Seniorikansalaisten rokotukset

Rokotussuojaa tarkasteltaessa seniorikansalaisten alaikärajaksi voidaan sopia 40 vuotta. Osalta tämän iän ylittäneistä puuttuvat perusrokotukset tetanusta, kurkkumätää ja poliota vastaan, ja monilla aikoinaan hankittu ja tehosterokotusten avulla koko elämän iän kestäväksi tarkoitettu suoja on ajan myötä heikentynyt. Influenssa komplikaatioineen on ikääntyville merkittävä terveyden uhka, ja keuhkokuumeeseen sairastumisen vaara kasvaa vanhetessa; eläkeikää lähestyvien pneumokokki- ja influenssarokotusten tarpeeseen joudutaan ottamaan kantaa.

Pekka Honkanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 29/1996 Kommentteja

Voiko finasteridi pysäyttää eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun etenemisen?

Pohjoismaisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin finasteridin tehoa ja turvallisuutta oireellista eturauhasen liikakasvua hoidettaessa. Finasteridilla hoidettujen potilaiden oireet paranivat koko tutkimuksen ajan, ja ero lumelääkkeellä hoidettuihin verrokkeihin oli kahden vuoden hoidon jälkeen tilastollisesti merkitsevä. Lumehoidossa potilaiden oireet paranivat alkuvaiheessa, mutta palasivat lähtötasolle tutkimuksen loppuun mennessä. Finasteridilla hoidetuilla potilailla virtsan huippuvirtaama lisääntyi ja eturauhasen koko pieneni. Tutkimus osoitti, että finasteridi voi kääntää eturauhasen liikakasvun luonnollisen etenemisen ja että suotuisat vaikutukset pysyivät kahden vuoden hoidon ajan.

Timo Lehtonen, Matti Kontturi, Jens Thorup Andersen, Hans Wolf, Peter Ekman, Jan-Erik Johansson, Hans Olav Beisland, Kjell Tveter, Skandinavian Bph-Tutkimusryhmä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 28/1996 Kommentteja

Crohnin tautia sairastavien lasten ravitsemus

Lapsuusiässä Crohnin tauti vaikuttaa ravitsemukseen ja hidastaa kasvua. TAYS:ssa tehdyssä tutkimuksessa Crohnin tautia sairastavat lapset saivat taudin inaktiivisessa vaiheessa energiaa ja ravintoaineita yhtä paljon kuin verrokit. Kuitenkin Crohnin tautia sairastavat lapset olivat muuttaneet ruokailuaan sairastumisen jälkeen, ja etenkin taudin aktiivisen vaiheen aikana he olivat vähentäneet tai muuttaneet syömistään. Crohnin tautia sairastavien lasten pituuskasvu oli hidastunut jo ennen taudinmääritystä. Myös tutkimushetkellä lapset olivat suhteellisesti lyhyempiä kuin verrokit.

Kirsi Laiho, Outi Nuutinen, Merja Malin, Erika Isolauri

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 27/1996 Kommentteja

Sydänperäisen syyn takia hoitoon hakeutumisen ja alkuvaiheen hoidon viiveet Pohjois-Karjalan keskussairaalassa

Ensihoito oli viime huhtikuussa näkyvästi esillä Pohjois-Karjalassa, kun sydänpotilaiden auttamiseen ja hoitoonpääsyn nopeuttamiseen liittyviä asioita tiedotettiin aktiivisesti Suomen Sydäntautiliiton ensihoitoprojektiin liittyvässä tiedotuskampanjassa. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa selvitettiin kampanjan vaikutuksia tutkimalla sydänperäisen syyn takia hoitoon tulleiden potilaiden oireita, potilaasta ja kuljetuksesta johtuvia viiveitä sekä liuotushoitoa saavien potilaiden hoitoviiveitä maaliskuussa ja toukokuussa. Huhtikuun tiedotuskampanja ei lyhentänyt potilaiden odotusviivettä, kuljetuksesta johtuvaa viivettä eikä nopeuttanut liuotushoidon aloittamista. Myöskään hälytysnumeron tuntevien potilaiden osuus ei lisääntynyt. Sepelvaltimotautia sairastavat potilaat odottivat kotona jopa pidempään kuin ne potilaat, jotka eivät tienneet sairastavansa sepelvaltimotautia.

