Kohonneen verenpaineen hoidon kehitys Suomessa vuosina 1982-1992

Kohonneen verenpaineen toteaminen ja hoito ovat taas kääntyneet parempaan suuntaan 80-luvulla ilmenneen lievän taantumavaiheen jälkeen. Alueelliset erot ovat selvästi tasoittuneet. FINMONICA-tutkimuksen mukaan verenpainetaso kääntyi vuoden 1987 jälkeen selvään laskuun sekä Itä- että Länsi-Suomessa. Miespuolisten verenpainepotilaiden hoitotasapaino pysyi kuitenkin selvästi naisten tasapainoa huonompana. Itä-Suomen korkea kohonneen verenpaineen prevalenssi yhdistettynä alueen runsaaseen verenpainelääkkeiden käyttöön korostaa myös nonfarmakologisten hoitomuotojen kehittämisen tärkeyttä.

Aulikki Nissinen, Veikko Salomaa, Mika Kastarinen, Heli Peltola, Heikki J. Korhonen, Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30/1994 Kommentteja

Äkillisesti sairastuneen lapsen hematuria

Äkillisesti sairastuneen lapsen verivirtsaisuuden syy on yleensä selvitettävissä. Joskus kyseessä voi olla viaton virtsan värin muutos tai kontaminaatio. Rakon ärsytysoireet ja virtsauksen loppuun ajoittuva hematuria antavat usein viitteen alempien virtsateiden sairausprosessista. Munuaisten rakennepoikkeamat ja mm. verenkiertohäiriöt voivat myös olla hematurian syynä. Glomerulonefriittipotilas on yleensä kuumeinen ja väsynyt ja virtsa on tummaa; tämä johtuu proteiinista ja dysmorfisista punasoluista virtsassa. Tutkimukset ja hoito määräytyvät sairauden tasodiagnostiikan ja vaikeusasteen mukaan.

Olli Koskimies

Sydäninfarktiin liittyvän kardiogeenisen sokin hoito

Sydäninfarktiin liittyvän kardiogeenisen sokin ennustetta on pidetty viime aikoihin asti lähes toivottomana. Murheellista ennustetta voidaan parantaa huomattavasti siltä osalta potilaista, joiden peruskunto on ennen infarktiin sairastumista ollut hyvä. Onnistuminen edellyttää sokin syyn viivytyksetöntä selvittämistä sydämen kaikututkimuksella ja keuhkovaltimon katetrisaatiolla sekä hoidon aloitusta heti sokin varhaisvaiheessa. Oleellista on ehkäistä sokkia infarktin kokoa rajoittavilla ja vaurioalueen verenvirtausta palauttavilla hoidoilla.

Timo Hirvonen, Juha Hartikainen

Mielenterveysongelmat terveyskeskuslääkärille tulon aiheina

Psyykkiset, psykosomaattiset tai psykososiaaliset ongelmat ovat vastaanotolle tulon aiheina noin 40 %:lla terveyskeskuslääkärin potilaista. Arvio perustuu Oulun läänin terveyskeskuslääkäreille tehtyyn kyselytutkimukseen. Kiire ja osaamattomuus koettiin hankalimmiksi esteiksi näiden potilaiden auttamisessa. Perusterveydenhuollon lääkäreillä on sekä luontevat lähtökohdat että virallinen velvoite varsinkin lievien mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Koulutuksen tulisi sen vuoksi sisältää nykyistä enemmän yleisten ja lievien psyykkisten ongelmien käsittelyä sekä perhe- ja verkostotyötä.

Ilkka Winblad, Matti Isohanni, Pentti Nieminen, Pekka Larivaara, Jorma Eskelinen, Arja Jyväsjärvi, Seppo Lappalainen, Anna-Kaisa Penttilä, Tuija Päivärinta, Paula Sevtsenko, Heikki Vatjus, Martta Visuri, Michael Spalding

Miten lisätä henkilökunnan kustannustietoisuutta

Seinäjoen seudun terveysyhtymässä on viime vuoden alusta lähtien koulutettu hoitohenkilökuntaa järjestelmällisesti kustannustietoisuuteen. Koulutus koostuu luennoista ja yksiköissä suoritettavista tehtävistä. Koulutuksen sisältöalueita ovat asennoituminen taloudellisuuteen ja säästämiseen, hoidon kustannus-vaikuttavuutta muovaavat tekijät, kuntien taloustilanne sekä valtionosuusuudistus. Alustavat kokemukset koulutuksesta ovat hyviä.

