Englannin terveydenhuollon uudistus I Englannin terveydenhuollon organisaatio ja vuoden 1991 uudistus

The British Council järjesti toukokuussa 1993 Birminghamissa kansainvälisen seminaarin Englannin terveydenhuollon uudistuksesta. Nyt alkavassa kolmiosaisessa kirjoitussarjassa esitellään Englannin terveydenhuollon organisaatiota ja brittiasiantuntijoiden arvioita uudistuksen vaikutuksista kahden vuoden kokemusten perusteella. Lisäksi pyritään Englannin kokemusten perusteella hahmottamaan, mitä voisimme oppia ja miten edetä valtionosuusuudistuksen luomassa uudessa tilanteessa. Sarja jatkuu Lääkärilehden seuraavissa numeroissa.

Mauno Konttinen

Hävittäjälentäjän työ rasittaa niskaa

Nykyaikaisten hävittäjälentokoneiden entistä parempi suorituskyky altistaa lentäjät kiihtyvyysvoimille, jotka saattavat ylittää ihmisen elimistön sietokyvyn. Ajankohtaiseksi ongelmaksi on muodostunut lennon aikana äkillisesti ilmaantuva niskakipu seuraamuksineen. Kivun aiheuttaa päästä jalkoihin suuntautuva kiihtyvyysvoimalle vastakkainen inertiavoima eli ns. +Gz-voima. Ongelman arvioidaan lisääntyvän entisestään, mikäli ennaltaehkäiseviä keinoja ei löydetä. Lievimmissä tapauksissa niskakivun syyksi arvellaan lihasvenähdys, mutta hankalimmissa tapauksissa syynä voi olla jopa leikkaushoitoa vaativa kaularangan nikamavälilevyn äkillinen pullistuma.

Elimistössä liukenevat luun kiinnitysvälineet

1960-luvulta alkaen on pyritty kehittämään metalleja elastisempia materiaaleja luun murtumien kiinnittämiseen. Luuta 10-kertaisesti jäykempi metalli aiheuttaa luun haurastumisen ja murtumariskin ellei kiinnitysvälineitä poisteta uusintaleikkauksessa. Poly-alfa-hydroksihapot ovat hydrolyyttisesti hajoavia polymeerejä, joista voidaan valmistaa selvästi metallia elastisempia luun kiinnitysvälineitä. 25 vuotta jatkuneen tutkimustyön aikana elimistössä liukenevat polyglykolihappo (PGA) ja poly-L-laktidihappo (PLLA) ovat osoittautuneet näistä lupaavimmiksi.

Hypoksiseen aivovaurioon liittyvät biokemialliset markkerit

Koomapotilaiden lopullisen selviämisen ennustamisen tarve on korostunut tehohoidon kehittymisen myötä. Pitkittyneellä koomalla sinänsä on usein huono prognoosi. Tämä näkyy selvästi myös seurattaessa niiden potilaiden neurologista toipumista, joille äkillisen sydän- ja verenkiertopysähdyksen jälkeen on hemodynamiikan palauduttua globaalisen aivoiskemian seurauksena kehittynyt hypoksinen aivovaurio. Vaikka kyseessä on yleinen kliininen tilanne, itse tapahtuman tutkiminen on sen dynaamisen luonteen vuoksi hankalaa ja nykyisin käytössä olevilla menetelmillä standardointivaikeuksien vuoksi ja myös eettisistä syistä ihmisellä vaikeaa.

Kuviensärkijä iskee jälleen

Vanha "ikonoklasti" A. Bernard Ackerman käy nyt melanooman paksuusmittauksen kimppuun. Jo parikymmentä vuotta on ns. Breslow'n luokitusta eli malignin melanooman paksuutta pidetty parhaana yksittäisenä ennustetekijänä. Se on kuitenkin altis useille virhetekijöille. Näitä ovat mm. orvaskeden paksuusvaihtelu eri ihoalueilla, melanooman pinnan haavautuminen, hyvänlaatuisen nevussolukon ottaminen mukaan mittaukseen, leikkeen mahdollinen vinous (tangentiaalinen leikkautuminen), ihon apuelimiin liittyvien melanoomasolujen mukaanotto ja mahdollisten satelliittipesäkkeiden olemassaolo. Ehkä tärkein virhelähde on kuitenkin se, että paksuin kohta ei ole mitattavassa leikkeessä. Tämän välttämiseksi tarvitaan sarjaleikkeitä tai ainakin taajaa läpileikkausta poistetusta ihopalasta.

