Vakavat jalkaongelmat munuaisensiirron saaneilla diabeetikoilla

Tutkimuksessa selvitettiin diabeetikkojen pitkälle edenneen nefropatian yhteyttä jalkavaurioihin. Aineistona oli 38:n munuaisensiirron saaneen diabeetikon sairauskertomukset. Puolella aineiston potilaista oli tai oli ollut jalkaterän haavauma, ja yli puolet niistä oli johtanut amputaatioon. Vakavien jalkavaurioiden taustana näyttää näillä potilailla olevan lähes aina valtimoverenkierron vaikeasti korjattava vajaatoiminta. Sen entistä varhaisempaa toteamista varten suositellaan dopplerkaikututkimusten käyttöä munuaisensiirron saaneiden ja dialyysihoidossa olevien diabeetikkojen seurannassa. Tällöin valtimoahtaumat voidaan todeta jo ennen jalkavaurioiden syntyä ja hoitaa mahdolliset pallolaajennukseen sopivat muutokset.

Kaisa Virtanen, Tapani Rönnemaa, Jorma Forsström

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 22-23/1995 Kommentteja

Kolesterolimittauksissa käynti Suomessa 1972-1992

Suomesta on kerätty suurista otoksista tietoja väestön terveyskäyttäytymisestä ja kolesterolimittauksista vuodesta 1972 lähtien, ensin Pohjois-Karjala-projektissa, myöhemmin FINMONICA- ja FINRISKI-tutkimuksissa. Vuonna 1992 kyselytutkimukseen vastanneista 70 %:lta oli joskus mitattu kolesteroli. Vuosina 1987-92 kolesterolimittaukset ovat yleistyneet huomattavasti verrattuna edeltäneeseen kymmenen vuoden jaksoon. Myös selvästi aiempaa suurempi osuus vastanneista ilmoitti kolesteroliarvonsa suureksi tai suurentuneeksi, joskin ilmeisesti lääkärit nykyisin diagnosoivat hyperkolesterolemian aiempaa pienempien kolesteroliarvojen perusteella. Ruokavalio-ohjeita sai vuonna 1992 noin kolmasosa kolesterolimittauksissa käyneistä. Kolesterolilääkityksen käyttö oli hyvin vähäistä.

Markku Myllykangas, Mika Taskinen, Patrik Weckman, Jaakko Tuomilehto, Aulikki Nissinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 20-21/1995 Kommentteja

Työikäisten miesten kuolleisuuden alueelliset erot Suomessa vuosina 1961-1990

Miesten kokonaiskuolleisuus ja kuolleisuus sepelvaltimotauteihin on Keski-Lapissa ja osassa Oulun lääniä aivan samaa luokkaa ja paikoin suurempikin ongelma kuin Itä-Suomessa, jota on jo vuosikymmeniä pidetty maan korkeimpien kuolleisuuslukujen alueena. Näkemys on perustunut tutkimuksiin, joissa kuolleisuuslukuja on tutkittu lääneittäin. Kun kuolleisuuslukuja analysoidaan kunnittain, asiasta saadaan hyvin erilainen kuva: kokonaiskuolleisuus on 30 viime vuoden aikana ollut suurin Outokummussa Pohjois-Karjalassa mutta yhtä suuri myös Lapin Kittilässä.

Simo Näyhä, Juhani Hassi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 20-21/1995 Kommentteja

Työikäisten terveyden edistäminen Työterveyshuollon toteamat terveydenedistämistarpeet Neste Oy:ssä 1988-91

Työikäisen väestön terveysneuvonnan tarvetta arvioitiin Neste Oy:n työterveyshuollossa toteutetussa hankkeessa. Lomakekyselyyn ja laboratoriotutkimustuloksiin perustuvan seulan mukaan tavallisimmat neuvontatarpeet koskivat liikuntaa, seerumin lipidejä ja ruokatottumuksia, verenpainetta, tupakointia ja liikapainoa. Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ikäryhmäpohjaisista terveystarkastuksista toimintamalli työikäisten terveyden edistämiseksi. Tarkastus- ja neuvontatoiminnan vaikuttavuutta selvittävä kolmen vuoden seuranta päättyi kesällä 1994.

