Subaraknoidaalivuodon ja aneurysmakirurgian komplikaatiot

Subaraknoidaalivuodon (SAV) ilmaantuvuus on Suomessa erittäin suuri: 20/100 000/v. SAV aiheutuu tavallisimmin aivovaltimon aneurysman puhkeamisesta. Aneurysmia löytyy noin 2 %:lta väestöstä. Yli 30 % potilaista kuolee suoraan primaarivuotoonsa. Eri tasoiset neurologiset puutosoireet ovat myös mahdollisia, mutta usein oireisto rajoittuu kovaan äkilliseen päänsärkyyn ja pahoinvointiin. Aneurysmien luonnollinen ennuste on vakava: 30 % kuolee 6 kuukauden kuluessa uusintavuotoon ja ensimmäisen vuoden jälkeen uusintavuotoja esiintyy 3 % vuosittain. Näin ollen ennalta ehkäisevän kirurgisen hoidon tarve on ilmeinen. Nykyään leikkaushoitoon pyritäänkin ensimmäisinä vuorokausina vuodon jälkeen. Aneurysmaleikkaus on riskeille altis ja itse vuotoonkin liittyy runsaasti komplikaatioita. Yksi SAV:n tyypillisimmistä komplikaatioista on aivovaltimoiden spasmi, jota esiintyy 30 %:lla potilaista. 15 %:lle tästä aiheutuu aivoinfarkteja, joista seuraa neurologisia puutosoireita tai jopa menehtyminen. Spasmin estossa on selvä hyöty Ca-antagonisteista.

Antti Tapaninaho

Kasvaimen tunkeutuminen luuhun

Kasvaimen tunkeutuminen luuhun on tyypillistä monille syöville. Kliinisesti tärkeimpiä ovat rinta- ja eturauhassyöpä, missä yli kahdella kolmasosalla potilaista esiintyy etäispesäkkeitä luustossa, sekä myelooma, missä lyyttisiä luupesäkkeitä todetaan lähes aina. Luun hajoaminen kasvainpesäkkeiden seurauksena aiheuttaa potilaille nykyisistä syövän perushoidoista huolimatta luukipuja, murtumia, halvaantumista ja hyperkalsemiaa. Tämä merkitsee pitkiä sairaalahoitoja ja potilaiden elämänlaadun huononemista.

Taina Taube

Lasten mielenterveys ja elämäntapahtumat

Pysyvät elinolosuhteet ja hyvin toimivat sosiaaliset suhteet edesauttavat lapsen tervettä psyykkistä kehitystä. Nykyisin erilaiset elämäntapahtumat esimerkiksi muutot ja avioerot ovat kuitenkin tavallisia ja vaikuttavat monien lasten elämään. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ihmissuhteisiin vaikuttavien elämäntapahtumien, pitkäkestoisten vaikeuksien ja sosiaalisen tukiverkoston merkitystä psyykkisissä häiriöissä ja lisäksi tutkittiin lapsen luotettavuutta tiedonantajana verrattuna hänen vanhempansa antamaan tietoon. Tutkimus kuuluu osana valtakunnalliseen lastenpsykiatriseen epidemiologiseen tutkimukseen, joka suoritettiin kaksivaiheisena vuosina 1989-90.

Kirsti Kumpulainen

Perheen lapsiluvun suunnitteluun vaikuttavat tekijät

Tulevaa väestönkehitystä on vaikea arvioida. On laadittu monimutkaisia malleja eri seikoista, jotka vaikuttavat syntyvyyteen. Uusimman mallin on laatinut L. Donaldsson, joka korostaa G.S. Beckerin teoriaa ajan käytöstä lasten synnyttämiseen ja kasvattamiseen. Ajan käytöksi ei lasketa yksinomaan lasten hoidon vaatimaa suoranaista aikaa, vaan myös sitä aikaa, jota käytetään niiden varojen hankkimiseen, joita tarvitaan lasten vaatimien tavaroiden ja esim. koulutuksen kustantamiseksi. Äidin ja isän ajankäytön lisäksi tulee ottaa huomioon myös muiden sukulaisten mahdollinen ajankäyttö lasten hyväksi. Mukaan tulee ottaa myös yleinen elämäntyylin muutos. Tehokkuuden lisääntyessä työhön käytetty aika vähenee ja vapaa-aika lisääntyy, mutta runsaampi vapaa-aika jaetaan eri tavalla. Lasten hoitoon ei haluta uhrata enää yhtä paljon aikaa kuin menneinä vuosikymmeninä ja perheiden lapsiluku pienenee.

Lauri Salmi

Altistuminen ampumamelulle

Melun aiheuttama kuulovamma on tunnettu monilla aloilla ja erityisesti sotilasammateissa. Kuulovamman vaikutusta toimintakykyyn on yleensä arvioitu määrittämällä kuulon menetyksen aste. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää melualtistumisen eri seurausten, kuten fysiologisten, psykologisten ja sosiaalisten vasteiden valossa ampumamelusta kuulovamman saaneiden upseerien työ- ja toimintakyvyn muutoksia.

Matti Ylikoski

Suolistokasvaimet näkyviin

Suoliston adenokarsinoomissa ja endokriinisissä kasvaimissa on runsaasti vasoaktiivisen intestinaalisen peptidin (VIP) reseptoreja. Niinpä radioaktiivisella aineella merkityllä VIP:llä voitaisiin ehkä saada nämä kasvaimet näkyviin gammakuvassa.

