Suolistokasvaimet näkyviin

Suoliston adenokarsinoomissa ja endokriinisissä kasvaimissa on runsaasti vasoaktiivisen intestinaalisen peptidin (VIP) reseptoreja. Niinpä radioaktiivisella aineella merkityllä VIP:llä voitaisiin ehkä saada nämä kasvaimet näkyviin gammakuvassa.

PCR-diagnostiikan vaaroja

Rockvillessä, Yhdysvalloissa toimivat kollegat varoittavat potilastapauksen valossa luottamasta liikaa pelkkään PCR-diagnostiikkaan.

Kasvojen pesu vähentää trakooman riskiä

Trakooma on Chlamydia trachomatiksen aiheuttama silmäinfektio. Sitä esiintyy eri lähteiden mukaan jopa sadoilla miljoonilla ihmisillä, pääasiassa lapsilla, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Australiassa ja Aasiassa. 1-7-vuotiailla lapsilla trakooman esiintyvyys voi olla jopa 60 %. Kohdistetuilla hoidoilla, pääasiassa mikrobilääkkeillä, ei tautia ole juurikaan saatu vähenemään.

HIV-potilaan ripuli - E. coli aiheuttajana?

Maailman tutkituimman solun, Escherichia coli -bakteerin, taudinaiheuttamiskykyjä ei ilmeisesti vieläkään tunneta riittävästi. Siitä todistaa potilastapaus Bostonista.

Punasolujensiirto tehohoitopotilaan leukosytoosin syynä

Jos tehohoitopotilaan leukosyyttiarvo nousee, on edessä usein joukko diagnostisia ja hoitotoimenpiteitä mahdollista infektiota ajatellen. Tutkimukset ovat potilaalle hankalia, aikaavieviä ja kalliita, ja empiirinen antibioottihoito aloitetaan herkästi. Vancouverilaisessa sairaalassa huomattiin sattumalta, että punasolujensiirtoa seuraa usein leukosytoosi.

Itsemurhayritysten vuorokausivaihtelu

Ihmisen terveyttä ja sairautta luonnehtivat monenlaiset biorytmit. Tämä koskee myös psyykkisiä sairauksia ja affektihäiriötä, joille rytmiä ovat antamassa valon, hormonitoiminnan ja unen säännönmukainen vaihtelu.

Infektio septoplastian komplikaationa

Nenän väliseinän korjausleikkaukset ovat varsin yleisiä toimenpiteitä korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköissä. HYKS:n klinikassa septoplastioita tehdään vuosittain noin 300. Tutkimus 100 potilaan aineistosta osoittaa, että välittömät leikkauksen jälkeiset infektiot ovat kirjallisuudessa raportoitua yleisempiä. Vakavat infektiot ovat kuitenkin harvinaisia, eikä profylaktisen antibioottilääkityksen käyttö ole tutkimuksen perusteella aiheellista.

Antti Mäkitie, Leena-Maija Aaltonen, Henrik Malmberg

Synnytysanalgesian laadunvalvontaa TYKS:ssa Synnyttäjien kokemukset kivunhoidosta

Kun halutaan mitata synnytyskivun lievittämistä, on kuuleminen asiantuntijaa - synnyttäjää itseään. Kivunhoidon toteutumista TYKS:n naistentautien ja synnytysklinikassa selvitettiin kyselylomakkeen avulla vuoden 1993 lopulla. Vaikka tulokset kaiken kaikkiaan ovat hyvät, parantamisen varaakin löytyy. Tämäntyyppisellä seurantatutkimuksella on helppo kartoittaa ongelman laatu ja keskittää liikenevät voimavarat olennaisen parantamiseen. Tuloksen parantamiseen saattaa riittää hoito-ohjeiden ja informaation lisääminen. Jokaisen yksikön olisi terveellistä tehdä tämäntyyppistä analyysiä säännöllisesti, sillä tutkimustulokset toisista sairaaloista eivät välttämättä ole suoraan soveltamiskelpoisia.