Juha Mustonen, Helena Jyrkönen, Jarkko Nurminen, Irma Ahokas, Vesa Korpelainen, Matti Romo

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 27/1996 Kommentteja

Sepelvaltimotauti varhaisessa keski-iässä olevilla naisilla Alle 52-vuotiaiden naisten sepelvaltimoiden angiografialöydökset HYKS:ssa 1990-94

Premenopausaalisen sepelvaltimotaudin erityispiirteistä on niukalti tutkimustietoa, ja tautia onkin perinteisesti pidetty iäkkäämpien, postmenopausaalisten naisten ongelmana. Analysoimme potilasaineiston, johon kuuluivat kaikki 197 alle 52-vuotiasta naista, joille vuosina 1990-94 oli HYKS:ssa tehty sepelvaltimoiden angiografia. Havaintojemme perusteella perinteiset sepelvaltimotaudin vaaratekijät lisäävät sairastumisriskiä myös varhaisessa keski-iässä olevilla naisilla, eivätkä lievätkään oireet välttämättä sulje pois merkitsevää sepelvaltimotautia.

Anne Miettinen, Juhani Partanen, Heikki Turto, Matti Mänttäri

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 26/1996 Kommentteja

Vanhuksen eteisvärinä

Iäkkään eteisvärinäpotilaan hoidossa on yleensä noudatettu pidättyväistä linjaa ja sähköisestä rytminsiirrosta on usein luovuttu. Kivelän sairaalan kokemusten mukaan kuitenkin sinusrytmin palauttaminen rytminsiirrolla onnistui yli 70-vuotiaille potilaille yhtä hyvin kuin nuoremmille. Vanhuksen eteisvärinän hoitaminen mahdollisimman varhain saattaa olla kaikin puolin edullisin vaihtoehto, sillä tällöin voidaan välttyä eteisvärinän vanhuksille aiheuttamilta vakavammilta ongelmilta ja myös vanhuspotilaan elämän laatu kohenee.

Ulla Björk, Matti Karesoja, Markku Kupari

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 26/1996 Kommentteja

Magneettikuvaus gynekologisen syövän diagnostiikassa

Magneettikuvaus on vakiinnuttanut asemansa neuroradiologiassa sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien tutkimuksena. Menetelmään on kohdistunut suuria odotuksia myös lantion elinten kuvantamisessa, koska sen etuna hyvän erotuskyvyn ja vapaasti valittavan kuvaussuunnan lisäksi on röntgensäteilyn puuttuminen (1). Gynekologiassa magneettikuvauksen käyttö on rajoittunut toistaiseksi pääasiassa malignoomien levinneisyyden kartoittamiseen, eikä se tässäkään ole vakiintunut.

Sirkka-Liisa Ala-Fossi, Tapio Kuoppala, Prasun Dastidar, Heikki Kolehmainen, Reijo Punnonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25/1996 Kommentteja

Kehitysvammaisten kuolemansyyt

Julkisuudessa on viime aikoina käyty keskustelua avohoidossa olevien kehitysvammaisten kuolemantapauksista. Käsitykset kehitysvammaisten kuolleisuudesta ovat ristiriitaisia. Tutkimme vuosina 1972-93 Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän Paimion keskuslaitoksessa kuolleiden 216 kehitysvammaisen kuolemansyyt, kuolemaan myötävaikuttaneet tekijät ja liitännäissairaudet. Diagnoosit perustuivat obduktioon 85 %:ssa tapauksista. Kehitysvammaisten kuolemansyyt erosivat oleellisesti perusväestön kuolemansyistä.

Jouni Raitasuo, Seija Raitasuo, Kari Mattila, Pekka Mölsä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25/1996 Kommentteja

Mielenterveyden vaikutus tupakoinnin lopettamiseen

Todennäköinen mielenterveyshäiriö tai masentuneisuus osoittautui tupakoinnin lopettamista vaikeuttavaksi seikaksi tutkimuksessa, jossa rokotustutkimukseen osallistuville tarjottiin mahdollisuutta lopettaa tupakointi vieroitusohjelman avulla. Vajaa viidesosa tupakoinnin lopettamista yrittäneistä miehistä ja yli kymmenesosa naisista oli tupakoimattomia vielä kolmen kuukauden kuluttua. Vuoden seurannan aikana tulokset hieman huononivat. Yksin eläminen, työttömyys, lähiympäristön vähäinen sosiaalinen tuki, huono taloudellinen toimeentulo tai huono terveydentila ja voimakas nikotiiniriippuvuus liittyivät erityisesti miehillä tupakoinnin lopettamisessa epäonnistumiseen.

