Selviämisaseman asiakkaiden terveydentilan seuranta

Selviämisasema on terveydenhuollon laitteilla ja osaamisella varustettu yksikkö, jossa päihtyneen terveydentila tutkitaan ja arvioidaan säännöllisesti sekä reagoidaan akuutteihin terveysongelmiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata selviämisasemalle hoitoon hakeutuneiden taustatietoja ja terveydentilan seurantaa selviämisen aikana.

Tarja Rissanen, Heikki Paakkonen, Marja Kesti, Jussi Nurminen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 14/2009 Kommentteja

FINAMI-tutkimus:
Vanhusten sepelvaltimotauti kuormittaa merkittävästi terveydenhoitojärjestelmää

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 75-99-vuotiaiden sydäninfarktin erityispiirteitä sekä sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin ilmaantuvuuden ja kohtaustappavuuden muutoksia vuosina 1995-2002.

Heli Koukkunen, Seppo Lehto, Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Juha Mustonen, Juhani Airaksinen, Aapo Lehtonen, Aki Havulinna, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä, Finami-Tutkimusryhmä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/2009 Kommentteja

Oikaisu: Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla

Lääkärilehdessä 6/2009 (s. 477-82) julkaistun nuorten psyykenlääkkeiden käyttöä käsitelleen artikkelin pohdintaosassa oli virhe. Tekstin olisi pitänyt olla muodossa: Sukupuolten välinen ero lääkkeiden käytössä lisääntyi 15 ikävuoden jälkeen, ja 21-26-vuotiaista naisista jo yksi 12:sta ja miehistä yksi 21:stä käytti masennuslääkkeitä.

Ilona Autti-Rämö, Johanna Seppänen, Raimo Raitasalo, Jaana E. Martikainen, Andre Sourander

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 7/2009 Kommentteja

Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla

Lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun ja sairastumiseen on kiinnitetty viime aikoina yhä enemmän huomiota, ja oireiden epäillään sekä lisääntyneen että vaikeutuneen. Tässä tutkimuksessa kuvaamme lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttöä vuodesta 1997 vuoteen 2007 Kelan reseptitiedoston avulla.

Ilona Autti-Rämö, Johanna Seppänen, Raimo Raitasalo, Jaana E. Martikainen, Andre Sourander

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 6/2009 Kommentteja

Oikaisu: Neurologit tekivät sen taas
Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta

Lääkärilehdessä 5/2009 (s. 388-93) julkaistun neurologian erikoislääkärikoulutusta käsitelleen artikkelin otsikossa (Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta) oli virhe. Otsikon olisi pitänyt olla muodossa: Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoislääkärikoulutusta.

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 6/2009 Kommentteja

Lapsen atooppinen ihottuma heikentää perheiden elämänlaatua

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla elämänlaatua perheissä, joissa on atooppista ihottumaa sairastava alle 10-vuotias lapsi. Atooppisen ihottuman psykososiaalisista vaikutuksista on näyttöä, ja perheen elämänlaatua mittaamalla saadaan arvokasta tietoa ihottuman vaikutuksista perheen arkeen. Perheen elämänlaatumittaria (Dermatitis Family Impact questionnaire, DFI) voidaan käyttää atooppisen ihottuman seurannassa ja ihotautien konsultaatiotarpeen arvioinnissa.

Eija Skarp, Arja Isola, Aarne Oikarinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 50/2008 Kommentteja

ST-nousuinfarktin hoidossa on vielä parantamisen varaa
Tutkimus neljän sairaanhoitopiirin hoitokäytännöistä

ST-nousuinfarktin hoidoksi suositellaan sepelvaltimoiden välitöntä pallolaajennusta suonten avaamiseksi. Mikäli infarktin oireiden alusta on kulunut alle kolme tuntia, voidaan harkita liuotushoitoa pallolaajennuksen vaihtoehtona. Monissa maissa on kehitetty kattavia logistisia hoitoketjuja hoitoviiveiden minimoimiseksi.

Kjell Nikus, Markku Eskola, Matti Kotila, Kari Korpilahti, Raimo Kettunen, Virpi Nieminen, Kimmo Verho, Kenth Vikström, Marje Rein, Sirpa Rintala, Heini Huhtala, Kari Niemelä, Stemi-2005 Tutkimusryhmä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 46/2008 Kommentteja

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi lasten hoitotukia saaneet vuosina 2000-2007

Sekä lasten määrä kokonaisuudessaan että heidän saamiensa hoitotukien määrä on vähentynyt 2000-luvulla. Erityisopetukseen ohjattujen ja huostaanotettujen lasten määrä on puolestaan lisääntynyt. Lasten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden muutoksista ei ole tarkkaa tietoa.

Ilona Autti-Rämö, Kaarlo Maaniemi, Raimo Raitasalo, Jaana Martikainen, Andre Sourander

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 45/2008 Kommentteja

Puutteet sydäninfarktin kirjaamis-käytännöissä heikentävät rekisteritietojen luotettavuutta
Infarktipotilaiden hoitoajat, ennuste ja tietojen kirjaaminen

Uudet sydäninfarktin diagnostiikan hoitosuositukset ja DRG-pohjainen kuntalaskutus vaikuttavat sydäninfarktidiagnoosien hoitoilmoitusten kirjauskäytäntöihin. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millä tavoin ST-nousuinfarktien (STEMI) ja ei-ST-nousuinfarktien (NSTEMI) diagnostiikka ja erityisesti hoitoilmoitusten kirjaukset ovat toteutuneet HYKS:n Meilahden sairaalassa. Samalla tarkasteltiin STEMI- ja NSTEMI-potilaiden erityispiirteitä ja hoidon toteutumista.

Hasan Qadri, Otto Hartman, Markku S. Nieminen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 37/2008 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030