet intensiivisemmän hoidon sijaa nivelreumassa, ja solunsalpaajat ovat tulleet jäädäkseen. Hollantilaiset reumatologit ovat tehneet laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin intensiivisen aloitushoidon ja perinteisemmän aloitushoidon eroja. Lähtöajatuksena oli, että kunnon lääkitys taudin alkuvaiheessa nujertaisi taudin alkuunsa.

Robert Paul

Hormoneja liitännäishoitona myös eturauhassyöpään?

Hormonihoito on vakiinnuttanut asemansa postmenopausaalisten naisten rintasyöpäleikkauksen jälkeisenä liitännäishoitona, mutta paikallisessa eturauhassyövässä hormonihoidon asema on ollut selkiytymättömämpi. Nyt raportoidaan kuitenkin arvovaltaisella foorumilla melko suuri eurooppalainen monikeskustutkimus, jonka mukaan paikallisen eturauhassyövän sädehoitoon kannattaa liittää hypofyysin gonadotropiinineritystä estävä ja siten testosteronitasot alas laskeva hormonihoito.

Heikki Joensuu

Hienommat tutkimukset in English?

Tämän vuosikymmenen suurin lääketieteellisen informatiikan hanke on varmaankin Cochrane-yhteistyö. Kyseessä on jättihanke, jossa kerätään tiedot kaikista satunnaistetuista ja kontrolloiduista tutkimuksista. Vain osa näistä tutkimuksista on yleisissä tietokannoista, sillä kuten tunnettua, nollatulosta ei kustantaja aina siedä eikä aina kirjoittajan rahkeetkaan. Tällaiset tulokset, joissa ei todettu merkitsevää eroa saattavat sen takia jäädä julkaisematta kokonaan tai ne julkaistaan paikallisissa lääkärilehdissä.

Kroonisen selkäkivun syynä hermojen kasvu välilevyyn?

Perinteisesti ajatellaan, että krooninen selkäkipu johtuu hermojuurten puristuksesta tai venytyksestä. Kuitenkin joukossamme on lukematon määrä ihmisiä, joilla on kiistaton krooninen selkäkipu mutta joilla ei kerta kaikkiaan voida osoittaa mitään hermokompressioon viittaavaa, käytettiinpä sitten kuvauksia tai EMG:tä. Silti on viitteitä, että kivun syynä on välilevy.

Robert Paul

Maailman halvin ase

Elokuun alussa ilmestynyt JAMA on kokonaan omistettu bioaseteemalle. Lehden artikkeleissa käsitellään todennäköisimpiä bioaseita, niiden käytön toteamiskeinoja ja torjuntakeinoja. Esimerkiksi Irakilla kerrotaan ennen Persianlahden sotaa olleen 200 pommia ja 25 ohjusta, jotka oli ladattu antraksilla, botulinumtoksiinilla ja aflatoksiinilla. Eli aika klassisia aineita näyttää Saddamilla olleen arsenaalissaan, jota hän ei päässyt edes käyttämään liittoutuneiden harmittavan häirinnän vuoksi.

Matti Viljanen

Karvediloli ja atenololi diabeteksessa

Beetasalpaajia on pidetty vähemmän suotavana lääkeryhmänä diabeetikoille, sillä beetasalpaajat lisäävät insuliiniresistenssiä ja vaikuttavat epäedullisesti veren lipidiarvoihin. Toisaalta tiedetään, että beetasalpaajista on oleellista hyötyä mm. sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa sokeriaineenvaihdunnaltaan terveillä ihmisillä. Olisiko sittenkin mahdollista käyttää jotakin lukuisista beetasalpaajista nykyistä huolettomammin diabetespotilailla?

Robert Paul

Suomalaisrekisterit alkoholikuolemien tiedonlähteenä

Olemme usein kuulleet, miten erinomaisia suomalaiset henkilörekisterit ovat, ja niitä oikein käyttämällä voidaan saada tietoa, jota ei muissa maissa voitaisi ajatellakaan saatavan. Nyt ovat asialla Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkijat, jotka ovat yhdistäneet väestörekisteri- ja kuolemansyyrekisteritietoja. Rekisteritietoja yhdistämällä on mahdollista selvittää, missä määrin alkoholi on ollut osallisena eri kuolemantapauksiin. Tutkimusotos käsittää yli 18 000 miestä ja yli 2 800 naista, jotka kuolivat vuosina 1987-93. Henkilöt jaettiin viiteen eri sosiaaliluokkaan ja selvitettiin, missä määrin alkoholi on ollut myötävaikuttamassa kuolemaan eri sosiaaliryhmissä ja eri ikäkausina. Tapaukset on nähtävästi jouduttu käsittelemään tapaus tapaukselta käsin, joten aineiston kasaaminen on hatunnoston arvoinen uroteko.

Lisinopriili ja normotensiivinen diabeetikko

Tämän vuosikymmenen suurimpia edistysaskelia diabeteksen hoidon alalla lienee havainto, että ACE:n estäjillä voidaan hidastaa munuaistaudin ilmenemistä myös normotensiivisillä diabeetikoilla, joilla on makro- tai mikroalbuminuria. Seuraava järkevä kysymys on, vaikuttaako ACE:n estäjä munuaistaudin ilmaantuvuuteen normotensiivisillä diabeetikoilla, joilla ei ole todettavissa mainittavaa albumiinin erittymistä (< 15 mg/l) virtsaan. Tähän kysymykseen haettiin vastausta EUCLID-tutkimuksessa (EURODIAB Controlled Trial of Lisinopril in Insulin Dependent Diabetes).

Robert Paul

Haimatulehduksen pikadiagnostiikka - Suomi maailmankartalle

Haimatulehduksen diagnostiikassa on pitkään ollut keskeisinä testeinä seerumin ja virtsan amylaasin (ja lipaasin) määrittäminen. Haiman tulehtuessa vapautuu kuitenkin muitakin entsyymejä, mm. trypsinogeeniä, josta on olemassa kaksi isoentsyymiä. Trypsinogeeni-2:n tubulaarinen resorptio on jostain syystä suhteellisen vaatimatonta, joten tätä isoentsyymiä erittyy virtsaan. Suomalaiset tutkijat HYKS:ssa ja Helsingin kaupungin sairaaloissa ovat pitkään kehitelleet liuskatestiä trypsinogeeni-2:n osoittamiseksi virtsasta. Nyt keksintö saa arvoisensa huomion, kun tuloksia esitellään maineikkaan NEJM-lehden sivuilla.

Robert Paul

M-solujen synty selviämässä

Suoliston limakalvon alla sijaitseva imukudos (mucosa associated lymfoid tissue) on elimistön hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeä. Kulkeehan suoliston läpi valtava määrä eläviä ja kuolleita mikrobeja ja muuta antigeenista materiaalia. Tärkeä osa suolen imukudoksesta sijaitsee Peyerin laikuissa, joita peittää muusta suolen epiteelistä poikkeava solukko. Tässä solukossa sijaitsevat sekä liukoisen että partikkelimaisen materiaalin kuljettamiseen erikoistuneet M-solut. Esimerkiksi bakteerien on lähes mahdotonta päästä epiteelin läpi muualta kuin M-solujen kautta. Mikään turvallinen läpäisypaikka ei M-solu ole, sillä se tarjoilee läpi kuljettamansa materiaalin suoraan allaan odottaville makrofageille ja muille immuunijärjestelmän soluille.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030