Airi Talvi, Jorma Järvisalo, Lars-Runar Knuts, Pertti Kaitaniemi, Raija Kalimo

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 20-21/1995 Kommentteja

Työhönpaluu sepelvaltimoahtauman pallolaajennuksen jälkeen

TAYS:ssa selvitettiin keväällä 1993 kirjekyselyllä 529 pallolaajennuksella hoidetun potilaan työhönpaluuta, työkykyisyyttä seurannan jälkeen sekä muita pitkäaikaistuloksia. Kyselyyn vastasi potilaista 94 %. Pallolaajennuksen jälkeen työkykyisiksi kuntoutui 77 % potilaista. Työhönpaluun kannalta tärkeimmät ennustetekijät olivat työssäolo ennen toimenpidettä, alle 50 vuoden ikä ja pallolaajennuksen onnistuminen.

Markku Eskola, Kari Niemelä, Heini Huhtala

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 18-19/1995 Kommentteja

Vain pieni osa aloitetuista lipidilääkityksistä keskeytyy

Lipidilääkkeiden käyttäjille tehdyn kyselyn perusteella lääkitys onnistuu hyvin. Vain noin joka kymmenes potilas oli itse joko lopettanut lääkityksensä tai pienentänyt annostusta. Tavallisimmin syynä tähän oli lääkkeiden korkea hinta. Lääkehoito on ollut myös tuloksellista: lääkkeiden käyttäjien lipidipitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi.

Jaana Martikainen, Antti Reunanen, Timo Klaukka, Laura Viikari, Jorma Viikari

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 18-19/1995 Kommentteja

Kurkunpääsyövän esiintyvyys, hoito ja ennuste varsinaissuomalaisessa aineistossa

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidettiin kymmenen vuoden aikana 163 kurkunpääsyöpäpotilasta, joista miehiä 148 ja naisia 15. Kasvaimista 60 % sijaitsi äänihuulten tasolla ja 40 % sen yläpuolella. Tämä vastaa muissa maissa tavallista jakaumaa mutta poikkeaa aikaisemmin Suomessa todetusta. Naisilla supraglottisten kasvainten osuus oli suurempi kuin miehillä. Glottisten kasvainten ennusteluvut vastasivat kansainvälisiä tuloksia. Sen sijaan supraglottista tuumoria sairastaneiden eloonjäämisluku oli pienempi kuin muualla on todettu.

Pekka Kinnala, Kirsi Pekkola-Heino, Reidar Grénman

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 16/1995 Kommentteja

Kokemuksia endoskooppisesta sinuskirurgiasta kroonisten sivuontelotulehdusten hoidossa

Funktionaalinen endoskooppinen sinusleikkaus on nykyään yleisin toistuvien, kroonisten ja polypoosisten sivuontelotulehdusten kirurginen hoito. Sillä pyritään normaalistamaan osteomeataalisen yksikön häiriintynyt toiminta ja korjaamaan näin sivuonteloiden tulehdusmuutokset. Menetelmä on säästävämpi kuin aiemmin yleisesti käytetty Caldwell-Luc-operaatio. Artikkelissa tarkastellaan FES-kirurgian aiheita ja tuloksia Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.

Olli Rantanen, Henrik Malmberg

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 16/1995 Kommentteja

Pitkäaikaistyöttömät ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tarve

Työttömyys heikentää hyvinvointia ja lisää sairastavuutta sekä kuolleisuutta. Työsuhteen katketessa työtön jää työterveyshuollon ulkopuolelle ja hoitosuhteet katkeavat. Tässä tutkimuksessa on selvitelty pitkän työttömyysjakson jälkeen työvoimatuella työllistettyjen työttömien työkykyä ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tarvetta. Noin kolmannekselta tukityöllistetyistä havaittiin sellainen työkykyä heikentävä haitta, jonka takia suositeltiin työkykyä ylläpitävää tai parantavaa toimintaa. Pitkäaikaistyöttömän havaittiin asioivan monien viranomaisten kanssa, mutta viranomaisten keskinäinen yhteistyö on hyvin vähäistä. Työttömän työllistymiskykyä tukevan palvelun tehostamiseksi tarvitaan uudenlaisia yhteistyömuotoja.

Raija Kerätär

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 14/1995 Kommentteja

Suomalaisten terveydentila yhteiskunnallisen murroksen oloissa Vuosien 1986 ja 1994 elinolotutkimukset

Elinolotutkimukset vuosilta 1986 ja 1994 antavat uutta tietoa suomalaisten aikuisten terveydentilan kehityksestä, miesten ja naisten sairastavuudesta ja koetun terveyden muutoksesta koulutusryhmittäin ja työllisyyden mukaan. Erityisen mielenkiintoiseksi tarkastelun tekee suuri yhteiskunnallinen murros, talouslama ja suurtyöttömyys, joka sattuu tarkastellulle ajanjaksolle. Terveydentila ja sen väestöryhmittäiset erot ovat säilyneet melko vakaina. Koettu terveys on jopa hieman kohentunut. Koulutuksen ja työllisyyden mukaiset terveydentilan erot ovat naisilla säilyneet ennallaan, miehillä jonkin verran kaventuneet.