Liisa Petäjä, Markku Salonen

ASLAK-kuntoutuksen teho sairauslomapäivillä mitattuna

Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK) tuloksellisuutta selvitettiin kahden yrityksen kuntoutettuja työntekijöitä ja näiden kaltaistettuja verrokkeja vertaamalla. Mittarina käytettiin sairauspoissaolopäiviä. Kuntoutuksen vaikuttavuus oli koko aineistossa keskimäärin kaksi sairauspäivää vuotta kohden, mutta ero yritysten välillä oli suuri: toisessa kuntoutettujen sairauspoissaolot vähenivät enemmän kuin verrokeilla, toisessa vähemmän. Eroa selittänevät erot kuntoutettujen valinnassa, yrityskulttuurissa ja kuntoutuslaitoksissa. Tulokset osoittavat, että oikein suunnattuna ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus voi olla vaikuttavaa. Kuntoutettavien valinnan tulee perustua terveystietoihin ja arvioon henkilön toimintakyvystä. Erityisesti paljon sairastaneiden työkyvyn ennustetta on arvioitava huolellisesti.

Pekka Järvinen, Jorma Järvisalo, Arvi Parvinen, Ilkka Pietikäinen, Pauli Puukka, Juha Varjo

TYK-kuntoutus paransi työkykyä

Kun Kuntoutussäätiössä TYK-kuntoutukseen osallistuneiden tilannetta selvitettiin puolen vuoden kuluttua kuntoutuksen alkamisesta, olivat tulokset hyvin myönteisiä. Työssä selviytymistä haittaavat tekijät olivat lieventyneet, koettu työkykyisyys oli parantunut ja kivut vähentyneet.

Kristiina Härkäpää, Louna Hakala, Soili Järvilehto, Aila Järvikoski

EKG terveillä lapsilla ja synnynnäisissä sydänvioissa

Terveen lapsen sydänsähkökäyrä on selvästi erilainen kuin aikuisen ja se muuttuu merkittävästi iän myötä. Vastasyntyneellä kammioiden lihasseinämät ovat samanpaksuiset. Syntymän jälkeen keuhkokierron vastus ja oikean kammion paine pienenevät. Kasvun myötä seinämäpaksuus lisääntyy pääosin vasemmalla puolella. Vuosien kuluessa rintakehän muoto ja sydämen asento muuttuvat. Fysiologiset ja synnynnäisiin sydänvikoihin kuuluvat hemodynaamiset muutokset heijastuvat EKG:ssa. Sydänvikaa epäiltäessä oikeaan tulkintaan pääsemiseksi täytyy tuntea verenkierron fysiologia ja sen muutokset.

Tero Tikanoja, Erkki Pesonen

Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito

Kroonisen haimatulehduksen diagnosointi ei tuota vaikeuksia, kun potilas on alkoholisti, jolla on selvät oireet haiman vajaatoiminnasta ja kuvantamismenetelmillä todettavissa tautiin sopivia muutoksia. Lievissä tapauksissa diagnoosiin ei kuitenkaan päästä millään yksinkertaisella kuvantamismenetelmällä tai laboratoriotutkimuksella. Kroonisen haimatulehduksen lääkehoito on yksilöllistä, ja se tähtää kivun ja ruoansulatushäiriön hoitoon.

Pekka Collin

Uupumus eläkehakuisuuden taustalla

Suomalainen väsyy työntekoon 58-vuotiaana, nuorempana kuin muut eurooppalaiset. Eläkkeelle pyrkimisen taustalla on monenlaisia asioita: terveysongelmia, elämänhistorian traumaattisia kokemuksia, ihmissuhdevaikeuksia ja muita kriisejä, työn kasvaneita tulosvaatimuksia ja erityisesti nykyisin myös taloudellinen epävarmuus. Elämänhistoriaa ei voida muuttaa, mutta henkisiä traumoja voidaan läpikäydä ja tukea ihmistä tulemaan toimeen vaivojensa kanssa. Voidaanko työelämää muuttaa enemmän ihmisen mittojen mukaiseksi ennenaikaisen uupumisen estämiseksi?

Karin Olsson

Kuinka terveyskeskuslääkäri hoitaa psyykkisiä ongelmia?