Markku Mattila

Lääketieteen opiskelijoiden kokema töykeä kohtelu koulutuksen yhteydessä

Yhdysvalloista on viime aikoina julkaistu tietoja lääketieteen opiskelijoiden kokemasta huonosta kohtelusta opintojen yhteydessä. Oulun ja Tampereen lääketieteellisissä tiedekunnissa opiskeleville tehtiin amerikkalaisen mallin mukainen kysely. Suomalaisilla lääketieteen opiskelijoilla oli tiedusteltuja kielteisiä kokemuksia selvästi vähemmän kuin yhdysvaltalaisilla, mutta myös meillä kolme neljästä vastaajasta ilmoitti tulleensa jollain tavoin huonosti kohdelluksi koulutuksessaan. Tuloksia olisi tutkijoiden mukaan hyödynnettävä opetuksen suunnittelussa. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on valmentaa opiskelijoita sietämään ristiriitoja, mutta alalla jo toimivien kyyninen käytös voi demoralisoida opiskelijaa, jonka asenteet potilaisiin ja tulevaan ammattiin ovat kehittymässä.

Matti Uhari, Jorma Kokkonen, Matti Nuutinen, Leena Vainionpää, Heikki Rantala, Pentti Lautala, Marja Väyrynen

"En ollutkaan luulosairas"

Keski-ikäinen naislääkäri oli tehnyt yli 20 vuoden työrupeaman pohjoisen kotikuntansa pienessä terveyskeskuksessa. Kesällä 1990 hänen oli määrä hoitaa viiden lääkärin terveyskeskusta yksin kymmenen viikon ajan. Yhdeksän viikkoa hän jaksoi, sitten se tuli: ensimmäinen toispuoleinen halvaus. Ja vähän myöhemmin toinen. Edelleen esiintyy TIA-oireilua, joka tulee esiin, kun töissä on kiireistä ja stressaavaa. Ylirasitusta on vältettävä.

Glukoosi-rasvahapposykli ja insuliiniresistenssi

Insuliiniresistenssi eli insuliinin heikentynyt teho kohde-elimissä, esiintyy mm. tyypin 2 diabeteksessa sekä ylipainoisilla henkilöillä. Insuliiniresistenssin syntymekanismeista ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa näissä tautitiloissa. Yksi mahdollinen insuliiniresistenssin aiheuttaja on glukoosi-rasvahapposykli, jonka mukaan lisääntynyt rasvahappo-oksidaatio alentaisi glukoosin käyttöä ja oksidaatiota. Tämän alunperin rottakokein osoitetun syklin merkitys ihmisen insuliiniresistenssin synnyssä on ollut kiistanalainen. Glukoosi-rasvahapposyklin olemassaolo on kuitenkin herättänyt toivon saada veren rasvahappoja alentavista lääkkeistä apua huonoon glukoosinkäyttöön ja korkeaan verensokeriin aikuistyypin diabeteksessa.

Carola Saloranta

Mamaohjelma rintasyövän varhaistoteamiseen

Väitöskirjassa käsitellään tekijän kehittämää ja kokeilemaa rintasyövän seulontaohjelmaa, joka koostuu informatiivisesta osasta ja kliinisestä osasta. Seulontatestinä toimii naisen oma rintojen terveystarkkailu kerran kuukaudessa ja löydösten verifiointi tapahtuu diagnostisella mammografiakuvauksella. Ohjelman toteuttaminen nojaa olemassa olevaan terveydenhuoltojärjestelmään. Ohjelman tarkoituksena on käyttää hyväksi naisen kykyä havaita rinnoissaan muutoksia kaksisuuntaisen kommunikaation mahdollisuuksia saada aikaan terveyskäyttäytymismuutos.

