Persoonallisuushäiriöiden epidemiologia

Tiedot persoonallisuushäiriöiden esiintyvyydestä ovat vähäisiä. Tietojen niukkuus johtuu diagnostisten kriteerien muuttumisesta, väestötutkimuksiin liittyvistä vaikeuksista ja persoonallisuushäiriöiden runsaasta samanaikaisesta esiintymisestä sekä keskenään että muiden mielenterveyden häiriöiden kanssa. Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että erilaiset persoonallisuushäiriöt ovat väestössä yleisempiä kuin psykoosit mutta harvinaisempia kuin neuroosit. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla, ja ne näyttävät kasautuvan alimpiin sosiaaliryhmiin. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä nuorilla aikuisilla kuin vanhoilla ihmisillä sekä yleisempiä naimattomilla ja eronneilla kuin naimisissa olevilla.

Matti Joukamaa

Kyynelistä helmiä Kriisihoito TAYS:n lastenpsykiatrian klinikassa

Lapsen tekemät ratkaisu- ja selviytymisyritykset ylivoimaisessa tilanteessa voivat ilmetä stressioireina ja kriisireaktioina. Miten hän tulee kuulluksi terveydenhuollossa? TAYS:n lastenpsykiatrian klinikassa on kehitetty lastenpsykiatrisen kriisihoidon palvelulinja, jossa hoito toteutetaan avo- tai osastohoitona. Tulosyyn perusteella lasten ongelmatilanteet ryhmitellään kolmeen luokkaan: ratkaisematon kehityskriisi, traumaattinen kriisi ja vaikea elämänmuutoskriisi. Prosessina kriisihoito etenee lapsi- ja perhekeskeisesti, joustavasti, intensiivisenä moniammatillisena ryhmätyönä yhteisesti asetettuja tavoitteita kohti. Laadukkaan lasten mielenterveystyön turvaamiseksi olisi huolehdittava myös lasten kriisihoidon alueellisten palveluketjujen ja palveluverkkojen järjestämisestä.

Mervi Rutanen, Tuula Tamminen, Seppo Leisti

Suositus Helicobacter pylori -infektion diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta

Helicobacter pylori -infektion hoito on mullistanut maha- ja pohjukaissuolen haavan hoidon viime vuosina, sillä bakteerin häädön on todettu parantavan ulkustaudin ja estävän sen uusiutumisen. Helikobakteerin osuutta myös muiden ylävatsavaivojen synnyssä tutkitaan tiiviisti, ja tulevaisuudessa häätöhoidon aiheet voivat laajentua. Suomen Gastroenterologiyhdistyksen asiantuntijapaneeli on laatinut tässä julkaistavan suosituksen Helicobacter pylori -infektion diagnostiikasta ja hoidosta avuksi käytännön hoitoratkaisuja tekeville lääkäreille.

Martti Färkkilä, Risto Julkunen, Seppo Niemelä, Hannu Nuutinen, Timo Kosunen, Anna-Liisa Karvonen, Ilkka Kunnamo, Pekka Pikkarainen

Estradiolin vaikutukset naisten mielialaoireisiin

Masennus on tutkimusten mukaan naisilla huomattavasti tavallisempaa kuin miehillä, ja oireilu keskittyy heillä aikoihin, joina estradiolipitoisuudet ovat pienimmillään. Viime aikoina on estradiolihoidolla saatu lupaavia tuloksia paitsi menopausaalisten myös premenstruaali- ja lapsivuodeajan mielialaoireiden hoidossa. Estradioli mahdollisesti vaikuttaa säätelevästi aivojen välittäjäaineisiin, ja tämä ehkä selittää sen vaikutukset mielialaan.

Simo Saarijärvi, Sirpa Korhonen, Marjatta Aito, Johanna Kallio

Skitsofrenian hoito muuttuu - muuttuvatko tulokset?

Nykyisen psykiatrisen diagnostiikan mukaan skitsofreniaksi tunnistettavissa olevan vaikean ja monimuotoisen oireyhtymän kuvauksesta on pian sata vuotta. Käsitykset hoidosta ovat tuona aikana muuttuneet enemmän kuin diagnoosin perusta. Entä minkälaisia ovat olleet hoidon tulokset? Klassisten yhden hoitomuodon vaikuttavuuden arviointien perusteella tulokset ovat enintään tyydyttäviä ja vuosikymmenten kuluessa hitaasti muuttuvia. Integroidun monimuotoisen hoidon vaikuttavuuden suhteen ollaan optimistisia ja odottavia. On kuitenkin muistettava, että elämänmittaisen sairauden hoitotulosten ja ennusteen arviointi on elämänmittainen urakka. Johtopäätökset lyhyistä seurannoista kuuluvat enemmän uskon kuin tiedon piiriin.

