Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen

Lähtökohdat Yli 75-vuotiaista suomalaisista 10 % sairastaa eteisvärinää. Yleisimmät vakavat komplikaatiot ovat aivoinfarkti, kallonsisäinen vuoto ja maha-suolikanavan vuoto. Aiemmin on selvitetty vain terveydenhuollon kustannuksia.

Miika Linna, Jaana Keto, Jarkko Piuhola, Risto Vesalainen, Ville Hällberg, Juha Laine

Varenikliinin käyttäjien tuki ja hoidon arkivaikuttavuus tupakasta vieroituksessa

Lähtökohdat Tehokkainta tupakasta vieroitusta on lääkehoito ja siihen liitetty tuki. Varenikliini on nikotiiniriippuvuuden hoitoon tarkoitettu lääkeaine, jolla on sairausvakuutuskorvattavuus. Sen käyttöön tulee liittää neuvontaa ja tukea. Suomessa ei ole tutkittu varenikliinin arkivaikuttavuutta eikä neuvonnan ja tuen sisältöä.

Juha Laine, Juha Turunen, Inka Puumalainen, Kari Linden

Terveet elinvuodet väestön terveydentilan kuvaajana

Terveiden elinvuosien odote yhdistää kuolleisuutta ja terveysongelmia koskevat tiedot. Se havainnollistaa, ovatko elinajanodotteen pidentyessä saavutetut lisävuodet terveitä vai sairaita. Tämän mittarin käyttöön maiden välisessä vertailussa on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti, sillä tietojen vertailukelpoisuudessa on ongelmia. Terveiden elinvuosien odote sopii väestön terveydentilan muutosten ja väestöryhmien välisten erojen ­kuvaamiseen – elleivät tiedonkeruumenetelmät muutu.

Ari-Pekka Sihvonen, Päivikki Koponen, Tuija Martelin, Päivi Sainio, Marja Jylhä, Seppo Koskinen

Kapitaatiomalli korvausmuotona terveydenhuollon tuottajille

Kiinteisiin korvauksiin perustuva kapitaatiojärjestelmä voi kannustaa tuottajia kustannustehokkuuteen, mutta toisaalta myös potilaiden valikointiin. Riskivakiointi on yksi tapa heikentää kannustimia kermankuorintaan.

Mika Kortelainen, Antti Saastamoinen, Tanja Saxell

Muutokset aikuisten ympäri­vuorokautisissa mielenterveys­palveluissa HUS-alueella 2012–2014

Lähtökohdat

Kristian Wahlbeck, Eila Sailas, Peija Haaramo, Marjut Vastamäki, Grigori Joffe

Familiaalisen hyperkolesterolemian hoitotulokset Vuosien 2015 ja 2005 vertailu Pohjois-Karjalan keskussairaalan lipidipoliklinikassa

Lähtökohdat

Laura Kolehmainen, Päivi Rautiainen

Ortopedisiin leikkauksiin liittyvät sairaalahoitojaksot ja sairauspoissaolot työikäisillä vuosina 1998 ja 2013

Lähtökohdat

Ilkka Vohlonen, Arto Vehviläinen, Lauri Virta, Kaj Husman, Heikki Kröger, Veli Koistinen

Astma- ja keuhkoahtaumapotilaiden palveluissa merkittävää alueellista vaihtelua

Lähtökohdat

Tiina Aine, Mervi Puolanne, Tuula Vasankari

Endometriumpolyypin poiston kustannusvertailu Hyvinkään sairaalassa

Lähtökohdat

Marja Makkonen, Ritva Hurskainen, Sirpa Salinto, Mika Helminen, Merja Nord-Saari, Kalle Savolainen

Aslak-kuntoutuksen vaikutus sairauspoissaoloihin sekä työterveyshuollon käyttöön ja kustannuksiin

Lähtökohdat

Heikki Arola, Heini Ahveninen, Jyrki Ollikainen

Lasten perusterveydenhuollon valintaVanhempien odotukset ja perustelut

Lähtökohdat

Liisa Häikiö, Liina Sointu, Turo-Kimmo Lehtonen, Lina van Aerschot

Esimerkkinä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Mitä EVO-rahoituksella on saatu aikaan?

Kolmen miljoonan euron EVO-rahoitus 153 tutkimushankkeelle tuotti 1 899 kansainvälistä ja 83 kotimaista julkaisua sekä 92 väitöskirjaa kuutena seurantavuonna Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tutkijoiden ­tuottavuudessa oli suuria eroja. Väitöskirjaprojektit valmistuivat todennäköisemmin suurissa kuin pienissä tutkimusryhmissä. Tutkimus-EVO on etenkin väitöskirjaprojektien ja pienten tutkimusryhmien keskeinen ­rahoituslähde. Rahoituksen tuottavuutta on aiemmin tutkittu hyvin vähän.