Gisela Gästrin

Magneettikuvauksella tietoa syövän hoidon sivuvaikutuksista

Lasten syöpätautien ennuste on parantunut viime vuosikymmeninä ratkaisevasti, ja suurin osa lapsista paranee. Yhä enemmän on alettu kiinnittää huomiota syövän hoidon aiheuttamiin haittavaikutuksiin, joita voi ilmetä sekä hoidon aikana että jopa vuosikymmeniä sen jälkeen. Vakavat sivuvaikutukset ovat harvinaisia, mutta ne voivat ratkaisevasti haitata normaalia elämää. Keskushermotosivuvaikutusten riski kasvaa käytettyjen hoitomenetelmien myötä, ja esimerkiksi sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmäkäyttöön liittyy enemmän haittavaikutuksia kuin kummankaan menetelmän käyttöön yksinään. Syöpää sairastaneilla lapsilla on todettu rakenteellisia aivomuutoksia, kuten eriasteista valkoisen aivoaineen vauriota lievästä glioosista ja demyelinaatiosta aina nekroottiseen leukoenkefalopatiaan saakka sekä aivo-selkäydinnestetilojen laajentumaa. Oppimiskyvyn heikentymistä saattaa esiintyä ilman rakenteellisia aivomuutoksiakin. Endokrinologisista ongelmista on tavallisin aivojen sädehoidon jälkeen esiintyvä kasvuhormonin puutos, mikä voi johtaa lyhytkasvuisuuteen. Uusien kasvainten riski on syövästä parantuneilla noin 4-6-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Syövän hoidon jälkeisistä aivokasvaimista glioomat ovat tavallisimpia, mutta myös meningeoomia on todettu aivan pientenkin sädeannosten jälkeen.

Eija Pääkkö

Kaikukuvaus täydentää mammografiaa rintarauhassairauksien diagnosoinnissa ja toimenpiteiden ohjauksessa

Mammografia on sensitiivinen rintarauhasen kuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan havaita rintasyöpä pienenä, sormin tuntumattomana, jolloin hoitotulokset ovat yleensä erittäin hyvät. Täydentäviä tutkimuksia, lisäprojektioita, suurennuskuvausta, kaikukuvausta ja ohutneulanäytteen ottoa tarvitaan usein mammografiassa todetun muutoksen laadun selvittämisessä. Kaikukuvauksen tärkeimpänä käyttöalueena pidetään kiinteän ja kystisen muutoksen erottamista. Mikäli mammografiassa todetun kasvaimen laatu ei selviä täydentävilläkään tutkimuksilla, tarvitaan leikkausta ja mikroskooppista tutkimusta. Sormin tuntumaton muutos merkitään leikkausta varten teräslangalla.

Tarja Rissanen

Antipsykoottiset lääkeaineet - Klotsapiini

Antipsykoottiset lääkeaineet muodostavat skitsofrenian lääkehoidon perustan. Laajassa käytössä olevien ns. klassisten antipsykoottien (esim. haloperidoli) vaikutusmekanismi liitetään aivojen dopamiini D2-reseptorien salpaukseen. Pitkäaikaisen hoidon aikana ilmenevät neurologiset ekstrapyramidaali-sivuvaikutukset rajoittavat kuitenkin näiden lääkkeiden käyttöä. Klotsapiini on epätyypillinen antipsykoottinen lääkeaine, jolla on klassisiin antipsykootteihin nähden monia etuja. Tärkeimmät näistä ovat sen vähäiset ekstrapyramidaali-järjestelmään kohdistuvat sivuvaikutukset sekä merkittävä teho krooniseen, klassisille antipsykooteille hoitoresistenttiin skitsofreniaan. Toisaalta klotsapiinillakin on omat sivuvaikutuksensa, joista vaarallisin on sen joillakin potilailla aiheuttama agranulosytoosi. Klotsapiinin vaikutusmekanismeja ei vielä tarkoin tunneta. Tiedetään kuitenkin, että klotsapiini vaikuttaa moniin neurotransmitterijärjestelmiin sitoutuen lukuisiin eri reseptoreihin, mm. dopamiini-, muskariini-, histamiini-, serotoniini- ja alfa-adrenergisiin reseptoreihin.

Mikko Kuoppamäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030