Psoriaasin uudet hoidot

Psoriaasin hoito on taudin perusilmiön, kiihtyneen solunjakautumisen, hillitsemistä paikallishoidoilla, valohoidoilla tai sisällisin lääkkein. Hoitoa valittaessa on otettava huomioon psoriaasin taudinkuva, lokalisaatio ja laajuus, potilaan ikä sekä hoidon yhteensopivuus potilaan muiden hoitojen kanssa. Noin 75 %:lla potilaista ihottuma esiintyy paikallisena pieniläiskäisenä ihottumana, joka kattaa vähemmän kuin 20 % ihon pinnasta, ja tällaista psoriaasia hoidetaan paikallishoitoaineilla. Keskivaikeaa psoriaasia sairastava potilas tulee ohjata ihotautilääkärin vastaanotolle hoitosuunnitelman laatimista varten, ja vaikeaa psoriaasia sairastava potilas kuuluu pysyvästi ihotautilääkärin seurantaan. Psoriaasin uusia hoitoja ovat ilmastohoito sekä lääkkeistä kalsipotrioli, siklosporiini, sulfasalatsiini ja asitretiini.

Inkeri Helander

Muuttuuko raskaudenaikainen laskimo- ja keuhkoveritulpan ehkäisy?

Keuhkoveritulppa on tärkeimpiä raskaudenaikaisia kuolinsyitä. Sen ja syvän laskimotromboosin hoidossa ja ehkäisyssä pienimolekulaariset hepariinit ovat osoittautuneet turvalliseksi ja tehokkaaksi hoitovaihtoehdoksi muilla kuin raskaana olevilla. Pienimolekulaariset hepariinit eivät läpäise istukkaa eikä teoreettista estettä raskaudenaikaiselle käytölle ole. Prospektiivisia tehoa ja turvallisuutta koskevia vertailevia tutkimuksia ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytettävissä.

Ville Pettilä, Risto Kaaja

Hermo-lihasliitoksen sairauksien sekä lihassairauksien ja -oireiden lääkehoito

Lihasten ja hermo-lihasliitoksen sairauksista valtaosa on harvinaisia tai erittäin harvinaisia lihasheikkoustauteja, joihin ei ole parantavaa hoitoa. Osa hankituista lihassairauksista johtuu autoimmuunireaktiosta jotakin lihassyy- tai lihasverisuoniantigeenia taikka hermo-lihasliitoksen pre- tai postsynaptisia reseptoreita vastaan. Immunologisten lihastautien perinteisiä lääkkeitä ovat atsatiopriini, kortikosteroidit ja sytostaatit sekä uudempia mm. immunoglobuliinit. Lihaskramppeja esiintyy sekä myogeenisissä että neurogeenisissä tiloissa.

Ritva Pirskanen-Matell

Periytyvyys gynekologisissa syövissä

Munasarjasyövän periytymistä on tutkittu yli 20 vuotta, kohdunrungon syövän periytyvyyttä vasta muutaman vuoden ajan. Muiden gynekologisten syöpien ei ole osoitettu periytyvän, harvinaisimpia tosin ei ole oikein tutkittukaan. Geenitutkimusmenetelmien kehityksen myötä periytyvän syövänkin tutkimus etenee nykyisin huimasti. Ns. syöpäsuvuissa näyttää seulontojen järjestäminen perustellulta, varsinkin kun varhain todetun syövän hoitotulokset ovat hyvät.

Tiina Hakala-Ala-Pietilä

MBD ja liikunta

MBD-oireyhtymän keskeiset oireet liittyvät motoriikkaan, tarkkaavaisuuteen, hahmottamiseen ja oppimisvaikeuksiin. Motoriikan testaaminen antaa mahdollisuuden seurata lapsen kehitystä ja arvioida kuntoutuksen liikunnallista tuloksellisuutta. MBD-oireisten lasten liikunnallisen kuntoutuksen tulee perustua tarkkaan motoristen vaikeuksien arviointiin sekä yksilöllisiin tarkkaavaisuutta, havaintotoimintaa ja motoriikkaa kehittäviin harjoituksiin. Tämä luo pohjaa laajemmille liikuntaharjoituksille, jotka voivat toimia paitsi kuntoutuksen osana, myös lapsen ja perheen yhteisinä virkistyshetkinä.

