Raskaudenaikainen toksoplasmainfektio

Raskaudenaikainen primaari toksoplasmainfektio on sekä pienen että suuren toksoplasmariskin maissa uhka sikiölle. Suur-Helsingin alueella tehtiin prospektiivinen seulontatutkimus, jossa toksoplasmavasta-aineita löytyi joka viidenneltä odottavalta äidiltä. Parantuneiden laboratoriomenetelmien ansiosta raskaudenaikaisten primaari-infektioitten ilmaantuvuus kyettiin määrittämään tarkasti. Ilmaantuvuus oli 2,4/1 000 seronegatiivista raskautta, joten Suomessa on vuosittain noin 130 raskaudenaikaista primaarista toksoplasmainfektiota. Kustannus-hyötyanalyysi osoitti, että valtakunnallinen seulonta tuottaisi vuotuiseksi nettosäästöksi noin kahdeksan miljoonaa markkaa. Raskaudenaikaisten toksoplasmainfektioitten valtakunnallinen seulonta Suomessa on suositeltavaa.

Maija Lappalainen, Klaus Hedman, Pentti Koskela, Vilho Hiilesmaa, Pirkko Ämmälä, Kari Teramo, Marjaleena Koskiniemi

Lasten diabeteksen hoito ja Kelan etuudet

Hyvä hoitotasapaino turvaa diabetesta sairastavan lapsen normaalin kehityksen, ja sillä voidaan myös vähentää taudin haittavaikutuksia tai myöhentää niiden ilmenemistä. Kelan etuuksia diabetesta sairastaville lapsille ovat lääkekorvaukset, huoltajan ansionmenetystä korvaava erityishoitoraha sekä lapsen hoitotuki. Kansaneläkelaitos kustantaa sopeutumisvalmennustoimintaa tavallisesti vasta aikuistuville nuorille diabeetikoille. Kirjoituksen tarkoituksena on selventää lasten ja nuorten diabeteksen nykyisiä hoitolinjoja sekä perustella diabeetikkoperheelle aiheutuvaa lisärasitusta. Tarkoituksena on osaltaan helpottaa päätöksentekoa Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoissa.

Ulla Kaski, Marja-Liisa Käär, Marita Lipsanen-Nyman, Saara Onnela

Kaikututkimuksen merkitys rintasyövän diagnostiikassa

Kaikututkimus on rintasyövän varhaisdiagnostiikassa mammografiaa selvästi herkempi menetelmä, ja ainoa luotettava tutkimus se on runsaasti normaalikudosta tai mastopaattista kudosta sisältävien rintarauhasten tutkimuksena. Kaikuohjauksessa otettu ohutneulanäyte lisää menetelmän spesifisyyttä. Helsingin Kätilöopiston sairaalassa selvitettiin yleisimpien rintasyöpädiagnostiikan menetelmien luotettavuutta. Kolmena tutkimusvuotena leikattiin noin 3 300 tutkitun henkilön aineistosta 108 rintamuutosta, joista 95 todettiin histologisessa tutkimuksessa syöväksi. Kaikki mammografialla todetut syövät näkyivät myös kaikututkimuksessa, kun taas neljäsosa kaikututkimuksella todetuista olisi jäänyt toteamatta mammografiassa.

Heikki R. Laine

Oikaisu

M.O. Halisen artikkelissa Akuutin sydäninfarktin lääkehoitojen sekundaaripreventiivinen hyöty (Lääkärilehti 6/96) oli virheelliset viitetiedot ja pieniä numerovirheitä taulukon 1 riveillä Nitraatit ja ACE:n estäjät. Lisäksi kirjallisuusluettelossa oli virheitä viitteissä 22 ja 23.

Vatsa-aortan aneurysman leikkausten laatuvaatimukset

Pohjoismaisen kirurgiyhdistyksen verisuonikirurgian jaoston kokouksessa vuonna 1993 päätettiin käynnistää keskustelu verisuonikirurgian laatuvaatimusten luomiseksi, ja ensimmäiseksi kohteeksi ehdotettiin vatsa-aortan aneurysmakirurgiaa. Työryhmä tarkasteli vatsa-aortan aneurysman leikkausten komplikaatiotiheyttä pohjoismaisten tilastotietojen ja kansainvälisen kirjallisuuden pohjalta. Nordisk Medicin -lehdessä vuonna 1994 ilmestyneestä selvityksestä julkaistaan nyt suomeksi toimitettu versio.

