Kroonisen bronkiitin antibioottihoito

Brittiläiset kollegat käsittelevät yhtä mikrobilääkehoidon ikuista kysymystä: milloin ja miten kroonisen bronkiitin eksaserbaatiot pitäisi hoitaa mikrobilääkkeellä.

Fibrinolyysin aiheet laajenevat

Fibrinolyysi tehoaa akuutissa sydäninfarktissa: hoito vähentää kuolleisuutta kiistattomasti. Alkuun hoidon aiheet olivat tiukat, ja edelleenkin emmitään fibrinolyy-sihoidon antamisessa esimerkiksi jos potilaan rintakipujen alusta on paljon aikaa, jos EKG ei ole yksiselitteinen, jos potilaan verenpaine on matala tai jos potilas on iäkäs.

Meflokiinin käyttö malarian ehkäisyssä

Malariaprofylaksista on lähes niin monta mieltä kuin on lääkäriäkin. Tämän ovat monet tutkimukset osoittaneet.

Rintasyövän liitännäishoidon hyöty väestötasolla

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen annettavan solunsalpaaja- ja hormonihoidon kuolleisuutta vähentävä vaikutus on osoitettu vakuuttavan tuntuisesti satunnaistetuissa hoitotutkimuksissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole ollut näyttöä siitä, että liitännäishoidot todella vähentäisivät kuolleisuutta jonkin tietyn alueen väestössä.

Lihasvammojen synty ja hoito

Lihasvammat ovat yleisimpiä liikuntaharrastusten yhteydessä syntyvistä vammoista. Niitä esiintyy myös tapaturmissa saatujen ruhjevammojen ja luunmurtumien yhteydessä. Lihasvamman hoito alkaa immobilisaatiolla; se rajoittaa vammautuneen alueen kokoa ja sallii sidekudoksen tuotannon alkaa häiriöttä. Varhain aloitettu vammautuneen raajan mobilisoiminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta uusiutuvat lihassäikeet asettautuisivat vammautumattomien lihassyiden suuntaisiksi ja lihaksen vetolujuus muodostuisi alkuperäistä vastaavaksi. Kirurgista hoitoa tarvitaan poistettaessa kookkaita hematoomia vamma-alueelta. Joskus on tarpeen liittää revenneet ja toisistaan etääntyneet lihaksen päät toisiinsa kirurgisesti.

Matti U.K. Lehto

Seerumin arabinitolipitoisuuden määritys systeemisen kandidoosin diagnostiikassa

Systeemisen kandidoosin varma diagnoosi edellyttää parenkyymielimen histologista tai mikrobiologista tutkimusta tai hiivan toistuvaa eristystä veriviljelystä. Käytännössä taudinmäärityksen tueksi tarvitaan usein immunologisten ja kemiallisten laboratoriolöydösten antamaa viitteellistä tietoa. Hiivan aineenvaihduntatuotteiden, kuten arabinitolin, kemiallinen määritys seerumista on yksi vaihtoehto tämän vaikeasti diagnosoitavan taudin tutkimusarsenaaliin.

Leena Lehtonen

Apuvälineet unenaikaisten hengityshäiriöiden hoidossa

Hengityshäiriöiden ilmaantumista unen aikana voidaan vähentää tai estää erilaisilla apuvälineillä, ja niillä onkin nykyään merkittävä osa unenaikaisten hengityshäiriöiden hoidossa. Ylähengitysteiden tukkeutumistaipumukseen unen aikana voidaan jonkin verran vaikuttaa yksinkertaisillakin apuvälineillä, kuten nenänlaajentimella tai selinmakuuta vaikeuttavalla tennispallolla. Näitä voidaan kokeilla kuorsauksen ja lievän asennosta riippuvaisen uniapnean hoidossa. Nasaalisen ylipainehengityslaitteen avulla voidaan ylähengitysteiden ahtautuminen unen aikana kokonaan estää, ja se onkin nykyään tärkein obstruktiivisen uniapneaoireyhtymän hoitomuoto. Vaikeisiin rintakehän epämuodostumiin ja neuromuskulaarisairauksiin liittyvää huomattavaa hengityksen vaimenemista unen aikana voidaan estää avustamalla ventilaatiota noninvasiivisesti nenämaskin kautta paine- tai tilavuussäätöisen ventilaattorin avulla. Kroonisessa obstruktiivisessa keuhkosairaudessa, jossa hypoksemia voimistuu unen aikana, käytetään jatkuvaa happihoitoa esimerkiksi happirikastimen avulla.