Esko Mälkiä, Timo Ahonen

Antikoagulanttihoidon perusteet eteisvärinän kääntämisen yhteydessä

Sydämen rytminsiirron yhteydessä annetun antikoagulanttihoidon perusteena on eteisiin ja korvakkeisiin muodostuvien tukosten riski. Lääkityksen tehosta trombiin ja optimaalisesta pituudesta on kuitenkin vähän tutkimustietoa. Transesofageaalinen kaikukardiografia antaa entistä paremmat mahdollisuudet sydämensisäisen verenkierron tarkasteluun, ja sen löydösten perusteella nykyinen käytäntö muuttunee lähitulevaisuudessa jonkin verran. Parantuneen diagnostiikan myötä on syntynyt myös uusia kysymyksiä. SEC:n merkitys rytminsiirtoon liittyvän embolisaation riskitekijänä on epäselvä. Virtausnopeuksia eteisissä ja korvakkeissa tutkitaan myös vilkkaasti.

Terhi Martikainen

Krooniset sairaudet ja raskauden ehkäisy

Hoitomahdollisuuksien parantuminen on muuttanut asennoitumista kroonisesti sairaan raskauteen yhä myönteisemmäksi. Vain harvoin päädytään primaaristi suosittamaan sterilointia ennen ensimmäistä raskautta. Perustaudin hyvä hoito parantaa usein myös hedelmällisyyttä, joten ehkäisyn tarve on entistä suurempi ja tehokkuus tärkeämpi. Kroonista tautia potevan raskaus onnistuu parhaiten, kun perustaudin hoitotasapaino ja lääkitys on tarkistettu ennen raskautta. Jotta raskauden paras ajankohta voitaisiin päättää ennalta, ehkäisymenetelmien tulisi olla varmoja ja joustavia. Spermisidit ja mekaaniset keinot ovat liian epävarmoja. Tavallisesti valinta onkin tehtävä steriloinnin ajankohdan, hormonaalisen ehkäisyn ja kierukan välillä.

Seppo Saarikoski

Nivelrikon lääkehoito Nykyiset mahdollisuudet vähäiset, mutta uutta tietoa odotettavissa

Nivelrikon patogeneesiä koskeva tutkimus on viime vuosina tuonut esiin uutta tietoa. Kulumisprosessin sijasta voidaan jo puhua monimutkaisesta biokemiallisesta tapahtumasta. Lääkehoidon mahdollisuuksia on nähtävissä runsaasti, mutta valitettavasti vienee vielä vuosia, ennen kuin markkinoille saadaan uudentyyppisiä lääkeaineita. Potilaan vointia voidaan kuitenkin helpottaa käyttämällä oireita lievittäviä lääkkeitä oikein. Erityisen tärkeätä on muistaa kipulääkkeiden käyttöön liittyvät riskit.

Jukka Martio

Nuorten psykiatrinen diagnostiikka Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen suosituksia

Noin joka viidennellä nuorella on jonkinlainen psyykkinen sairaus tai häiriö. Nuoren nopea psyykkinen kehitys mutkistaa usein diagnostista arviointia. Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen työryhmä suosittelee nuorten diagnostisen haastattelun rungoksi Lauferin laatiman profiilin sovellutusta. Skitsofrenian diagnosoimiseksi suositellaan vuoden mittaista seurantaa, ja ärtyneisyys ja vihaisuus tulisi nuorilla ymmärtää masentuneisuuden ilmenemismuodoiksi. Asosiaalisuuden määrittämiseen on käytettävissä eri vaihtoehtoja oireen vakavuuden ja potilaan iän mukaan. Neuroottisten häiriöiden spesifi diagnoosi on useimmiten mahdollinen vasta yli 18-vuotiailla.