Nordisk Kirurgisk Forening Verisuonikirurgian Jaosto

Sepelvaltimotaudin ehkäisy käytännön lääkärintyössä European Society of Cardiologyn, European Atherosclerosis Societyn ja European Society of Hypertensionin Task Forcen suosituksen pohjalta laadittu suomalainen sovellus

Lokakuussa 1994 julkaistiin sepelvaltimotaudin ehkäisystä käytännön lääkärintyössä eurooppalaisen asiantuntijaryhmän suositus. Siitä julkaistaan tässä suomalainen sovellus, jossa on otettu huomioon maassamme aiemmin julkaistut, osin yksityiskohtaisemmat suositukset hyperlipidemioiden ja kohonneen verenpaineen toteamisesta ja hoidosta. Suosituksessa esitetään mm. sepelvaltimotaudin ehkäisyn ensisijaisuusjärjestys.

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen, Suomen Kardiologisen Seuran, Suomen Verenpaineyhdistyksen, Kunnallislääkärit-Yhdistyksen, Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistyksen Ja Suomen Sydäntautiliiton Työryhmä

Melatoniini - monen sairauden taustatekijä?

Melatoniini opittiin 80-luvulla tuntemaan erityisesti kaamosmasennuksen mahdollisena avaintekijänä. Kaamosmasennuksen havaittiin liittyvän melatoniinierityksen vuorokausirytmin häiriintymiseen. Viime vuosina on havaittu, että myös melatoniinin kokonaiserityksellä voi olla merkitystä monissa sairauksissa. On saatu viitteitä siitä, että rintasyöpä, iskeeminen sydänsairaus sekä mm. MS-tauti olisivat yhteydessä vähentyneeseen melatoniinieritykseen. Toisaalta melatoniinierityksen vähentyminen näyttäisi lievittävän mm. Parkinsonin taudin oireita ja vähentävän epileptisten kohtausten lukumäärää. Melatoniinia koskeva tutkimustyö on kuitenkin vielä alkuvaiheessaan ja tähän mennessä saatuihin tuloksiin on suhtauduttava varauksella.

Jyrki Penttinen

Purentaelimen toimintahäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Purentaelimen toimintahäiriöt ovat varsin yleisiä vaivojen aiheuttajia, ja oireet saattavat säteillä kasvojen alueelta muualle päähän sekä niska- ja hartiaseutuun. Niiden mahdollisuus vaikeaselkoisten oireiden syynä tulisi muistaa erityisesti, kun potilaalta puuttuu hampaita tai hänellä on hammasproteesi. Hampaiston ja purennan tarkistus sekä tarvittaessa lähettäminen hammaslääketieteelliseen konsultaatioon voivat säästää potilasta kalliilta tutkimuksilta ja hoidon pitkittymiseltä.

Aune Raustia

Veren kantasolujen autologinen siirto syövän hoidossa

Solunsalpaajahoidon annosintensiteetin lisääminen parantaa eräiden pahanlaatuisten tautien hoitotuloksia, mutta annosten suurentamista rajoittaa hoidon toksinen vaikutus luuytimeen. Tämä haitta voidaan kompensoida palauttamalla luuytimen toiminta solunsalpaajahoidon jälkeen annettavan kantasolusiirteen avulla. Aikaisemmin kantasolut on kerätty luuytimestä, nykyään kuitenkin yhä useammin verestä, koska veren kantasolujen käyttö mm. nopeuttaa hoidosta toipumista. Uusiutuneen non-Hodgkin-lymfooman hoidossa jättiannoksinen solunsalpaajahoito on jo osoittautunut perinteistä hoitoa paremmaksi. Alustavat tulokset ovat rohkaisevia myös myeloomassa ja rintasyövän liitännäishoidossa. Rintasyövästä on tulossa kantasolujen autologisen siirron tärkein aihe.

Tom Wiklund, Liisa Volin, Tapani Ruutu, Heikki Joensuu

Akuutin sydäninfarktin lääkehoitojen sekundaaripreventiivinen hyöty

Sydäninfarktipotilaan kipu hoidetaan opiaateilla ja nitraateilla. Hapetus ja hemodynamiikka hoidetaan yksilöllisesti. ASAa annetaan pureskeltavaksi tai liuotettuna 160-500 mg heti infarktiepäilyn herättyä. Beetasalpaajaa annetaan infarktipotilaalle laskimoon, jollei hänellä ole sille vasta-aihetta. Liuotushoito tulee aloittaa puolen tunnin kuluessa potilaan sairaalaantulosta, jos ST-väli on koholla eikä hoidolle ole vasta-aiheita. Kehittyvän non-Q-infarktin ja epästabiilin angina pectoriksen erottaminen ei ole alkuvaiheessa mahdollista. Niitä epäiltäessä ja ST-välin ollessa iskeemisesti alentunut, aloitetaan ASAhoidon lisäksi herkästi pienimolekyylisen hepariinin anto ihon alle. ACE:n estäjähoito aloitetaan pienellä annoksella suuren (etuseinä)infarktin uhatessa. Nitraatteja annetaan laskimoon, jos potilaalla on kipuja tai sydän on vajaatoimintainen. Magnesiumsulfaatti ei kuulu sydäninfarktin rutiinihoitoon.

