Hoitoon yksityiselle vai julkiselle sektorille?Alle 7-vuotiaiden lääkärissäkäynnit pääkaupunkiseudulla

Suomessa pitkään vallinneen näkemyksen mukaan yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkista terveydenhuoltoa. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka suuri on yksityispalvelujen osuus eri väestö- tai potilasryhmien hoidosta ja mikä niiden merkitys tällöin on. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata julkisen ja yksityisen sektorin osuuksia lasten lääkäripalvelujen käytössä sekä niissä tapahtuneita muutoksia.

Jutta Järvelin, Lauri Virta, Hennamari Mikkola

Hoitoon yksityiselle vai julkiselle sektorille?Alle 7-vuotiaiden lääkärissäkäynnit pääkaupunkiseudulla

Suomessa pitkään vallinneen näkemyksen mukaan yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkista terveydenhuoltoa. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka suuri on yksityispalvelujen osuus eri väestö- tai potilasryhmien hoidosta ja mikä niiden merkitys tällöin on. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata julkisen ja yksityisen sektorin osuuksia lasten lääkäripalvelujen käytössä sekä niissä tapahtuneita muutoksia.

Jutta Järvelin, Lauri Virta, Hennamari Mikkola

Hoitoon yksityiselle vai julkiselle sektorille?Alle 7-vuotiaiden lääkärissäkäynnit pääkaupunkiseudulla

Suomessa pitkään vallinneen näkemyksen mukaan yksityiset terveyspalvelut täydentävät julkista terveydenhuoltoa. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka suuri on yksityispalvelujen osuus eri väestö- tai potilasryhmien hoidosta ja mikä niiden merkitys tällöin on. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata julkisen ja yksityisen sektorin osuuksia lasten lääkäripalvelujen käytössä sekä niissä tapahtuneita muutoksia.

Jutta Järvelin, Lauri Virta, Hennamari Mikkola

Ilmoitukset turvallisuuspoikkeamista lasten lääkehoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa

Lähtökohdat

Saija Väänänen, Outi Tammela

Perusterveydenhuollon mittatikku?Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot Suomessa 1996–2010

Vältettävissä olevilla sairaalahoitojaksoilla tarkoitetaan hoitojaksoja, jotka voitaisiin välttää perusterveydenhuollon interventioiden avulla. Tällaisia sairaalahoitojaksoja on alettu viime vuosina käyttää mittarina ­perusterveydenhuollon vaikuttavuuden ja laadun epäsuorassa arvioinnissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vältettävissä olevien sairaalahoitojaksojen yleisyyttä, muutoksia ja alueellista vaihtelua Suomessa vuosina 1996–2010. Tarkastelemme näiden hoitojaksojen yleisyyttä Britanniassa käytetyn perusterveydenhuollon interventioihin reagoivien sairauksien listan avulla.

Kristiina Manderbacka, Martti Arffman, Sonja Lumme, Markku Lehikoinen, Iiris Ruuth, Ilmo Keskimäki

Astma- ja allergialääkkeiden kulutus kasvaa mutta kustannukset pienenevät

Lääkkeet ovat astman ja allergian hoitokustannuksista suurin erä ja ainoa, joka on kasvanut 2000-luvulla.

Juha Jantunen, Paula Kauppi, Jaana E. Martikainen, Mika Mäkelä, Tari Haahtela

Terveyskeskusten hoitovastuu tyypin 2 diabetesta ja verenpainetautia sairastavista

Pitkäaikaissairauksien hoitoa pidetään perusterveydenhuollon ydintehtävänä. Suomessa avoterveydenhuollon palveluja tarjoavat kunnallisten terveyskeskusten rinnalla erikoissairaanhoidon poliklinikat, työterveyshuollon sairaanhoito sekä yksityiset lääkäripalvelut. Niiden palveluja yhdistävien tietojen puuttuessa ei ole ollut kokonaiskuvaa siitä, miten laajasti kunnalliset terveyskeskukset vastaavat hoidosta. Tässä artikkelissa kuvaamme, miten tyypin 2 diabeteksen ja verenpainetaudin hoitovastuu näytti jakautuvan eri vastuutahojen kesken, kun asiaa selvitettiin terveyskeskusten potilasasiakirjoista.