Jukka Hintikka

Kun rintaan koskee, vaikka sepelvaltimot ovat avoimet

Rintakivut ovat potilaalle huolestuttava ja hälyttävä oire. Sepelvaltimotaudin lisäksi niitä voivat aiheuttaa monet erilaiset sairaudet. Vaikeita rintakipuja sairastaville tehdyt varjoainekuvaukset ovat osoittaneet sepelvaltimot avoimiksi jopa kolmasosalla tutkituista. Vaikka potilaan ennuste näissä tapauksissa on yleensä hyvä, tulos ei useinkaan lievitä hänen oireitaan. Monissa tapauksissa oireisiin onkin löydettävissä muu syy ja niitä helpottava hoito.

Timo Hirvonen, Juha Hartikainen, Esko Janatuinen, Karl-August Lindgren, Heimo Viinamäki

Olkaluun varren murtumien konservatiivinen hoito

Olkaluun varren murtumat ovat melko harvinaisia vammoja. Suurin osa niistä voidaan menestyksellisesti hoitaa yksinkertaisin keinoin, eikä sairaalahoitoa yleensä tarvita. Hoidon onnistuminen vaatii kuitenkin lääkäriltä näiden murtumien erityispiirteiden riittävää tuntemusta.

Ole Böstman

Lapsen akuutti hengenahdistus

Lapsi, jolla on äkillinen hengenahdistuskohtaus, on tavallinen potilas päivystysvastaanotolla. Lapsen tilan vakavuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomio hengitystiheyteen, uloshengityksen vaikeuteen sekä lapsen yleiseen vireyteen. Ensisijainen hoito on b-sympatomimeetti. Paras teho saadaan antamalla lääke nebulisaattorilla. Antibioottien käyttöön tulee suhtautua äärimmäisen kriittisesti. Hoidon teho on arvioitava ennen kotiutusta, ja vanhemmille annetaan selkeät ohjeet jatkohoidosta.

Minna Kaila

Masennuslääkkeet kroonisen kivun hoidossa

Pitkittynyt kipu on ongelma sekä potilaalle että hoitavalle lääkärille. Vaikka kroonisten kipupotilaiden oireet ovat usein samankaltaisia, taustalla on hyvin erilaisia tekijöitä. Tavanomaiset kipulääkkeet eivät välttämättä auta, eikä siirtyminen opioidijohdoksiinkaan yleensä ratkaise ongelmaa. Kipupotilaat eivät mielellään kokeile psyykeen vaikuttavia lääkkeitä, vaikka masennuslääkkeet auttavatkin useimpien oireita. Lääkkeiden kiusalliset sivuvaikutukset alkavat nopeasti mutta oireet lievenevät hitaasti. Lääkärin on helpompi motivoida potilastaan, jos hän tuntee hyvin masennuslääkkeiden käytön kivun hoidossa. Koska krooniseen kipuun on erittäin vaikea vaikuttaa hoidolla, on antidepressanttien antama vaatimatonkin kivunlievitys potilaiden kannalta merkittävää.

Eeva Hallikainen

Sydänlihaksen supistumiskyvyn palautuminen iskemian jälkeen

Vastoin perinteistä käsitystä sydäninfarktiarpi ei olekaan aina pysyvästi vaurioitunutta kudosta, vaan siitä voidaan usein palauttaa merkittävä osa toimintakykyiseksi revaskularisaatiotoimenpiteellä. Elinkelpoisen kudoksen tunnistaminen ei kuitenkaan vielä ole helppoa.

Keijo Peuhkurinen, Juhani Knuuti, Raimo Kettunen

Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine - seuranta avohoidossa

Verenpaineenmittaus kuuluu äitiyshuollon tärkeimpiin perustutkimuksiin. Odottava äiti, jonka verenpaine on kohonnut, kuuluu äitiysneuvolan ja -poliklinikan yhteisvalvontaan. Verenpaineen kotiseurannalla voidaan riskitapauksissa vähentää neuvolakäyntejä ja todeta verenpainemuutokset mahdollisimman varhain.

Anna Kivijärvi, Anna-Liisa Hartikainen

Alaraajojen eripituisuus

Alaraajojen eripituisuus on lapsilla yleistä, ja sen syyt ovat moninaiset. Pienestä pituuserosta ei ole haittaa, mutta merkittävät erot pitäisi hoitaa kasvuiän aikana. Kun vika todetaan ajoissa, se on mahdollista hoitaa niin, ettei eripituisuudesta koidu ongelmia aikuisiällä. Tavallisin kirurginen hoitokeino on pitemmän raajan kasvun jarrutus. Suurien pituuserojen käypä hoito on pidennys, joskus käytetään eri hoitomuotojen yhdistelmiä.

Timo Parvinen, Markku Alanen, Timo Hurme

Sympaattinen dystrofia - puudutuksia vai lääkkeitä?

Reflektorista sympaattista dystrofiaa, sympaattisen hermoston kiputilaa, johon ei liity selvää hermovammaa, ei voida hoitaa spesifisesti syyn mukaan, koska kiputilan patofysiologia ei ole vielä täysin selvä. Useimpia potilaita voidaan auttaa erilaisilla puudutuksilla, joilla katkaistaan noidankehä perifeerisen hermon ja keskushermoston väliltä. Hoitoon tulee liittää myös lääkitys, fysioterapia ja tarvittaessa stimulaatiohoito. Ennusteen kannalta on tärkeää saada hoito kipupoliklinikassa käyntiin nopeasti.