Antti Tanskanen, Heimo Viinamäki, Heikki J. Korhonen, Eeva-Liisa Urjanheimo, Pekka Puska

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 24/1996 Kommentteja

Voiko syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian mahdollisuuden sulkea pois verikokeilla?

Lääkäri joutuu käytännön työssä usein arvioimaan syvän laskimotukoksen tai sen komplikaation, keuhkoembolian, mahdollisuutta. Tukoksen mahdollisuuden sulkeminen pois luotettavasti edellyttää päivystysluonteista kuvantamistutkimusta. Ihanteellista olisi, jos tukoksen mahdollisuus voitaisiin sulkea pois verikokeella. Uusi koe tähän tarkoitukseen on D-dimeeri. Riittävän luotettavan pikatestin kehittäminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Laskimotukoksen poissulun luotettavuutta selvitettiin yhdistämällä lateksi D-dimeeri -pikatestiin CRP-määritys. Yhdistelmän herkkyydeksi saatiin 83 % ja negatiiviseksi ennustearvoksi 84 %, joten D-dimeeri- ja CRP-määritykset eivät yhdessäkään antaneet riittävän luotettavaa kuvaa. Viime aikoina markkinoille on kuitenkin tullut luotettavampia päivystyskäyttöön soveltuvia D-dimeeritestejä. Silti lisätutkimuksia tarvitaan, ennen kuin näitä uudempiakaan testejä voidaan varauksetta suositella rutiinikäyttöön.

Mervi Putkonen, Vappu Rantalaiho, Auvo Rauhala

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 22-23/1996 Kommentteja

C- ja B-hepatiittien yhteisinfektion esiintyvyys Helsingissä

B- ja C-hepatiitti ovat veriteitse leviäviä tauteja, jotka ovat yleisiä suonensisäisten huumeiden käyttäjillä. Helsinkiläisistä C-hepatiittitartunnan saaneista 42 %:lla todettiin myös B-hepatiittitartunta. B-hepatiitin tartuttavuutta ilmentävä pinta-antigeeni oli positiivinen 2 %:lla tutkituista. Pinta-antigeenin kantajat painottuivat nuorempiin ikäryhmiin, joissa oli vähemmän B-hepatiittitartunnan saaneita kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Epidemiologinen tilanne on helsinkiläisten C-hepatiittitapausten keskuudessa otollinen B-hepatiitin leviämiselle, joka voitaisiin estää rokotteella. Suomalaisessa rokotusohjelmassa suositellaankin B-hepatiittirokotteen antamista suonensisäisten huumeiden käyttäjille.

Matti Ristola, Markku Kuusi, Suvi Bühler, Jukka Suni

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 22-23/1996 Kommentteja

Ketkä Suomessa käyttävät erityisvalmisteita?

Kansanterveyslaitoksen tekemän ravinnonkäyttöä koskeneen FINRAVINTO'92-tutkimuksen mukaan neljäsosa tutkitusta aikuisväestöstä käytti vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita tai rohdosvalmisteita. Yleisimmin näitä erityisvalmisteita käyttivät korkeasti koulutetut pääkaupunkilaiset ja naiset. Valmisteiden käyttäjillä oli terveellisemmät ruokailutottumukset kuin muilla, ja he saivat ravinnostaan enemmän vitamiineja kuin muut. Tutkimus osoittikin valmisteiden käytön yleensä tarpeettomaksi, koska käyttäjät saivat riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita ruoastaankin.

