Kiniinin aiheuttama sokeus myrkytyspotilailla

Myrkytyspotilaan äkillisen sokeutumisen tavallisin syy on metyylialkoholi, mutta on tärkeää muistaa myös muut mahdollisuudet, yhtenä niistä kiniini. Kiniiniä käytetään Suomessa suonenvedon hoitoon, joskin sen teho on epävarma. Sen terapeuttinen leveys on pieni, ja yliannostuksesta seuraa pahoinvointia, oksentelua, korvien soimista, kuulovaurioita, äkillistä sokeutumista ja tavallisesti pysyvä näkökenttävaurio. Rytmihäiriöt ja kuolema ovat myös mahdollisia. Kiniinimyrkytyspotilaat ovat useimmiten ottaneet kiniiniä sisältävää suonenvetolääkettä päihtymistarkoituksessa tai yrittäessään itsemurhaa. Koska näkövauriota ei voida parantaa, myrkytykset on pyrittävä estämään ennakolta. Yliannostuksen aiheuttaman näkövaurion vaarasta on syytä huomauttaa potilaalle lääkettä määrättäessä, ja varoituksen tulisi ilmetä myös lääkepakkauksesta.

Tero Kivelä, Jouko Larinkari, Kirsi Setälä, Juhani Partanen

Työympäristön koetut terveysvaarat Suomessa

Työympäristön koettuja terveyshaittoja selvitettiin ATK-pohjaisella kyselyllä. 75 % noin viidestäsadasta vastaajasta ilmoitti kärsivänsä jostakin terveydentilaa heikentävästä tekijästä työpaikallaan. Näistä tärkeimpinä mainittiin melu (37 %), pöly (32 %) ja liiallinen veto (30 %). Vastaajista 9 % oli harkinnut viimeksi kuluneen vuoden aikana työpaikan vaihtoa työympäristön vaaratekijöiden vuoksi.

Jorma Tikkanen, Heimo Viinamäki

Kahvi ei lisää rakkosyöpää

Vuonna 1971 julkaistiin ensimmäinen tapaus-verrokkitutkimus, jossa päädyttiin siihen, että kahvinjuonti saattaa altistaa virtsarakon syövälle. Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana on tehty runsaat 30 tutkimusta lisää asian selvittämiseksi, ja edelleen on epävarmuutta, miten asianlaita oikein on. On esitetty, että kahvi suojaa rakkosyövältä ja että runsas kahvinjuonti lisää syöpäriskiä 12-kertaisesti.

Miten infektiotauti leviää?

Tuberkuloosi on nousemassa entistä tärkeämmäksi taudiksi kaikissa teollistuneissa maissa. Kauan on tiedetty, että tuberkuloosi tarttuu potilaasta toiseen. Vähemmän on uhrattu ajatukselle, mitä reittiä tuberkuloosibasilli leviää ja kuinka suuri osa jonkin alueen taudeista on saman bakteerin aiheuttama. Multiresistentin tuberkuloosin levitessä taudin kulkuun ja tartuntareitteihin on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Torjuntatoimia on mahdoton ajatella ilman tarttumisteiden tuntemista.

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus sepelvaltimotaudin tutkimuksena

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvausta käytetään maassamme vaihtelevasti sepelvaltimotaudin diagnostiikassa, vaikeusasteen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Kirjoittajat vertailivat Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 99mteknetium-sestamibi-merkkiaineella tehtyjen gammakuvausten löydöksiä ja käytännön merkitystä koronaariangiografian ja kliinisen kuormituskokeen antamaan informaatioon. Tulosten perusteella he esittävät suosituksensa tutkimuksen käyttöaiheista.

Esko Vanninen, Juha Hartikainen, Matti Mäntysaari, Jyrki Kuikka Martti Helin=, Esko Länsimies

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 31/1993 Kommentteja

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutokset Suomessa

Suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijätaso on laskenut viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana huomattavasti. Seerumin kolesterolin ja verenpaineen tasot sekä miesten tupakointi vähenivät selvästi 70-luvulla, jolloin seuranta koski vain Itä-Suomea. Riskitekijöiden väheneminen oli tällöin selvempää Pohjois-Karjalassa kuin Kuopion läänissä. Riskitekijöiden lasku hidastui 80-luvun alkupuolella erityisesti miehillä, mutta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on jälleen havaittu riskitekijätasossa, erityisesti seerumin kolesterolitasossa, uutta selvää alenemista. Tähän on mitä ilmeisimmin vaikuttanut viime vuosien aktiivinen kolesterolikampanja. Riskitekijöiden erot maan eri osien välillä ovat tasoittuneet.