Pirkko E. Brander

Milloin paranoidisen vanhuksen hoidossa tarvitaan konsultaatiota tai työnohjausta?

Paranoidisuus vääristää todellisuutta ja hankaloittaa siksi potilaan ja hänen läheistensä elämää. Paranoidisuuden taustalla voi olla elimellisiä, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Paranoidisuuden diagnostiikka ja hoito edellyttävät monipuolista osaamista sekä vakaata ammatillisuutta. Paranoidisen vanhuksen arviointi ja hoito voi vaikeimmillaan muodostua ongelmavyyhdeksi, jossa lääkäri tarvitsee apua paitsi omaisilta ja työtiimiltään, myös useiden erikoisalojen konsulteilta ja työnohjaajalta.

Matti Isohanni

Aivoverisuonisairauksien sairaalahoidot Suomessa vuosina 1981-1990

Aivoverisuonisairauksien tilastoissa näkyy samankaltaisia paradoksaalisia kehityssuuntia kuin sepelvaltimotautiluvuissa. Siitä huolimatta että ilmaantuvuus ja kuolleisuus keski-ikäisessä väestössä ovat pienentyneet, tautiryhmän sairaalahoidot ovat väestön ikääntymisen myötä lisääntyneet. Viime vuosikymmenenä aivoverisuonisairauksien sairaalahoitopäivät lisääntyivät 34 %, ja lisäys johtui 75 vuotta täyttäneiden hoidoista. Eniten lisääntyivät aivoinfarktin ja erityisesti iäkkäiden henkilöiden aivoinfarktin hoitopäivät. Varsinkin yli 75-vuotiaiden naisten aivohalvausten hoitoon tarvitaan tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin sairaalakapasiteettia.

Markku Mähönen, Cinzia Sarti, Mats Brommels Anu Molarius, Veikko Salomaa, Juhani Sivenius Pirjo Immonen-Räihä

Tuki- ja liikuntaelinten leikkaukset lisääntymässä

Tuki- ja liikuntaelinten leikkauksia tehtiin TAYS:ssa vuoden 1993 lopulla 16 % enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Eniten kasvoi uusien ja vaativien toimenpiteiden määrä, jonka lisäys 32 % vastaa neljän kirurgin vuosittaista työpanosta. Mikäli muutossuunta on sama koko maassa ja jatkuu myös tulevaisuudessa, se vaatii kirurgien jatkuvaa täydennyskoulutusta ja tuo lääketieteellisille tiedekunnille uusia haasteita.

Juha Nevalainen, T. Sam Lindholm

Suomalaisten terveys ja terveydenhuolto eurooppalaisessa vertailussa

1960-luvulta muistetaan käsitys, että suomalaiset ovat poikkeuksellisen sairaita ja Suomen perusterveydenhuollon palvelut poikkeuksellisen niukkoja. Ainoana valoisana piirteenä pidettiin äitien, vastasyntyneiden ja lasten hyvää terveyttä, jotka luettiin neuvolajärjestelmän ansioksi. Samalla ihmeteltiin, miten maailman terveimmistä lapsista voi tulla maailman sairaimpia aikuisia, ottamatta aina huomioon sitä, että silloiset sairaat aikuiset olivat syntyneet ja varttuneet varsin toisenlaisissa oloissa. Miltä tilanne näyttää tänään eurooppalaisen yleisvertailun perusteella?

Arpo Aromaa

Ruokatorvikohjuvuodon uusi hoito

Maksakirroosin pohjalta syntyvien ruokatorvikohjujen vuoto hoidetaan joko portapainetta madaltavalla sunttikirurgialla tai endoskooppisella skleroterapialla. Saksalais-ranskalaisena yhteistyönä akselilla Freiburg-Metz tehty tutkimus kertoo uudesta hoitovaihtoehdosta, perkutaanisesta stenttisysteemistä.

Ahdas asuminen ja helikobakteeri

Brittiläinen tutkijaryhmä haastatteli 471:tä tehtaassa työskentelevää 18-65-vuotiasta miestä. Heidän piti kertoa lapsuudenaikaisista asumisoloistaan. Samalla kerättiin verinäytteet helikobakteerivasta-aineiden mittausta varten.