Matti O. Halinen

Instabiilin olkanivelen diagnostiikka ja hoito

Olkanivelen instabiliteetti on yleinen vaiva, joka usein aiheuttaa merkittävää haittaa, jopa työkyvyttömyyden. Olkanivelen toistuva anteriorinen luksaatio on nuorten aikuisten vaiva, joka syntyy useimmiten vamman yhteydessä: nivelen tukirakenteet pettävät olkaluun mennessä sijoiltaan. Toistuva posteriorinen luksaatio taas on lasten ja nuorten vaiva, jonka perussyy on rakenteissa. Näillä potilailla on usein joka suuntaan löysä olkanivel, multidirektionaalinen instabiliteetti, ja löysyyttä muissakin nivelissä. Vaikein diagnosoida on olkanivelen piilevä instabiliteetti, jossa nivel on kipeä ja toiminnaltaan huono, mutta ei varsinaisesti mene pois paikoiltaan.

Martti Vastamäki

Mustikka huulessa paranee kylmähoidolla

Nestetyppijäädytykseen perustuva kylmähoito on tehokas, joskin vielä huonosti tunnettu hoitomuoto huulessa sijaitsevan laskimonlaajentuman, "laskimojärven" poistamiseksi. Menetelmä täyttää hyvin esteettisen vaivan hoidolle asetetut vaatimukset: se ei aiheuta vaaraa terveydelle eikä ulkonäölle. Lisäksi se on kustannuksiltaan edullinen.

Raimo Suhonen

Jälkiehkäisy perhesuunnittelussa

Jälkiehkäisy on tehokas ja turvallinen tapa estää raskauden alku suojaamattoman yhdynnän jälkeen tai ehkäisymenetelmän pettäessä. Valittavana on joko hormonaalinen jälkiehkäisy tai kuparikierukan asennus. Hormonaalinen jälkiehkäisy on ainoastaan hätäratkaisu ja tarkoitettu tilapäiseen käyttöön. Tietoa jälkiehkäisyn mahdollisuudesta ja saatavuudesta pitää jakaa niin, että asia olisi riittävän tuttu jo ennen tilannetta, jossa sitä tarvitaan. Puutteelliset tiedot ja asenteet ovat selvityksissä osoittautuneet tärkeiksi jälkiehkäisyn käytön esteiksi. Koska jälkiehkäisyn oikea käyttö lienee tehokkain tapa vähentää raskaudenkeskeytyksiä entisestään, palvelujen saatavuuden parantaminen on Suomessakin tärkeä tavoite.

Pekka Lähteenmäki

Vanhusten kaatuminen ja tasapainoon vaikuttavat tekijät

Tasapainoelinten, liikuntakyvyn ja näön tavalliset vanhenemismuutokset ja niiden lisäksi sairaudet sekä lääkkeet altistavat iäkkäitä henkilöitä kaatumiselle. Varsinkin parkinsonismi ja dementoivat sairaudet sekä alhainen verenpaine vaikuttavat usein näiden tapaturmien taustalla. Vaarattomatkin kupsahdukset aiheuttavat helposti kaatumisen pelkoa, joka taas usein saa välttämään liikkumista ja lisää sen myötä kaatumisalttiutta. Ortostaattisen hypotonian hoitaminen ja varovaisuus lääkehoidoissa sekä lihasvoiman, liikkumiskyvyn ja katseen kohdistuskyvyn parantaminen kuntoutuksella ovat tärkeää kaatumisten ehkäisyä.

Pirkko Jäntti, Ilmari Pyykkö

Otoskleroosin leikkaus- ja lääkehoito

Otoskleroosi on yleisin johtumistyyppistä huonokuuloisuutta aiheuttava sairaus aikuisilla. Valtaosalle potilaista kuulo saadaan nykyään palautetuksi leikkauksella, mutta toimenpide vaatii kirurgilta runsaasti taitoa ja harjaantumista. Kirjoittaja esittää, että riittävä kokemus turvattaisiin keskittämällä nämä toimenpiteet suurimpiin yksiköihin tarpeeksi harvoille korvakirurgeille. Uusintaleikkaukset tulisi tehdä yliopistosairaaloissa.