Pirjo Kaartinen, Marja-Leena Ovaskainen, Pirjo Pietinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 18-19/1996 Kommentteja

Raskauden ja perinataalikauden tapahtumien vaikutus lapsen psykomotoriseen suorituskykyyn 6-vuotiaana

Viime vuosina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota lasten CP-vammaisuutta lievempiin keskushermoston toiminnan häiriöihin ja niiden mahdolliseen riippuvuuteen perinatologisista tapahtumista. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueelta oli käytettävissä 1 223 lapsen prospektiivisesti kerätyt tiedot äidistä raskauden ajalta ensimmäisestä neuvolakäynnistä lähtien sekä tiedot synnytyksestä ja varhaiselta neonataalikaudelta. Lapsista 1 206:n psykomotorinen suorituskyky arvioitiin 6 vuoden iässä neuvolassa lastenneurologin laatiman tutkimuslomakkeen mukaisesti. Lasten normaalista poikkeavalle psykomotoriselle suorituskyvylle löytyi harvoin selittäviä riskitekijöitä äidin raskauden ajan häiriöistä tai perinatologisista ongelmista. Esimerkiksi kardiotokografian muutosten perusteella arvioitu synnytyksenaikainen asfyksia ei ollut yhteydessä suorituskykyyn 6-vuotiaana. Huonosti suoritustesteissä onnistuneiden joukossa oli poikia neljä kertaa niin paljon kuin tyttöjä. Yllättäen äidin raskaudenaikaiset tavallista korkeammat hematokriittiarvot osoittautuivat riskitekijäksi lapsen tulevan psykomotorisen kehityksen kannalta.

Seppo Hulkko, Matti Kataja, Seija Zimmermann

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 16/1996 Kommentteja

Alkoholin ongelmakäyttäjä psykiatrisen sairaalan päivystysvastaanotolla

Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan päivystysvastaanotolla kävi kahden ja puolen vuoden aikana 564 potilasta, joiden diagnoosi liittyi alkoholinkäyttöön. Käyntejä näillä potilailla oli kaikkiaan 1 118, mikä oli 15 % klinikan koko käyntimäärästä. Kävijöiden keski-ikä oli 40 vuotta. Kahdessa kolmasosassa käynnin syynä oli alkoholismi, noin viidesosa käynneistä johtui elimellisestä aivo-oireyhtymästä ja 15 % humalasta tai krapulasta. Kolmasosa käynneistä johti potilaan ottamiseen välittömästi sairaalaan. 29 potilasta käytti yli neljänneksen päivystysvastaanottoajoista. Tulokset osoittavat, että alkoholinkäyttäjien hoidossa ja hoidon porrastuksessa on puutteita, joista aiheutuu tarpeettomia päivystyskäyntejä.

Jari Lehtonen, Pirkko Räsänen, Pekka Laine, Alpo Peltoniemi, Matti Isohanni

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 14/1996 Kommentteja

Ruumiinavaukset kliinisen diagnostiikan laatutakuuna

Lääkärien käytettävissä olevat kuvantamismenetelmät ovat viime vuosikymmenien aikana huomattavasti monipuolistuneet ja helpottaneet sairauksien diagnosointia. Siitä huolimatta hoitava lääkäri saa ruumiinavauksesta edelleen tärkeää palautetta löydösten ja niiden tulkinnan luotettavuudesta ja annetun hoidon tehosta. Avaukset tulisikin nähdä osana terveydenhuollon laaduntarkkailua. Tutkimuksessa sadasta perättäisestä HYKS:n pyytämästä ruumiinavauksesta 10 %:ssa ilmeni diagnosoimaton sairaus, joka oli vaikuttanut olennaisesti potilaan ennusteeseen.

Annakatri Öhberg

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 13/1996 Kommentteja

Näkövammaisuus ja subjektiiviset näkövaikeudet vanhusväestössä

Väestöpohjaisessa poikkileikkaustutkimuksessa Oulun ympäristössä todettiin, että 70 vuotta täyttäneestä väestöstä 59 %:lla oli normaali tai lähes normaali näöntarkkuus, heikkonäköisiä oli 10 % ja sokeita 2 %. Näkövammaisten osuus suureni siten, että 70-79-vuotiaista heitä oli 5 % mutta 90 vuotta täyttäneistä kolmannes. Jos näkövammaisuuden esiintyvyys olisi sama (12 %) koko ikääntyneessä väestössä, Suomessa olisi noin 55 000 näkövammaisuuden kriteerit täyttävää yli 70-vuotiasta. Näkökyvyssä oman ilmoituksen mukaan ilmenneet ongelmat eivät kuitenkaan aina vastanneet objektiivista näöntarkkuusarvoa, ja kaukonäössä koettiin yleensä vähemmän vaikeuksia kuin lähinäössä. Tärkeimmät syyt näkövammaisuuteen olivat verkkokalvon ikärappeuma, harmaakaihi ja glaukooma. Näistä harmaakaihi ei ilmene esimerkiksi Näkövammarekisterin tilastoista, koska sen aiheuttama haitta ei yleensä ole pysyvä, vaan on ainakin osittain korjattavissa kaihileikkauksella.