Eero Lahelma, Minna Huuhka, Kristiina Manderbacka, Ossi Rahkonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 14/1995 Kommentteja

Lasten myrkytystapaturmissa on osattava epäillä itsetuhokäyttäytymistä

Tapaturmat ja myrkytykset ovat alle 16-vuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy. Psyykkisesti häiriintyneet lapset joutuvat tapaturmiin useammin kuin terveet. Taustalla voi olla tiedostamatonta itsetuhoisuutta. Lapset ja nuoret toteuttavat itsemurhayrityksen tavallisesti nauttimalla jotakin myrkyllistä ainetta, kuten lääkkeitä tai alkoholia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairauskertomuksista KYS:ssä vuosina 1980-90 hoidettujen 6-14-vuotiaiden lasten myrkytystapaturmat. Tavoitteena oli selvittää myrkytykseen johtaneet tekijät ja tunnistaa joukosta lasten itsemurhayritykset. Aineiston lapsista 10 %:lla myrkytyksen syy oli itsemurhayritys.

Outi Hyvönen, Hanna Ebeling, Eila Räsänen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 13/1995 Kommentteja

Alaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutus proteesin käyttöön ja seuranta

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä alaraaja-amputaatiopotilaiden protetisointi ja kuntoutukseen ohjaaminen on vuodesta 1985 lähtien keskitetty KYS:n fysiatrian osastoon. Hoitokäytäntö sisältää suunnitelman potilaiden valmentamisesta leikkaukseen, kuntoutuksesta ja seurannasta sekä tähän osallistuvista ammattiryhmistä. Selvitys KYS:n kautta alaraajaproteesin saaneiden potilaiden tilanteesta ja kuntoutuksen onnistumisesta 3-4 vuotta leikkauksen jälkeen osoitti suunnitelman toteutuvan kohtalaisen hyvin. Eri ammattiryhmien johdonmukaista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen.

Olavi Airaksinen, Rolf Danner, Satu-Mari Kokko, Pekka Kovanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 13/1995 Kommentteja

Juoksumatolla suoritettu kliininen rasituskoe lasten rasitusastman diagnostiikassa

Rasitusastman havaitsemiseksi tehdyssä kliinisessä rasituskokeessa juoksumatolla viidellä lapsella tutkituista 35 lapsesta uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1) pieneni kokeen aikana yli 10 % lähtötilanteeseen verrattuna. Kaikki viisi lasta olivat ihopistokokeen perusteella atooppisia eikä heistä kukaan harrastanut säännöllistä liikuntaa. Uloshengityksen dynamiikka oli näillä viidellä spirometriatutkimuksen mukaan poikkeava muihin lapsiin nähden. Tutkimuksen perusteella liikunta-anamneesi, spirometriatutkimus ja ihopistokoe ovat tärkeitä arvioitaessa kliinisen rasituskokeen tarvetta, suorittamista ja tulosta lapsipotilaalla, jolla on rasituksesta aiheutuvia astmaoireita.

Ilkka Helenius, Heikki Tikkanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 12/1995 Kommentteja

Lapsuusiän lihavuuden hoito kannattaa

Lapsuusiän lihavuuteen liittyvät sosiaaliset, psyykkiset ja terveydelliset haitat puoltavat lihavien lasten hoitoa. Lihavuuden hoidossa korostetaan nykyisin yksilöllisyyttä, pitkäkestoisuutta, liikuntaa ja seurantaa. Oulun yliopiston lastentautien klinikan ja Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksen hoitotutkimuksessa kolmasosa lihavista lapsista laihtui normaalipainoiseksi viisivuotisen tutkimuksen aikana. Hoito oli turvallista, eikä se aiheuttanut kasvu- eikä syömishäiriöitä.

Outi Nuutinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 11/1995 Kommentteja

Clostridium difficile -ripuli

Clostridium difficile -bakteerin aiheuttama ripuli liittyy sekä sairaalapotilailla että avohoidossa olevilla potilailla usein kefalosporiinien käyttöön. Ripulista koituu tuntuvia kustannuksia, sillä kolmasosa siihen sairastuneista potilaista joutui sairaalaan tai heidän sairaalahoitonsa pitkittyi noin viikolla. Diagnostiikasta aiheutuvia kustannuksia voitaisiin vähentää viljelemällä ulostenäytteistä pelkästään Clostridium difficile. Kefalosporiinien käytön vähentäminen saattaisi vähentää sairastuvuutta Clostridium difficilen aiheuttamaan ripuliin.

