Seerumin PSA eturauhassyövän diagnostiikassa

Seerumin prostataspesifinen antigeeni (PSA) on usein lisääntynyt eturauhassyöpää sairastavalla potilaalla. Kuitenkin vain yhdellä neljäsosalla miehistä, joilla PSA-arvo on koholla (yli 4 myyg/l), todetaan jatkotutkimuksissa eturauhassyöpä, ja toisaalta noin 30 %:lla syöpäpotilaista PSA on diagnosointivaiheessa alle 4 myyg/l. Suurin osa PSA:sta muodostaa seerumissa kompleksin alfa-1-antikymotrypsiinin (ACT) kanssa. Määrittämällä PSA-ACT-kompleksin ja seerumin PSA:n suhde voitaisiin eturauhassyövän diagnostiikkaa mahdollisesti tarkentaa, sillä syöpäpotilaalla suhteellisesti suuri osa PSA:sta on sitoutuneena kompleksiin.

Tämäkin vielä: Alkoholinkäyttö aiheuttaa nenäverenvuotoja

Tuttuahan on, että alkoholi vähentää trombosyyttiaggregaatiota ja pidentää vuotoaikaa (ehkä tämä muuten on syynä sen edullisiin sepelvaltimovaikutuksiin). Glasgow'n kuninkaallisessa sairaalassa pari seniorilääkäriä lienee pohtinut kysymystä, miksi nenäverenvuodon etiologia selviää vain 15 %:lta potilaista. Ehkäpä he pohtivat tätä asiaa tuopin ääressä ja ehkä ajatus näin kulki luontevasti etanolin antitromboottisiin ominaisuuksiin.

Tappaako leukemia-sana?

Newportilainen hematologi kertoo surullisen tarinan säntillisestä noin 55-vuotiaasta poliklinikkapotilaasta, jolla oli hyvässä hallinnassa oleva krooninen lymfaattinen leukemia. Hemoglobiini oli 120, leukosyyttiarvo 30 ja trombosyytit normaalit. Hän pärjäsi hyvin ja käytteli joskus lyhyitä klorambusiili-prednisolonikuureja. Potilaalle ei ollut selitetty, millaisesta taudista on kyse. Sitten kerran hän jätti tulematta vastaanotolle. Tätä ihmeteltiin, sillä mies oli aina ollut täsmällinen ja itsestään huolehtiva. Hän ilmaantui myöhemmin ensiapuun täysin rapakunnossa vaikean fekaali-impaktion vuoksi. Veriarvot olivat ennallaan, hyvät. Hän oli laiminlyönyt itsensä hoitamisen täysin. Miksikö? Hän oli sattumalta nähnyt sanan "leukemia" sairauskertomuksessaan.

Kallistuskoe synkopeen diagnostiikassa

Synkopee on melko tavallinen ongelma päivystysaikaan hoitoon hakeutuvilla. Sen syyn selvittäminen on tärkeää. Kallistuskokeen käyttö synkopeen diagnostiikassa on yleistymässä. Koe paljastaa noin puolet etiologialtaan tuntemattomista synkopeekohtauksista vasovagaalisella mekanismilla kehittyneiksi. Beetasalpaajahoidosta on usein hyötyä synkopeen estossa, ja hoitovastetta voidaan arvioida lääkehoidon aikana uusittavalla kallistuskokeella. Synkopeen hoito on edelleen vakiintumatta, ja kallistuskokeen tulkintaan täytyy suhtautua kriittisesti.

Matti Niemelä, Keijo Peuhkurinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 4/1995 Kommentteja

Psyykenlääkkeet ja epilepsia

Neurologialla ja psykiatrialla on yhtymäkohtia, ja niiden eräät erot ovat biologisesti katsoen perustuneet tutkimusmenetelmien epätarkkuuteen. Uusien menetelmien myötä tulokset ovat tarkentuneet ja aikaisempia käsityksiä on jouduttu monelta osin muuttamaan. Vanha kokonaisvaltainen neuropsykiatrinen lähestymistapa on voimistunut, mistä osoituksena ovat mm. alan tuoreet käsikirjat. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan eräiden tunnettujen lääkeaineiden ominaisuuksia, käyttöä, vaikutuksia ja sivuvaikutuksia neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoidossa. Vanhojen lääkkeiden lisäksi esitellään eräitä uusia kehityssuuntia.