Asunnon radon ja keuhkosyöpävaara

Maaperästä asuntoon kulkeutuvan radioaktiivisen radonin on arveltu voivan lisätä vaaraa sairastua keuhkosyöpään. Ruotsissa on asiasta nyt valmistunut perusteellisen tuntuinen tapaus-verrokkitutkimus, jossa 8 992 asunnon sisäilman radonsäteilyn määrä mitattiin alfasäteilyn ilmaisimilla. Asunnon säteilyarvoja verrattiin keuhkosyöpäpotilaiden ja verrokkien välillä, ja sekoittavina tekijöinä huomioitiin mm. kyselylomakkeen avulla kerätyt tiedot ammatista, asuinpaikasta ja altistumisesta tupakansavulle.

Keltakuume Afrikassa

Keltakuume on yleissairaus, jonka vaikeutta on verrattu tetanukseen ja rabiekseen. Keskinen Afrikka ja suuri osa Etelä-Amerikkaa ovat keltakuume-alueita. Näille alueille matkustavien on otettava keltakuumerokotus. Rokotuksesta on oltava kansainvälinen rokotustodistus. Ilman todistusta kulku rajojen yli saatetaan estää.

Hinkuyskä Yhdysvalloissa

Hinkuyskän esiintyvyys Yhdysvalloissa on voimakkaasti kasvamassa. Vuonna 1993 tapauksia oli ensi kertaa kutakuinkin yhtä paljon kuin vuonna 1967, eli 5 457 potilasta. Pienimmillään luvut olivat vuonna 1976, jolloin tapauksia oli vain viidesosa viime vuonna havaituista.

Polkupyöräkypärä suojaa

Meidänkin olisi syytä ottaa oppia esimerkiksi Australian Queenslandista, jossa polukupyöräkypärän käyttö on laissa määrätty pakolliseksi. Kypärän suojateho on siellä näet tutkittu ja varmistettu.

Altistuskoe jauhoastman diagnostiikassa

Joka neljäs Suomessa todettu työperäinen astma on jauhojen, viljojen tai rehujen aiheuttama. Uloshengityksen huippuvirtausarvojen seurannasta on tullut keskeinen tutkimus astman diagnostiikassa, mutta monissa sairaaloissa tehdään edelleen myös altistuskokeita jauhopölyillä. Astman ammattitautidiagnostiikka on hankalaa, ja pölyaltistus saattaa osoittaa todellisen aiheuttajan. TAYS:n keuhkosairauksien klinikassa on vertailtu jauhoaltistuskokeen tuloksia ihopisto-, RAST- ja metakoliinikokeiden tuloksiin.

Antero Muittari, Seppo Saarelainen, Eero Iivonen, Kirsi Laasonen Paula Kuusisto

Epileptisten kohtausten erotusdiagnostiikka

Kun potilas saa toistuvasti tajunnanmenetyskohtauksia, joudutaan useimmiten pohtimaan, onko kyseessä epilepsia. Epilepsiakohtauksia muistuttavia häiriöitä voivat aiheuttaa monet sairaustilat. Tajunnanhäiriökohtaukset ovat useimmiten lyhyitä ja potilas on jo tajuissaan tutkimuksiin tullessaan. Erotusdiagnostiikan kulmakivi on huolellinen anamneesi. Tässä katsauksessa käsitellään tavallisimpia epilepsian erotusdiagnostisia ongelmia ja pohditaan eri tutkimusmenetelmien merkitystä diagnostiikassa.

Tapani Keränen, Matti Sillanpää, Paavo Riekkinen

Allergiset silmätulehdukset ja niiden käypä hoito

Allergiset silmätulehdukset ovat hyvin yleisiä. Tavallisimpia ovat atooppiseen allergiaan liittyvät konjunktiviitit, joihin voi liittyä myös luomioireita. Alttius silmätulehduksille periytyy, ja sitä esiintyy 20-40 %:lla väestöstä. Allergisista silmätulehduksista noin puolet on kausiluonteisia. Atooppiset sairaudet ovat ilmeisesti lisääntyneet teollisuusmaissa viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana, ja yli miljoonasta atooppisen taipumuksen omaavasta suomalaisesta arviolta 10-15 %:lla on silmäoireita. Ne voivat olla atopian ainoa ilmenemismuoto, jolloin ihon pistokokeet tai seerumin spesifisen IgE:n määritykset ovat joskus negatiivisia. Tämä onkin johtanut allergisten silmätulehdusten alidiagnostiikkaan ja vääriin hoitoihin. Allergiassa paras hoito on aiheuttajan eliminointi, mutta kun se ei ole mahdollista, oireet pyritään saamaan kuriin sopivalla paikallislääkityksellä.

Osmo Kari