Simo Kokko, Lauri Virta, Tuulikki Vehko

Paljon erikoissairaanhoidon palveluja käyttävät potilaat

Tässä tutkimuksessa on selvitetty, mitkä potilasryhmät käyttävät vuoden aikana eniten erikoissairaanhoidon palveluja.

Riikka-Leena Leskelä, Katariina Silander, Vesa Komssi, Lari Koukkula, Jyri Soppela, Lasse Lehtonen

Tyytyväisyys ja hyöty Työikäisten arviot avohoidon lääkärissäkäynneistä

Aikaisempien tutkimusten mukaan suomalaiset ovat useimmiten tyytyväisiä lääkärissäkäynteihinsä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mahdollisia eroja työikäisten tyytyväisyydessä lääkärissäkäynteihin hoitopaikan mukaan. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät ovat yhteydessä potilaan tyytymättömyyteen tai kokemukseen, ettei hoidosta ollut hyötyä.

Katri Oksanen, Riitta Sauni, Aki Koskinen, Anna-Mari Aalto, Kimmo Räsänen

Kokeellinen hoito Suomen lainsäädännössä

Kokeellista hoitoa voidaan Suomessa toteuttaa potilaan nimenomaisella suostumuksella, kun muita hyviä hoitovaihtoehtoja ei ole. Sen asemaa ei ole lainsäädännössämme erityisesti määritelty.

Klaus Nyblin, Lasse Lehtonen

Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa on tahdon asia Vuosien 2011 ja 2013 potilaskyselyihin perustuva kuntavertailu

Kunnan asukasluku, väestön sairastavuus tai kunnan varallisuus eivät selitä kuntien välistä hoidon jatkuvuuden vaihtelua. Riippumatta kuntien ja väestöjen eroista hoidon jatkuvuutta näyttää vahvimmin tukevan potilaalle nimetty omalääkäri.

Risto Raivio, Doris Holmberg-Marttila, Kari Mattila

Hoidon jatkuvuus väheni tuntuvasti Oulun kaupungin perusterveydenhuollossa 1997-2012

Hoidon jatkuvuus lääkärien vastaanottotyön laatutekijänä on vähentynyt Oulussa merkittävästi. Tähän lienee vaikuttanut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun lääkärivaje ja lääkärien vaihtuvuus sekä omalääkärijärjestelmästä luopuminen vuonna 2009.

Seppo Voutilainen, Risto Raivio, Tuula Arvonen, Kari J. Mattila

Yksityisen sairaanhoidon kustannukset ja Kela-korvaukset keskittyvät: keitä suurkuluttajat ovat?

Kelan korvaaman yksityisen sairaanhoidon menojen jakautumisesta väestössä ei tiedetä riittävästi. Tämä tutkimus tarkastelee yksityisen sairaanhoidon vuosikustannusten ja -korvausten euromääräistä jakautumista suomalaisessa aikuisväestössä. Lisäksi selvitetään tekijöitä, jotka luonnehtivat suurten vuosikustannusten perusteella määriteltyjä yksityissektorin palvelujen suurkuluttajia.

Jenni Blomgren, Lauri Virta

Neljän vuoden seurantatutkimus helsinkiläisistä ja espoolaisista muistisairaista Palvelujen käyttö, pitkäaikaishoito ja kuolleisuus

Helsingissä käytetään kotihoitoa enemmän, Espoossa perusterveydenhuollon vastaanottokäyntejä. Espoossa kuolleisuus näytti olevan suurempaa ja pitkäaikaishoidon käyttö vähäisempää, mutta erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Vastedes tulisi saada tietoa myös taudin vaikeusasteesta, jotta voitaisiin arvioida, missä määrin erot selittyvät järjestelmään liittyvistä ja missä määrin potilaskohtaisista tekijöistä sekä miten palveluja tulisi kehittää. Sosiaali- ja terveydenhuollon arkivaikuttavuuden selvittämiselle muistisairauksissa on suuri tarve myös muualla Suomessa.