Mauri J. Mattila, Marja Mattila-Evenden

Gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Vuotohäiriöt ovat aiheena lähes kolmasosassa gynekologiseen tutkimukseen hakeutumisista. Näiden ongelmien pääasialliset syyt ja selvittely ovat erilaiset eri-ikäisillä potilailla. Nuorten naisten ylimääräiset tai hyvin runsaat vuodot johtuvat tavallisimmin toimintahäiriöistä. Elimelliset syyt lisääntyvät iän myötä, ja menopaussin jälkeisistä ylimääräisistä vuodoista kymmenesosassa taustalla on kohdun limakalvon pahanlaatuinen muutos. Diagnostiikassa emättimen kautta tehtävä kaikukuvaus, hysteroskopia sekä imulla otettava endometriumin histologinen tai sytologinen näyte korvaavat nykyään monissa tapauksissa aikaisemmin ensisijaisena menetelmänä käytetyn koekaavinnan. Myös hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina monipuolistuneet, ja ennen kohdunpoistoa on valittavana useita vähemmän invasiivisia hoitomuotoja.

Eeva-Marja Rutanen, Timo Laatikainen

Reaktiivinen artriitti

Suomalaiset lääkärit ovat oppineet melko hyvin tuntemaan reaktiivisen artriitin. Vaikka taudin ennuste yleensä on hyvä, kärsii suuri osa potilaista vuosikausia erilaisista nivelvaivoista. Sekä diagnostiikassa että hoidossa voi ilmetä ongelmia. Etenkin antibioottien merkitys on vielä epävarma, mutta lähivuosina siitä saadaan varmaankin lisää tutkimustuloksia. Taudin etiopatogeneesia koskevat tuoreet havainnot ovat herättäneet uudelleen kysymyksen, missä määrin infektioilla sittenkin on osuutta myös muiden reumasairauksien taustatekijöinä.

Auli Toivanen, Paavo Toivanen

Huumausaineiden käytön toteaminen hiuksista

Virtsan ja veren huumausainetestejä on jo pitkään hyödynnetty oikeuslääketieteessä, kliinisessä myrkytysdiagnostiikassa, narkomaanien hoidossa ja rikostutkimuksessa. Viime aikoina näiden testien rinnalle on noussut huumausaineiden hiusanalyysi, joka on saanut alkunsa etenkin Yhdysvalloissa yleistyneestä työntekijöiden huumausainetestauksesta. Hiusanalyysi antaa mahdollisuuden tutkia henkilön huumausaineiden käytön lähihistoriaa.

Ilkka Ojanperä, Raija Nieminen, Erkki Vuori

Kouluterveydenhuollon muutokset 1992-1994

Kouluterveydenhuoltoon on viime vuosina kohdistunut muutospaineita. Taloudellisen laman aikana säästöt sosiaali- ja terveystoimessa näyttävät kohdistuvan henkilöstömenoihin ja ehkäisevään terveydenhuoltoon, erityisesti seulontatutkimuksiin. Lisäksi väestövastuu on kohdistanut muutoksia kouluterveydenhuoltoon. Kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin kouluterveydenhuollon muutoksia 1992-94, yleisenä kehityssuuntana oli lääkärien ja terveydenhoitajien työpanosten ja virkojen vähentäminen sekä toimintojen karsiminen, kuten luokkatarkastusten harventaminen. Lisäksi kouluterveydenhuollon palveluja siirrettiin yhä enemmän kouluilta pois terveyskeskuksiin. Vaikka muutokset ovat vielä toistaiseksi pysyneet melko pieninä, suuntaus voi jatkuessaan olla kouluterveydenhuollon kannalta kielteinen. Vasta vuosien kuluttua voidaan arvioida, mitä tämänhetkinen suuntaus kouluterveydenhuollossa merkitsee lasten ja nuorten terveydelle.