Milla Mukka, Minna Kaila, Matti Salo

Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt

Lähtökohdat

Lasse Tarkiainen, Pekka Martikainen, Riina Peltonen, Hanna Remes

Kuntoutussuositukset aivoverenkiertohäiriön jälkeen ­ Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Kaksi viidestä potilaasta (41 %) sai kuntoutussuosituksia akuutin sairaalajakson aikana, osoittaa tutkimus aivoverenkiertohäiriöpotilaiden varhaisen kuntoutuksen toteutumisesta akuuteilla sairaalajaksoilla ­Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Yli puolet potilaista (57 %) tapasi terapeutin tai erityistyöntekijän vähintään kerran. Kotona asuminen ennen sairastumista, yläraajan toimintahäiriö, parempi tajunnantaso siirtymävaiheessa ja muistisairauden puuttuminen olivat yhteydessä kuntoutussuositusten saamiseen. Kaikille potilaille ei tehty moniammatillista kuntoutusarviota, eikä osa epikriiseistä ollut hoitoketjun ohjeiden mukaisia.

Rosanna Curiqueo Tarnanen, Marja Mikkelsson

Moniammatillinen kuntoutus aivoverenkiertohäiriön jälkeen Päijät-Hämeessä

Potilaiden toimintakyky parani merkitsevästi, mutta terapian määrä jäi alle suositellun, osoittaa Päijät-Hämeessä tehty tutkimus aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden potilaiden kuntoutuksesta. Aktiivinen kuntoutus varhaisvaiheessa on tärkeää potilaiden toimintakyvyn säilyttämiseksi. Kuntoutuksen saatavuus oli samaa tasoa kuin Suomen keskussairaaloissa yleensä. Kuntoutussuunnitelmien ja -tavoitteiden tarkkuudessa oli kuitenkin vielä parannettavaa. Selvityksessä tarkasteltiin moniammatillisuutta ja intensiteettiä koskevien suositusten ­toteutumista, toimintakyvyn muutosta sekä kuntoutustavoitteiden ja -suunnitelmien laatimista.

Viljami Kemppi, Katri Laimi, Marja Mikkelsson

Peruspalvelujen käyttö ja kustannukset pitkäaikaissairailla

Pitkäaikaissairaat työikäiset oululaiset käyttivät potilasta kohden enemmän palveluja työterveyshuollossa kuin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Myös palvelujen kustannukset potilasta kohden olivat työterveyshuollossa suuremmat. Tutkijat pitävät eroja vähäisinä ja sektorien erilaiset ­järjestämis- ja rahoitusvastuut huomioon ottaen yllättävinä. Perustason terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia verrattiin sen mukaan, oliko palvelu saatu julkiselta ­sektorilta, yksityissektorilta vai työterveyshuollosta. Aineistona olivat rekisteritiedot 30–64-vuotiaista ­oululaisista kuudessa keskeisessä sairaus­ryhmässä vuonna 2013.

Riikka-Leena Leskelä, Tommi Uimonen, Lauri Virta, Sirkku Pikkujämsä, Tuomas Kopperoinen, Hennamari Mikkola

Tupakasta vieroitus ennen leikkausta

Tupakointi suurentaa leikkauskomplikaatioiden riskiä ja heikentää toipumista. Tupakasta vieroitus onkin tärkeä osa leikkaukseen valmistautumista, arvioivat tähän selvitykseen haastatellut viisi lääkäriä eri yliopisto­sairaaloista. He toivovat yhteistyön kehittämistä etenkin perusterveydenhuollon kanssa. Potilaan tupakoinnista on tärkeää kysyä ja tarjota tukea vieroitukseen jo laadittaessa lähetettä leikkausarvioon. Tupakoimattomana leikkaukseen -toiminnan vaikuttavuutta olisi helpompi arvioida, jos tiedot tupakoinnista kirjattaisiin ­systemaattisesti osana leikkausta edeltävää arviointia.

Anna Grönholm, Ulla Karhunen-Enckell, Helena Liira

Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta

Lasten ylipainon yleisyydestä on ollut hyvin vähän koko lapsiväestöä edustavaa, mittauksiin perustuvaa tietoa. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko tiedonhankinnassa hyödyntää Avohilmo-rekisteriä.

Päivi Mäki, Susanna Lehtinen-Jacks, Nina Vuorela, Esko Levälahti, Timo Koskela, Antti Saari, Kaisa Mölläri, Raimo Mahkonen, Jarmo Salo, Tiina Laatikainen

Terveydenhoitajat, lääkärit, psykologit ja kuraattorit peruskouluissa 2008–2015

Tutkimuksessa selvitetään peruskoulujen terveydenhoitajien, lääkärien, psykologien ja kuraattorien työpanoksia ja niiden muutoksia kouluissa ja terveyskeskuksissa 2008–15 sekä palvelujen alueellista tasa-arvoa.

Kirsi Wiss, Timo Ståhl, Vesa Saaristo, Hanne Kivimäki, Marjut Frantsi-Lankia, Arja Rimpelä

Lastenlääkärien tiedonhaku- ja lukutottumukset uran eri vaiheissa

Mitä pidemmälle lääkäri on erikoistunut, sitä enemmän hän lukee, arvostaa ja käyttää lääketieteellistä alkuperäistietoa, osoitti kyselytutkimus.

Marjo Renko, Heikki Rantala, Tytti Pokka, Terhi Tapiainen, Jarmo Salo, Matti Uhari, Hannu Soini