Ari Rosenvall, Hanna Rättö, Harriet Finne-Soveri, Unto Häkkinen, Merja Juntunen, Jutta Järvelin, Ismo Linnosmaa, Anja Noro, Mikko Kuronen, Antti Malmivaara

Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018 puolivälissä - suunnanmuutos tuo tuloksia

Kymmenvuotisen allergiaohjelman tarkoitus on edistää allergiaterveyttä ja pysäyttää allergian aiheuttamien haittojen ja kustannusten kasvu. Samalla halutaan vähentää tarpeetonta rajoittamista ja medikalisaatiota. Ohjelman taustalla ovat uudet tiedot allergian kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä.

Tari Haahtela, Erkka Valovirta, Matti Hannuksela, Leena von Hertzen, Juha Jantunen, Paula Kauppi, Tuula Ketola, Tiina Laatikainen, Irmeli Lindström, Soili Mäkinen-Kiljunen, Miika Linna, Sirpa Pajunen, Anna Pelkonen, Leena Petman, Mervi Puolanne, Ilkka Repo, Kimmo Saarinen, Johannes Savolainen, Erja Tommila, Tuula Vasankari, Mika J. Mäkelä

Lääkäri 2013 - uusinta tutkimustietoa lääkäreistä: Lääkärit tyytyväisiä ammatinvalintaansa

Lääkäri 2013 -tutkimus on jatkoa vuodesta 1988 viiden vuoden välein toistetuille tutkimuksille lääkäriprofessiosta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida lääkärikunnan taustatekijöitä, arvoja, koettua arvostusta, identiteettiä, työhön sijoittumista, työtyytyväisyyttä ja tyytyväisyyttä ammatinvalintaansa sekä näissä tapahtuneita muutoksia.

Markku Sumanen, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Jukka Vänskä, Juho Ruskoaho, Santero Kujala, Elise Kosunen, Irma Virjo, Kari Mattila

Lastensuojelun tarpeen tunnistaminen terveydenhuollossa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka usein terveydenhuollossa oli tieto sellaisesta lastensuojeluongelmasta, joka aiheutti lapsen sijoittamisen pois kotoa.

Jukka Ollikainen

Hukan arviointi ja poistaminen Hukkatunnistimella

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa hukkatekijöitä potilaiden hoidossa ja arvioida havaittujen hukkien vaikutuksia. Saatua tietoa hyödynnettiin hoidon sujuvuuden parantamisessa.

Riikka Maijala, Sini Eloranta, Antti Saloniemi, Tuija Ikonen

Sairaanhoitovakuutuksen korvausten merkitys lääkäripalveluyrityksille

Yksityisten terveyspalvelujen käyttöä tukevan sairaanhoitovakuutuksen korvausjärjestelmä on säännöllisesti julkisen keskustelun ja muutospaineiden kohteena. Aikaisemmin ei ole tehty tutkimuksia siitä, mikä merkitys ja vaikutus korvausjärjestelmällä on yksityisen terveyspalvelualan kilpailuympäristössä yritysten ja niiden sidosryhmien näkökulmasta.

Riina Hiltunen, Hennamari Mikkola, Jukka-Pekka Halonen, Jouni Saarni

Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu 2014

Sähköinen potilastietojärjestelmä on ollut jo vuosia lääkärin keskeinen työkalu. Se ei kuitenkaan ole pystynyt lunastamaan sille asetettuja odotuksia: sujuvoittamaan työnkulkuja, tehostamaan toimintaa ja mahdollistamaan tiedolla johtamista. Artikkelissa kuvataan yksityissektorin lääkärien kokemukset tietojärjestelmistään vuonna 2014 ja muutokset vuodesta 2010.

Tinja Lääveri, Suvi Vainiomäki, Johanna Kaipio, Jarmo Reponen, Jukka Vänskä, Mikko Lehtovirta, Hannele Hyppönen