Sepelvaltimotautikohtausten sairaalahoidot 1980-luvulla

Samanaikaisesti kuin sairastuvuus ja kuolleisuus sepelvaltimotautiin on keski-ikäisessä väestössämme vähentynyt, on sydäninfarktien ja muiden sepelvaltimotautikohtausten sairaalahoitoa tarvittu vuosittain yhä enemmän ja entistä iäkkäämmille potilaille. Sairaaloiden poistoilmoitusrekisterin mukaan näitä hoitopäiviä kertyi sairaaloissamme 1980-luvun lopulla noin 550 000 vuosittain. Eniten lisääntyivät yli 74-vuotiaiden naisten hoidot. Eliniän piteneminen ja suurten ikäluokkien tulo riski-ikään lisäävät lähivuosikymmeninä edelleen sepelvaltimotaudin aiheuttamaa sairaaloiden kuormitusta.

Pertti Palomäki, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Veikko Salomaa Markku Mähönen, Jorma Torppa, Harri Mustaniemi, Jaakko Tuomilehto Kalevi Pyörälä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1993 Kommentteja

Paikallisen rintasyövän hoidon valinta

Paikallisten eli rintaan rajoittuneiden rintasyöpien osuus kaikista rintasyövistä on kasvanut varhaisemman toteamisen vuoksi 10 vuodessa 55 %:sta 70 %:iin, ja potilaiden ennuste on hyvä. TAYS:ssa paikallisista rintasyövistä leikataan säästävästi yli 70 %. Leikkauksen jälkeen annetuista liitännäishoidoista on hyötyä osalle potilaista, mutta niiden antaminen kaikille ei ole perusteltua. Ennustetekijöiden avulla voidaan määrittää korkean uusimisriskin potilaat, joille liitäntähoitoa tulisi tarjota. TAYS:ssa on laadittu nk. biologinen aggressiivisuusluokitus, joka kasvaimen koon ja histologian ohella auttaa paikallisen rintasyövän hoidon valinnassa.

Kaija Holli, Jorma Isola, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Rauni Saaristo

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1993 Kommentteja

Riittääkö paikallispuudutus karsastusleikkauksessa?

Vuosina 1987-91 OYKS:ssa tehtiin 13 % karsastusleikkauksista paikallispuudutuksessa. Analysoidut sata tapausta tukivat selkeästi rajoitetun peribulbaaripuudutuksen käyttöä aikuispotilaiden karsastusleikkauksissa. Paikallisia puudutuskomplikaatioita ei sattunut eikä okulokardiaalinen heijaste aiheuttanut ongelmia. Kipua tuntui vaihtelevasti 21 tapauksessa, mutta siitä päästiin yleensä puudutetta lisäämällä. Tämä aineisto osoittaa, että kaikentyyppiset karsastusleikkaukset on mahdollista tehdä paikallispuudutuksessa.

Pentti U. Koskela, Tuuli Juutinen, Leila Laatikainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1993 Kommentteja

Voidaanko erittäin niukkaenerginen ruokavalio-ohjelma toteuttaa avohoidossa?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko erittäin niukkaenerginen ruokavalio-ohjelma toteuttaa polikliinisesti ryhmähoitona erikoissairaalan ja terveyskeskuksen poliklinikoissa. Aineiston muodostivat kaksi tutkimusryhmää, joissa oli yhteensä viisitoista huomattavan lihavaa potilasta. 10 viikon very low calorie -ruokavalion aikana paino laski keskimäärin 10,5 kiloa. Laihdutustuloksen pysyvyyttä kontrolloitiin puolen vuoden ja vuoden kuluttua laihdutuksen aloituksesta. Seurannan aikana paino nousi merkittävästi osalla tutkituista, mutta valtaosalla (73 %) pitkäaikaistulos oli hyvä. Tutkimus osoitti, että VLC-ruokavalio-ohjelman toteuttaminen onnistuu myös polikliinisesti, jos laihduttaja on motivoitunut.