Hans Ramsay

Replantaatiokirurgia tänään

Traumaattisesti elimistöstä irronneen kudoksen replantointi ja revaskularisointi on nykyään vakiintunut osa käsikirurgian päivystystoimintaa. Suomessa tosin vain HYKS:ssa ja TAYS:ssa on resurssit ympärivuorokautiseen päivystykseen. Replantaation onnistumisen ehdoton edellytys on oikea ensihoito: potilaan vuotojen tyrehdyttäminen painesitein ja irronneiden osien kuljettaminen sopivan viileässä, +4-0 C:n lämpötilassa. Aina ei ole syytä yrittääkään irronneen osan takaisinliittämistä, sillä tavoitteena on oltava mahdollisimman hyvä toiminnallinen lopputulos, ei vain kosmeettinen. Varsinkin laajalti murskautuneen raajan korjauksessa voi parempi ratkaisu olla epäanatominen rekonstruktio tai hyvä proteesi.

Timo Raatikainen

Nuoren kliininen psykiatrinen arviointi ja hoito

Nuorisopsykiatrisessa diagnostiikassa tarvitaan diagnoosin rinnalle aina arvio nuoren kehitysasteesta: nuoruusiän prosessin vaiheesta ja siinä ilmenevistä häiriöistä. Kehityksen osa-alueita voidaan suhteuttaa toisiinsa ja laatia nuoresta kehitysprofiili, joka kuvaa hänen tilaansa muihin samanikäisiin verrattuna. Varsinaisessa erotusdiagnostiikassa on kyettävä erottamaan, heijastavatko nuoren oireet kehitystä normaalirajoissa vai kehityksen häiriötä. Sairaalloisen ja normaalin ero saattaa olla varsin vähäinen.

Päivi Rantanen, Marjatta Kiuttu

Värttinäluun vaikean distaalisen murtuman hoito

Värttinäluun murtuma on erittäin yleinen tapaturma varsinkin vanhuksilla. Sen tavanomainen hoitotapa on sulkeinen repositio ja kipsaus, joilla käden toiminta saadaan yleensä palautetuksi ennalleen. Jos murtuma on pirstaleinen, vaikeasti dislokoitunut tai jos perinteinen menetelmä ei tuota tyydyttävää tulosta, on valittavana joukko muita hoitomuotoja, joilla vaikeatkin murtumat voidaan hoitaa tyydyttävästi. Vaikka murtuman primaarihoito epäonnistuisi, korjausleikkauksella voidaan usein helpottaa käteen jääneitä invalidisoivia haittoja.

Timo Raatikainen

Vaginaalinen kohdunpoisto

Vaginaalista kohdunpoistoa on Suomessa perinteisesti harkittu abdominaalisen toimenpiteen sijasta silloin, kun potilaalla on kohdunlaskeuma ja kohtu on normaalin kokoinen, mutta monissa muissa maissa vaginaalista menetelmää käytetään paljon laajemmin. Laparoskooppisen kohdunpoistoleikkauksen yleistymisen myötä kiinnostus myös vaginaalisen hysterektomian käytön laajentamiseen on lisääntynyt. Vaginaalisella kohdunpoistomenetelmällä on etunsa sekä perinteiseen abdominaaliseen leikkaukseen että uuteen tähystyskirurgiaan verrattuna.

Pentti Kiilholma, Jorma Paavonen

Nuoruusiän psyykkinen kehitys - monivivahteinen prosessi

Nuorisopsykiatria käsittelee nuoruusikää, erillistä kehitysvaihetta, joka sijoittuu lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian kohteena olevien elämänvaiheiden väliin. Kliininen nuorisopsykiatrinen toiminta on Suomessa melko uutta, mutta Euroopan mitassa arvioituna olemme monessa suhteessa edelläkävijöitä. Yksi nuorisopsykiatrian haasteista on lisätä nuorisopsykiatrian erityistietämystä perusterveydenhuollossa ja näin helpottaa nuorten kliinistä arviointia ja hoitoonohjausta. Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikan työryhmä on usean vuoden ajan kehittänyt nuorten kliinistä arviointia ja siihen soveltuvia menetelmiä. Tämä artikkeli on katsaus nuorisopsykiatriseen teoreettiseen ajatteluun. Myöhemmin julkaistavassa artikkelissa käsitellään nuoren kliinistä arviointia.

Marjatta Kiuttu, Päivi Rantanen