Heli Hirvelä, Leila Laatikainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 13/1996 Kommentteja

Lyhyellä yksilöllisellä sairaalakuntoutuksella yhtä hyvät tulokset kuin pitemmällä laitoskuntoutuksella

Sairaalan järjestämä lyhyt, yksilöllinen kuntoutusjakso näyttää tuottavan aivan yhtä hyviä tuloksia kuin pitempi kuntoutusjakso kuntoutukseen erikoistuneessa laitoksessa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa verrattiin tuloksia kahdessa potilasryhmässä, joista toinen kuntoutui laitoksessa, toinen sairaalan omalla kuntoutusosastolla. Asiakkaiden kuntoutustarve johtui yleensä tuki- ja liikuntaelinsairaudesta.

Eeva Leino, Viljo Rissanen, Anna Jormakka, Karl-August Lindgren, Risto Ikäheimo

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 13/1996 Kommentteja

Kipupumpuissa käytettävien lääkeaineseosten säilyvyys

Kipulääkkeen annosteluun ohjelmoidut infuusiopumput ovat nykyaikainen kivunhoitomenetelmä, jota käytetään myös kotihoidossa. Vaikka lääkepumppuja käytetään jo yleisesti, lääkeaineiden ja lääkeaineseosten yhteensopivuutta ja säilyvyyttä niissä on tutkittu vähän. HYKS:ssa tehdyssä tutkimuksessa kipupoliklinikassa käytettäviä lääkeseoksia säilytettiin kipupumpun lääkeannoskaseteissa 8-16 vuorokauden ajan pumpun tavanomaisessa käyttölämpötilassa +37 C:ssa. Lääkeaineseoksissa ei havaittu sakanmuodostusta, värin muutoksia eikä mikrobikasvua. Lääkeainepitoisuudet eivät muuttuneet tutkimuksen aikana eikä pH:n muutoksia havaittu.

Eija Järviluoma, Kirsi Rosenqvist, Merja Johansson, Eila Tötterman

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 12/1996 Kommentteja

Itujen aiheuttama Salmonella Stanley -epidemia

Raakana syötävistä iduista on tullut broilerin ohella tärkein salmonellaepidemioiden aiheuttaja Suomessa. 1980-luvulta lähtien maassa on todettu kahdeksan itujen välittämää salmonellaepidemiaa. Sairastuneita on ollut yhteensä 855. Nyt kuvattavassa epidemiassa sairastuneita oli 114. Kaksi epidemioista on levinnyt Suomen rajojen ulkopuolelle, toinen Ruotsiin ja toinen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Itujen aiheuttamien epidemioiden estämiseksi tarvitaan tutkimukseen perustuvia siementen desinfiointiohjeita.

Antti Pönkä, Olli Haikala, Matti Jahkola, Aimo Kuhmonen, Pekka Pakkala, Birgitta Rantanen, Timo Rostila, Anja Siitonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 12/1996 Kommentteja

Ruokatorvikaikututkimus lasten sydänvikojen diagnostiikassa ja leikkauksen yhteydessä

Ruokatorvikaikututkimus on arvokas menetelmä synnynnäisten sydänvikojen diagnostiikassa silloin, kun tavanomainen rintakehän päältä tehty sydämen kaikututkimus ei varmista diagnoosia. Kirurgisten toimenpiteiden aikana sillä voidaan tarkistaa sydämen anatomia ja seurata leikkauksen onnistumista. Tutkimus on välttämätön, kun eteisväliseinäaukko suljetaan implantilla sydämen katetroinnin yhteydessä. Entistä pienemmät anturit ovat mahdollistaneet tutkimuksen käytön avosydänleikkausten yhteydessä jopa kolmen kilon painoisillekin lapsille. HYKS:n lastenklinikassa ruokatorvikaikukardiografia tehtiin vuoden 1994 ensimmäisten viiden kuukauden aikana 88:lle synnynnäistä sydänvikaa sairastaneelle potilaalle, joista nuorimmat olivat vastasyntyneitä.

Toomas Hermlin, Erkki Pesonen, Kaija Peltola, Mauri Leijala, Heikki Sairanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 10/1996 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030