Minna Heikkilä, Ulla-Kaisa Koivisto, Heleena Majander, Jussi Helin Eija Peltonen, Matti Uusitupa

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1993 Kommentteja

Skistosomiaasin ehkäisymahdollisuudet kehitysmaissa

Kehitysmaissa esiintyy yleisesti loistauteja, joiden ehkäisy olisi kansanterveyden kannalta merkittävä voitto. Skistosomiaasia sairastaa arviolta 200 miljoonaa ja siihen kuolee vuosittain 200 000 ihmistä maailmassa. Taudin lääkehoito on kehitysmaille liian kallis ratkaisu, ja lisäksi endeemisillä alueilla uusi tartunta seuraisi melko pian. Pysyvään ratkaisuun on mahdollista päästä ehkäisyllä, joka perustuu taudinaiheuttajan, Schistosoma-madon, kiertokulun katkaisemiseen. Schistosoman väli-isäntänä toimivan, hitaasti virtaavissa matalissa vesissä elävän etanan torjuntaan on löydetty lupaava, saippuamarjakasvista saatava luonnonyhdiste. Sen etuna on, että sitä voidaan viljellä ja valmistaa yksinkertaisesti kehitysmaissakin - mikä skistosomiaasin kaltaisen, laajalti levinneen matoinfektion ehkäisyssä on taloudellisesti ainoa todellinen mahdollisuus. Tällaisten suurten terveysongelmien poistaminen on tärkeimpiä avaimia kehitysmaiden taloudelliseen omavaraisuuteen, koska ne parantavat ihmisten toimintakykyä. Sairauksia ehkäiseviin ohjelmiin tarvitaan kehittyneiltä mailta tukea tiedon ja taidon saamiseksi kehitysmaihin, ja tällainen tuki voi tuottaa kestävämpiä tuloksia kuin suora materiaalinen apu.

Eino Hietanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1993 Kommentteja

Kannattaako verisuonikirurgiaa käyttää kriittisen alaraajaiskemian hoitoon?

Kannattavuusajattelu on tunkeutumassa suomalaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon. Asioita pitää nyt arvioida paitsi kliiniseltä, myös taloudelliselta kannalta. Verisuonikirurgiassa asia kärjistyy monessa suhteessa. Toisaalta kyseessä on usein raajan elinkelpoisuutta ja siis potilaan liikkuvuutta uhkaava tilanne. Toisaalta kyseessä on usein iäkäs potilas, jonka leikkausriski on kohonnut ja jäljellä oleva elinaika suhteellisen lyhyt. Onko tässä tilanteessa perusteltua tehdä kallista, resursseja ja pitkiä sairaalahoitoja vaativaa verisuonikirurgiaa vai pitäisikö tyytyä halvempaan amputaatioon? Mikä on kliininen, sosiaalinen ja taloudellinen lopputulos?

Michael Luther

Suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon järjestelyt

Sosiaali- ja terveyshallitus asetti 4.3.1992 kolmen vuoden toimikaudeksi suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon työryhmän, jonka toiminta jatkuu nyt STAKESin alaisuudessa. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset toiminnan muutoksista sekä selvittää erikoissairaanhoidon porrastus suun terveydenhuollossa. Työn tuloksena sairaanhoitopiireille ja terveyskeskuksille on lähetetty 7.5.1993 suositus suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon järjestämisestä, hoidosta perittävistä maksuista ja hoidon porrastuksesta.

Anne Nordblad

Ostoslista auttaa erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeen ennustamisessa

Monet kunnat suunnittelevat erikoissairaanhoidon palvelujen hankkimista ostosopimuksin ja käyvät asiasta neuvotteluja. Usein tehtävä lankeaa perusterveydenhuollon yksiköille. Tässä työssä suunnittelijoita ja neuvottelijoita auttaa ostoslista, jonka avulla voidaan ennustaa vuodeosastopalvelujen käyttöä. Ostoslista on jo käytössä noin 1,5 miljoonan asukkaan alueella, mm. Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

Pekka Paunio, Ilkka Sahi

Kokemukset Etelä-Pohjanmaan lääkärikoulutuksesta innostavia

Kaikki Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijat saavat osan koulutuksestaan - kolme kahden viikon tiivistä jaksoa - Seinäjoella. Lääkärien peruskoulutuksen osien siirtäminen yliopistokaupungin ulkopuolelle on herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vakaana tavoitteena on parantaa lääkärin peruskoulutusta, ja ensimmäiset kokemukset yhteistyöstä eteläpohjalaisten kanssa ovat innostavia.

Kari Eskola, Kari Mattila, Amos Pasternack Matti Rekiaro, Saara Sippola, Veikko Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030