32 Oulun läänin terveyskeskuslääkärin tapoja hoitaa mielenterveysongelmia selvitettiin kyselyllä ja teemahaastatteluilla. Lisäksi alueen avohoidon 27 psykiatria esittivät paitsi oman hoitokäytäntönsä, myös näkemyksensä siitä, millaista terveyskeskuslääkärin antaman hoidon tulisi olla. Terveyskeskuslääkärit perehtyivät potilaan ongelmiin, tukivat ja antoivat neuvoja, mutta toteuttivat niukasti perhetyötä. He turvautuivat lievissä neuroositason ongelmissa lääkkeisiin melko herkästi, mutta kynnys erikoisalan konsultaatioon oli psykiatrien mielestä liian korkea. Terveyskeskuslääkäreiden koulutuksessa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota lievien häiriöiden hoitoon, yhteistyöhön perheiden kanssa ja hoidon porrastukseen.

Ilkka Winblad, Matti Isohanni, Heikki Vatjus, Pekka Larivaara, Pentti Nieminen, Jorma Eskelinen, Arja Jyväsjärvi, Seppo Lappalainen, Anna-Kaisa Penttilä, Tuija Päivärinta, Paula Sevtsenko, Martta Visuri, Michael Spalding

Kansliapäällikkö Markku Lehto, STM: Kunnat eivät käytä kaikkia mahdollisuuksiaan terveyspalvelujen järjestämisessä

Sosiaali- ja terveysministeriön vastavalittu kansliapäällikkö Markku Lehto patistelee kuntia käyttämään täysimääräisesti lain suomia vapauksia terveyspalvelujensa järjestämisessä. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän Lehto haluaa pitää edelleen veropohjaisena. Toiminnallinen lopputulos voisi silti olla täysin erilainen kuin nyt, sillä nykyinenkin järjestelmä mahdollistaa monenlaisia ratkaisuja.

Suomalainen astmatutkimus - osa II

Suomalaisessa monikeskustutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin vuonna 1991 (N Engl J Med 1991;325:388-92), päädyttiin siihen, että aikuisen tuoreen lievän astman hoidossa inhaloitava steroidi on beetasympatomimeettiä (terbutaliinia) tehokkaampi, sillä steroidi lievittää nopeammin oireita ja korjaa paremmin keuhkojen toimintaa mittaavia muuttujia. Tutkimuksen jatko-osassa on selvitetty, miten käy jos steroidiannosta vähennetään tai jos steroidilääkitys peräti lopetetaan kahden vuoden hoidon jälkeen. Lisäksi tutkijat selvittivät, missä määrin keuhkofunktio paranee, jos steroidi aloitetaankin vasta kahden vuoden beetamimeettihoidon jälkeen.

Savu vain sakenee

Tupakoinnin terveyshaitoista on kirjoitettu niin paljon, että luulisi, ettei mikään tämän aiheen ympärillä enää hätkähdytä. Silti uusi BMJ:n raportti saa paatuneenkin tupakka-artikkelien lukijan kulmakarvat kohoamaan.

Onko miesten subfertiliteetti periytyvää?

Lapsettomuuden ja lapsensaantivaikeuksien syitä pohdittaessa ei heti tule mieleen, että syynä voisi olla periytyvä ominaisuus. Toisaalta ihmislajille on ominaista, että pienikin lapsiluku riittää ylläpitämään sukua. Ja kun vielä tiedetään, että subfertiilien miesten veljien siemenneste on usein heikkolaatuista, alkavat perustelut Leedsissä tehdylle tutkimukselle olla ymmärrettävät. Sikäläisen yliopiston epidemiologit näet selvittivät tapaus-verrokkitutkimuksessa, miten usein lapsensaantivaikeuksien takia tutkittavana olevien pariskuntien miesten veljillä on lapsensaantivaikeuksia.

Lasten ja nuorten Cushingin oireyhtymä

Cushingin oireyhtymä ei todellakaan ole kovin tavallinen pediatrisilla potilailla, kun NIH:n tutkimuskeskukseenkin on lähetetty vain 59 potilasta kymmenen vuoden aikana. Tautia kuitenkin esiintyy, ja NIH:n tutkijat kertovat kokemuksiaan tästä postimerkkitaudista.

Flukonatsolin käyttö sairaalassa

Sienten aiheuttamien invasiivisten infektioiden määrä on moninkertaistunut sairaaloissa kuluneen vuosikymmenen aikana. Ilmiön syynä on laajakirjoisten bakteerilääkkeiden ja verisuonikanyylien lisääntynyt käyttö sekä immuunipuutteisten ja erityisesti AIDS-potilaiden määrän kasvu.