Pekka Puska, Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto, Pekka Jousilahti Heikki J. Korhonen, Markku Tamminen, Aulikki Nissinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 31/1993 Kommentteja

Iäkkään aivohalvauspotilaan kuntoutus

Hoitavan lääkärin näkökulma iäkkäiden aivohalvauspotilaiden hoitoon on ollut perinteisesti lääketieteellinen. Päähuomio ei ole aina kiinnittynyt potilasta subjektiivisesti eniten vaivaamiin ongelmiin. Kirjoitus on syntynyt erään iäkkään aivohalvauspotilaan ja hänen omaistensa pyynnöstä, ja sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota aivohalvauspotilaan hoidon keskeisiin käytännön ongelmiin.

Matti Valtonen, Reijo Tilvis

Diabeetikon jalkahaavan kävelykipsihoito

Diabeetikon jalkahaavan hoitona on viime vuosina yhä useammin käytetty kävelykipsiä. Hoitotulokset ovat hyviä, mutta kipsin käyttöön liittyy huomattava komplikaatioriski. Jos potilaat valitaan oikein, heille annetaan riittävästi tietoa ja diabeetikon jalan erityispiirteet tunnetaan, kipsiin liittyviä ongelmia voidaan välttää. Kokemus kipsisaappaan valmistuksesta on ensiarvoisen tärkeätä.

Jorma T. Lahtela, Juha Nevalainen, Jari Peltonen

Yellow fever makes comeback

Some diseases just won't lie down. The West thought it had tuberculosis licked, but back it has come, with some help from the AIDS virus and its crippling effect on immunity. Now, it seems, yellow fever, "conqueror of armies", a disease that terrorized the American and European seaport populations in the 18th and 19th centuries, killing up to 50 % of its victims after a mercifully few days of bleeding and pain, is also making a comeback.

Tarvitaanko apteekkipäivystystä? Selvitys yöpäivystyksen potilaiden lääkkeiden tarpeesta

Päivystysjärjestelyt ovat kalliita ja raskaita paitsi terveydenhuollon toimipisteille, myös apteekeille. Monilla paikkakunnilla apteekit ovatkin jo pyrkineet lyhentämään päivystysaikojaan. Oulussa yöllä päivystävän apteekin asiakkaista 1991 tehty selvitys osoittaa, että päivystysaikaan haetaan vähäisessä määrin hyvin suppeaa lääkevalikoimaa, lähinnä mikrobilääkkeitä ja niiden tukena käytettäviä valmisteita. Jos lääkitys aloitettaisiin suoraan vastaanotolta saatavalla päivystyspakkauksella, apteekkien kallis yöpäivystys voitaisiin lopettaa.

Ann-Mari Hannula, Matti Moilanen

Astmapotilaille enemmän tietoa ja vastuuta hoidostaan

Nykyistä aktiivisemmalla itsehoidon ohjauksella parannettaisiin monien astmapotilaiden elämänlaatua ja säästettäisiin yhteiskunnan lääke- ja muita hoitokustannuksia. Yksilöllisen hoitosuunnitelman ja asiantuntevan neuvonnan avulla potilaat yleensä oppivat taudin pahetessa arvioimaan hoidontarpeensa, tehostamaan tarpeen mukaan lääkitystään ja hakeutumaan ajoissa hoitoon. Hyödyllinen apuväline kotiseurannassa on uloshengityksen huippuvirtausmittari. Äskettäin on potilaiden käyttöön valmistettu myös astman hoitokortti, johon lääkäri merkitsee tärkeimmät pahenemisvaiheiden hoito-ohjeet.

Timo Keistinen

Laparoskooppisen kirurgian koulutus

Endoskooppisen kirurgian nopea kehitys ja käyttööntulo vaatii ripeitä järjestelyjä nykyisen kirurgipolven täydennyskouluttamiseksi. Yliopistoklinikoiden ja Suomen Kirurgiyhdistyksen laparoskooppisen työryhmän odotetaan ottavan ohjat käsiinsä laparoskooppisten menetelmien koulutus- ja laatuvaatimusten määrittämisessä. Käytännön koulutuksessa hedelmällisintä olisi laaja yhteistyö sairaaloiden, Suomen Kirurgiyhdistyksen sekä laite- ja instrumenttituottajien välillä.

Antero Hulkko

Vitamiinit ja rintasyöpäriski

Eräiden vitamiinien on arveltu vähentävän vaaraa sairastua rintasyöpään. Näihin kuuluvat vitamiinit C, E ja karotenoidit, joilla on antioksidanttiominaisuuksia, sekä A-vitamiini, joka on solujen erilaistumisen säätelijä. Ruokavalion ja vitamiinien käytön vaikutusta rintasyövän ilmaantuvuuteen on nyt tutkittu lähes 90 000 amerikkalaista sairaanhoitajaa käsittävästä aineistosta. Ravinnon laadun arviointi perustui yksityiskohtaiseen kyselykaavakkeeseen, ja rintasyövän ilmaantuvuutta seurattiin kahdeksan vuoden ajan tutkimuksen alkamisesta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030