Matti Ristola, Sirkka Kontiainen, Pekka Anttila, Harriet Finne-Soveri, Päivi Kylävaara, Virpi Sipilä, Eeva Salo, Kari Sammalkorpi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 10/1995 Kommentteja

Joka viides potilas vaati tai toivoi lääkitystä Mikrobilääkkeiden käyttö tutkittiin Pirkanmaalla

Kaksi kolmesta infektiopotilaasta sai hoidokseen mikrobilääkityksen, ilmeni Pirkanmaalla viime syksynä tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin alueellista käytäntöä infektiopotilaiden hoidossa. Lääkevalinnat olivat valtaosin suositusten mukaisia ja vastasivat suomalaista keskivertoa: kefalosporiineja käytettiin suhteellisen runsaasti ja V-penisilliiniä melko vähän. Potilaat suhtautuivat mikrobilääkitykseen pääosin neutraalisti, joskin viidesosa joko toivoi tai suorastaan vaati sitä.

Ulla-Maija Rautakorpi, Timo Klaukka, Jaana Lehtomäki, Jukka Lumio

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 10/1995 Kommentteja

Geenitekniikan menetelmät klamydiainfektion toteamisessa - onko viisasten kivi löytynyt?

Osasyynä klamydiainfektion jatkuvasti laajaan levinneisyyteen saattaa olla sen toteamisessa käytettyjen laboratoriokokeiden puutteellinen herkkyys. Ongelmaan odotetaan parannusta geenitekniikkaan perustuvista määritysmenetelmistä. Geenimonistukseen perustuvaa klamydiakoetta ja bakteerin suoraa osoittamista DNA-koettimella verrattiin immunofluoresenssikokeella varmistettuun EIA-antigeeninosoitukseen tutkimuksessa, jonka aineistona oli sukupuolitautien poliklinikassa otettuja klamydianäytteitä. Kumpikin geenitekniikan menetelmä osoittautui herkemmäksi kuin EIA. Geenimonistusmenetelmistä saattaa lähitulevaisuudessa tulla vakavasti harkittavia vaihtoehtoja asiantuntijalaboratorioiden klamydiadiagnostiikkaan.

Ari Miettinen, Pauli Vuorinen, Tiina Varis, Olavi Hällström, Kyllikki Kuutti, Timo Pitkäjärvi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/1995 Kommentteja

Fluoresenssivärjäykset EIA-tuloksen varmentajina klamydiadiagnostiikassa

Yksi perinteinen määritysmenetelmä ei riitä klamydian toteamiseen näytteestä, vaan positiiviset ja epävarmat negatiiviset tulokset on varmistettava toisella kokeella. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laboratoriossa entsyymi-immunologisen testin tulokset varmistetaan sekä immunofluoresenssikokeella että akridiinioranssivärjäyksellä. Jälkimmäinen koe antaa usein lisädiagnoosin tai ainakin selvityksen niihin tapauksiin, joissa EIA- ja IF-kokeen tulokset poikkeavat toisistaan.

Simo Räisänen, Inkeri Tuominen, Lars-Eric Stenfors

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/1995 Kommentteja

Uutta tietoa hedelmättömyyden yleisyydestä

Lapsettomuusongelmien on arveltu Suomessa viime aikoina yleistyneen. Arviot saavat tukea haastattelututkimuksesta, johon vastasi yli 4 000 suomalaisnaista, iältään 22-51-vuotiaita. Pitkittyneitä, yli vuoden kestäneitä raskaudenyrityksiä oli ollut 14 %:lla vastanneista, 9 %:lla ennen ensimmäisen lapsen syntymää. 1950-60-luvulla syntyneet naiset olivat kokeneet primaarista, ennen ensimmäisen lapsen syntymää ilmennyttä hedelmättömyyttä enemmän kuin 1938-49 syntyneet naiset. Lapsenteon siirtyminen myöhemmälle iälle selittää vain osan erosta: tulosten mukaan on ilmeistä, että kaikenikäisillä naisilla on nykyään raskaaksitulovaikeuksia enemmän kuin ennen.

Irma-Leena Notkola

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 8/1995 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030