Markku Luotoniemi

Gastroesofageaalisen refluksitaudin kirurginen hoito

Refluksitautia hoidetaan ensi sijassa konservatiivisesti. Kirurgista hoitoa harkitaan, kun lääkitys ei 2-3 kuukauden kuluessa paranna oireita ja esofagiittia, tai kun tautiin liittyy komplikaatioita. Tavallisimmalla refluksinestoleikkauksella, Nissenin fundoplikaatiolla saavutetaan hyvä tulos parhaimmillaan yli 90 %:lle oikein valituista potilaista. Refluksinestokirurgia näyttää soveltuvan erityisesti nuorten potilaiden vaikean refluksitaudin hoitoon. Fundoplikaatioita tehdään enenevästi myös laparoskopiatekniikalla. Näiden varhaistulokset näyttävät olevan samaa luokkaa kuin perinteisessä tekniikassa.

Eero Kivilaakso

Hypoglykemian syyt ja selvittely perusterveydenhuollossa

Hypoglykemiaan viittaavia oireita valitetaan perusterveydenhuollon vastaanotoilla melko yleisesti. Anamneesi on keskeinen lähtökohta niiden syitä etsittäessä. Taustalta löytyy kuitenkin harvoin todellinen hypoglykemia. Nykykäsityksen mukaan oireet johtuvat usein reagoinnista elimistön glukoosipitoisuuden normaaliin pienenemiseen. Selvä hypoglykemia ja sen epäilykin ovat erikoistutkimuksiin lähettämisen aihe. Tajunnan hämärtyminen ja muut insulinoomaan viittaavat oireet tutkitaan aluksi paastotilassa ja fyysisen rasituksen jälkeen otetuin glukoosinäyttein.

Sirkku Tulokas

Magneettikentät ja syöpävaara

Epidemiologiset tutkimukset antavat viitteitä, että altistumiseen voimajohtojen yli 0,2 mikroteslan magneettikentille liittyisi lasten syöpävaaran 1,5-3-kertainen kasvu. Tämä merkitsisi yhtä ylimääräistä lasten syöpää Suomessa vuosittain. Aikuisilla erityisesti ammattiperäisellä altistumisella näyttäisi olevan merkitystä. Magneettikenttien mahdollinen syöpää aiheuttava mekanismi on epäselvä.

Pia Verkasalo, Jukka Juutilainen, Jaakko Kaprio, Eero Pukkala, Markku Koskenvuo

Vasemman kammion hypertrofia kohonneen verenpaineen komplikaationa

Vasemman kammion hypertrofia on verenkiertoelinten sairauksia ja kuolleisuutta lisäävä itsenäinen riskitekijä, jonka syntyyn vaikuttavat mm. ikä, liikapaino ja ennen kaikkea kohonnut verenpaine. Viimeksi mainituissa tapauksissa tilaa voidaan korjata verenpainetta alentamalla, mutta yhteys ei ole suora eikä sen mekanismeja täysin tunneta. Kullekin potilaalle sopivin hoito voidaan löytää vain yksilöllisin perustein ja vastetta seuraten.

Silja Majahalme

Aivokasvainten oireet, diagnostiikka ja hoidon porrastus

Aivokasvaimet tulee diagnosoida nykyisin jo vähäisten alkuoireiden perusteella; oppikirjojen oirekuva päänsärkyineen ja oksenteluineen on merkki jo pitkälle edenneestä kasvaimesta. Tietokonetomografia on 80-luvulla täysin muuttanut diagnostisen käytännön ja leikkausmikroskooppi parantanut useimpien kasvainten hoitotuloksia. Aivokasvainpotilaiden seuranta tulee keskittää keskussairaaloiden neuro-onkologisiin yksiköihin.