Anne-Maria Latikka, Marja-Leena Perälä, Elina Hemminki, Sirpa Taskinen

Rakennustyöntekijöiden työkyvyttömyyden kustannukset

Työkyvyttömyyden perusteella maksetun toimeentuloturvan kustannuksia tarkastelemalla saadaan tarkempia sairaus- ja ammattiryhmäkohtaisia vertailuja kuin esimerkiksi työpanosmenetyksiä arvioitaessa. Rakennustyöntekijöiden työnantajan maksamat sairausajan palkat, sairausvakuutuksen päivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet ja tapaturmavakuutuksen maksamat toimeentuloturvakustannukset selvitettiin yhden vuoden ajalta. Yli kaksi kolmannesta kustannuksista oli pitkäaikaisen, yli vuoden kestäneen työkyvyttömyyden perusteella maksettuja työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeitä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja tapaturmat aiheuttivat yhteensä noin puolet kaikista kustannuksista.

Jukka Kivekäs, Juha Liira

Kosteusvauriorakennuksen arviointi on yhteistyötä

Rakennuksiin syntyy kosteusvaurioiden seurauksena mikrobikasvustoja, jotka voivat aiheuttaa rakennuksessa työskenteleville, asioiville tai asuville hengitystietulehduksia, ärsytysoireita tai allergioita. Kosteusvauriorakennuksista käytetään usein nimitystä hometalo. Nimitys on sikäli epätarkka, että sairauksia voivat aiheuttaa homeiden lisäksi myös muut sienet ja bakteerit sekä niiden tuottamat allergeenit, toksiinit ja haihtuvat aineenvaihduntatuotteet. Kosteusvauriorakennusten terveysvaikutusten arviointi on usein ongelmallista menetelmähankaluuksien, tulosten tulkinnan vaikeuden ja viranomaisten yhteistyön ja yhteisymmärryksen puutteen takia. Artikkelissa esitellään eräs kosteusvaurioista kärsinyt neuvola ja siitä tehty terveysvaara-arvio. Neuvolaa arvioitaessa on pyritty aikaisempaa laaja-alaisempaan arvioon, joka perustuu työhygieenisiin mittauksiin, lääketieteellisiin tutkimuksiin ja rakennustekniseen selvitykseen.

Markku Seuri, Tiina Reponen, Pertti Partanen, Kari K.K. Venho, Kari Herttuainen, Marjut Kotimaa, Aino Nevalainen

Simvastatiini hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä

Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa (Multicenter Anti-Atheroma Study = MAAS) annettiin 381 sepelvaltimotautipotilaalle, joilla seerumin kokonaiskolesteroli oli 5,5-8,0 ja triglyseridipitoisuus alle 4,0 mmol/l ja joilla ei ollut diabetesta, sokkona joko lumelääkettä tai 20 mg simvastatiinia päivässä neljän vuoden ajan. Koronaariangiografia tehtiin ennen lääketutkimuksen alkua sekä 2 ja 4 vuotta myöhemmin.

Dyslipidemia yhteydessä Alzheimerin tautiin

Kuopiolais-oululaisena yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin apolipoproteiini E:n eri fenotyypit ovat yhteydessä Alzheimerin tautiin. Tätä yhteyttä on osattu epäillä jo muutamia vuosia, sillä valikoiduissa populaatioissa on osoitettu yhteys apolipoproteiini E:n e4-alleelin esiintyvyyden ja tuon dementoivan sairauden välillä. Kuopion maan mainio kokemus populaatiotutkimusten toteuttamisessa tuli nyt hedelmälliseen käyttöön, kun haluttiin selvittää, toteutuuko apolipo E:n ja Alzheimerin yhteys myös väestötasolla.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030