Pertti Pere, Eija Kalso

Reumalääkkeiden käyttö raskaus- ja imetysaikana

Reumasairaudet, etenkin nivelreuma ja systeeminen lupus, ovat verraten yleisiä fertiili-ikäisillä naisilla. Useiden reumalääkkeiden vaikutuksista lisääntymiskykyyn ja sikiöön on niukasti ja osaksi ristiriitaista tietoa. Artikkeliin on koottu ajankohtainen tieto eri reumalääkkeiden riskeistä ja toisaalta turvallisuudesta äidille ja lapselle. Tavoitteena on, että ohjeet palvelevat mahdollisimman laajasti reumasairauksien avohoitoa.

Jukka Martio

Lehmänmaitoallergian ja keliakian diagnostiikka ja hoito

Kun lapsella todetaan ruokavalkuaisen aiheuttama allergia tai keliakia, ruokavalion muutokset saattavat olla hyvinkin hankalia ja myös kalliita. Siksi näiden sairauksien diagnostiikassa on syytä olla tarkka. Toisaalta diagnostiset tutkimukset eivät saa aiheuttaa pienelle lapselle kohtuutonta rasitusta.

Erkki Savilahti, Kaisu Juntunen-Backman, Aila Paganus, Saara Onnela

Säteilyhaitat toimenpideradiologiassa

Toimenpideradiologiassa on suurennettu huomattavasti röntgenlaitteiden annosnopeuksia, jotta kuvanlaatu pysyisi riittävän hyvänä ylipainoisiakin potilaita kuvattaessa. Tämä on johtanut suuriin ihoannoksiin ja joskus akuutteihin ihovaurioihin. Uusissa läpivalaisuröntgenlaitteissa voidaan käyttää niin suuria annosnopeuksia, että ihovaurioita voi syntyä jo lyhyilläkin läpivalaisuajoilla. Ihomuutoksia voidaan odottaa, kun kerta-annos on suurempi kuin noin 3 Gy:tä.

Antti Servomaa, Wendla Paile, Juhani Karppinen

Itsehoitoon vaikuttavat psyykkiset tekijät

Yleisimpien kansansairauksien ennaltaehkäisy ja hoito edellyttää terveellisiä elämäntapoja. Elämäntavoissa taas heijastuu yksilön suhde itseensä ja ympäristöönsä. Itsehoitoon vaikuttaa se, miten tärkeänä suhteessa muihin asioihin yksilö pitää omaa ruumiillista hyvinvointiaan, eli mikä motivoi hänen käyttäytymistään. Toisaalta itsehoidon onnistuminen riippuu yksilön kyvystä toimia pitkän aikavälin tavoitteen, kuten terveyden, vaatimusten mukaan. Itsestä huolehtimisen sisäisen motivaation ja itsekontrollikyvyn merkityksen ymmärtäminen on olennaista pyrittäessä parantamaan hoitotuloksia.

Kirsti-Liisa Kuusinen

Pysyvän tahdistinhoidon aiheet

Pysyviä sydämentahdistimia on käytetty sydämen harvalyöntisyyden hoitoon jo yli neljännesvuosisadan ajan. Valtaosassa tapauksissa tahdistimen asentamisen aiheena on joko sinussolmukkeen toimintahäiriö tai eteis-kammiojohtumisen eriasteinen hidastuminen tai estyminen eli eteis-kammiokatkos. Usein potilaalla on piirteitä molemmista tautitiloista. On mahdollista, että tahdistinhoidolla ei voida parantaa potilaan ennustetta lukuun ottamatta potilaita, joilla on täydellinen eteis-kammiokatkos. Silti oikealla tahdistuksella voidaan vaikuttaa potilaan sairastavuuteen, subjektiiviseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn.

Olli Anttonen

Tahdistustavan valinta

Oikein valittu sydämentahdistin parantaa potilaan elämänlaatua ja joskus myös ennustetta. Eteis-kammiosynkronialla näyttää olevan erityisen suuri merkitys tahdistinpotilaiden hyvinvoinnille, ja sitä tulisi tahdistinhoidossa tavoitella aina, kun potilaalla ei ole pysyvää eteisvärinää.

Jaakko Eränen

Tahdistinpotilaan ongelmat seuranta-aikana

Tahdistinpotilaille saattaa ilmaantua monentyyppisiä ongelmia sekä varhaisvaiheessa, alle kuukauden kuluttua tahdistimen asennuksesta, että myöhemmin. Nämä erityisongelmat on tärkeää tunnistaa, jotta potilaat saadaan asianmukaiseen hoitoon. Tahdistimen toimintaan liittyvät äkilliset häiriötilat voidaan yleensä diagnosoida EKG:n, thoraxröntgenkuvan ja tahdistimen mittausten perusteella.

Heikki V. Huikuri