Markus Färkkilä

Olkaluun epikondyliitti

Olkaluun epikondyliitti on yläraajan rasitussairaus, joka on tunnettu jo yli sadan vuoden ajan. Sairaus yhdistettiin alun perin kättä kuormittavaan työhön sekä urheiluun, ja sama käsitys on vallalla tänäkin päivänä. Epikondyliitin hallitseva oire on olkaluun nivelnastan seudussa tuntuva kipu, joka tulee esiin kättä käytettäessä. Sairauden diagnoosi on helppo, mutta hoito usein hankalaa. Olkaluun epikondyliitillä on taipumus parantua ajan myötä itsestään. Valitettavasti paranemiseen kuluva aika on usein varsin pitkä, kuukausia, joskus jopa vuosia, ja siksi paranemista on syytä jouduttaa oikeilla hoitotoimenpiteillä.

Pertti Kivi

Kaularangan manipulaatio: vaikuttavuus, komplikaatiot ja vasta-aiheet

Tutkimuksia kaularangan manipulaatiosta on niukasti ja potilasaineistot ovat olleet yleensä pieniä ja huonosti eriteltyjä. Erittelemättömissä niskakipuryhmissä manipulaatiohoidosta on ollut hyötyä ensimmäisinä viikkoina kipulääke- ja lepohoitoon verrattuna. Vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia siihen nähden, miten paljon hoitoja annetaan. Yleisin vakava komplikaatio, nikamavaltimovaurio ja aivorunko-pikkuaivoinfarkti, on kuitenkin hengenvaarallinen ja johtaa usein elinikäiseen vammautumiseen. Useimmat vammautuneet ovat lisäksi aiemmin terveitä, nuoria tai keski-ikäisiä. Manipulaatioterapeutilta vaaditaan komplikaatioiden välttämiseksi myös diagnostisia tietoja ja taitoja ja uskallusta olla käsittelemättä jokaista manipulaatiota haluavaa. Nikamavaltimovauriot ovat syntyneet yleensä kaularangan yläosan kiertomanipulaatiossa, ja siksi sen ainakin rutiininomaisesta käytöstä tulisi luopua.

Kari Hurskainen

Kaularangan liikkeiden vaikutus nikamavaltimoon

Toisin kuin muut valtimot, nikamavaltimo kulkee lukuisten luurenkaiden lävitse nikamapilarissa ja tekee voimakkaan mutkan yläkaularangassa. Kaularangan kiertoliikkeessä kiertosuunnalle vastakkaisen puolen valtimo joutuu voimakkaaseen venytykseen ja jyrkälle mutkalle. Valtimon vaurioitumisriski lisääntyy, jos kiertoliikkeeseen yhdistyy kaularangan ojennus- tai venytysliike ja jos nämä liikkeet suoritetaan nopeasti, voimakkaasti ja ääriasennoissa. Tällainen tilanne syntyy yleensä vain ulkoisen voiman vaikutuksesta, kuten tapaturmien ja manipulaation yhteydessä. Valtimon pinnalla kulkeva runsas sympaattinen hermotus selittänee moninaisia kaularanka- ja joskus valtimoperäisiäkin oireita.

Kari Hurskainen

Ekstaasin nälkä ‹ Psykoaktiivisten nautintoaineiden käyttö ja aivojen mielihyvämekanismit

Psykoaktiivisia nautintoaineita, huumeita, käytetään varsinkin niiden mielihyvää tuottavien vaikutusten vuoksi. Biologisesti mielihyvä liittyy etenkin viettikäyttäytymiseen, ja sekä huumeet että viettien tyydyttäminen aktivoivat aivojen mielihyvärakenteita. Eläinkokeiden perusteella näyttää siltä, että mielihyvärakenteet voivat herkistyä toiminnallisesti eri tekijöiden vaikutuksesta altistaen pakonomaiselle mielihyvän haulle. On mahdollista, että monen kohtuuttoman käyttäytymismuodon taustalla on "mielihyvähäiriö". Tietämys huumeriippuvuuden biologisesta olemuksesta ja yhtymäkohdista riippuvuuden ja kohtuuttoman käyttäytymisen muihin muotoihin on viime aikoina lisääntynyt. Mielihyvärakenteisiin vaikuttavien lääkeaineiden käyttöä potilaiden hoidon osana tutkitaan aktiivisesti.

Petri Päivärinta, Esa R. Korpi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030