PCR-diagnostiikan vaaroja

Rockvillessä, Yhdysvalloissa toimivat kollegat varoittavat potilastapauksen valossa luottamasta liikaa pelkkään PCR-diagnostiikkaan.

Kasvojen pesu vähentää trakooman riskiä

Trakooma on Chlamydia trachomatiksen aiheuttama silmäinfektio. Sitä esiintyy eri lähteiden mukaan jopa sadoilla miljoonilla ihmisillä, pääasiassa lapsilla, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Australiassa ja Aasiassa. 1-7-vuotiailla lapsilla trakooman esiintyvyys voi olla jopa 60 %. Kohdistetuilla hoidoilla, pääasiassa mikrobilääkkeillä, ei tautia ole juurikaan saatu vähenemään.

HIV-potilaan ripuli - E. coli aiheuttajana?

Maailman tutkituimman solun, Escherichia coli -bakteerin, taudinaiheuttamiskykyjä ei ilmeisesti vieläkään tunneta riittävästi. Siitä todistaa potilastapaus Bostonista.

Punasolujensiirto tehohoitopotilaan leukosytoosin syynä

Jos tehohoitopotilaan leukosyyttiarvo nousee, on edessä usein joukko diagnostisia ja hoitotoimenpiteitä mahdollista infektiota ajatellen. Tutkimukset ovat potilaalle hankalia, aikaavieviä ja kalliita, ja empiirinen antibioottihoito aloitetaan herkästi. Vancouverilaisessa sairaalassa huomattiin sattumalta, että punasolujensiirtoa seuraa usein leukosytoosi.

Itsemurhayritysten vuorokausivaihtelu

Ihmisen terveyttä ja sairautta luonnehtivat monenlaiset biorytmit. Tämä koskee myös psyykkisiä sairauksia ja affektihäiriötä, joille rytmiä ovat antamassa valon, hormonitoiminnan ja unen säännönmukainen vaihtelu.

Infektio septoplastian komplikaationa

Nenän väliseinän korjausleikkaukset ovat varsin yleisiä toimenpiteitä korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköissä. HYKS:n klinikassa septoplastioita tehdään vuosittain noin 300. Tutkimus 100 potilaan aineistosta osoittaa, että välittömät leikkauksen jälkeiset infektiot ovat kirjallisuudessa raportoitua yleisempiä. Vakavat infektiot ovat kuitenkin harvinaisia, eikä profylaktisen antibioottilääkityksen käyttö ole tutkimuksen perusteella aiheellista.

Antti Mäkitie, Leena-Maija Aaltonen, Henrik Malmberg

Synnytysanalgesian laadunvalvontaa TYKS:ssa Synnyttäjien kokemukset kivunhoidosta

Kun halutaan mitata synnytyskivun lievittämistä, on kuuleminen asiantuntijaa - synnyttäjää itseään. Kivunhoidon toteutumista TYKS:n naistentautien ja synnytysklinikassa selvitettiin kyselylomakkeen avulla vuoden 1993 lopulla. Vaikka tulokset kaiken kaikkiaan ovat hyvät, parantamisen varaakin löytyy. Tämäntyyppisellä seurantatutkimuksella on helppo kartoittaa ongelman laatu ja keskittää liikenevät voimavarat olennaisen parantamiseen. Tuloksen parantamiseen saattaa riittää hoito-ohjeiden ja informaation lisääminen. Jokaisen yksikön olisi terveellistä tehdä tämäntyyppistä analyysiä säännöllisesti, sillä tutkimustulokset toisista sairaaloista eivät välttämättä ole suoraan soveltamiskelpoisia.

Liisa Petäjä, Markku Salonen

ASLAK-kuntoutuksen teho sairauslomapäivillä mitattuna

Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK) tuloksellisuutta selvitettiin kahden yrityksen kuntoutettuja työntekijöitä ja näiden kaltaistettuja verrokkeja vertaamalla. Mittarina käytettiin sairauspoissaolopäiviä. Kuntoutuksen vaikuttavuus oli koko aineistossa keskimäärin kaksi sairauspäivää vuotta kohden, mutta ero yritysten välillä oli suuri: toisessa kuntoutettujen sairauspoissaolot vähenivät enemmän kuin verrokeilla, toisessa vähemmän. Eroa selittänevät erot kuntoutettujen valinnassa, yrityskulttuurissa ja kuntoutuslaitoksissa. Tulokset osoittavat, että oikein suunnattuna ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus voi olla vaikuttavaa. Kuntoutettavien valinnan tulee perustua terveystietoihin ja arvioon henkilön toimintakyvystä. Erityisesti paljon sairastaneiden työkyvyn ennustetta on arvioitava huolellisesti.

Pekka Järvinen, Jorma Järvisalo, Arvi Parvinen, Ilkka Pietikäinen, Pauli Puukka, Juha Varjo

TYK-kuntoutus paransi työkykyä

Kun Kuntoutussäätiössä TYK-kuntoutukseen osallistuneiden tilannetta selvitettiin puolen vuoden kuluttua kuntoutuksen alkamisesta, olivat tulokset hyvin myönteisiä. Työssä selviytymistä haittaavat tekijät olivat lieventyneet, koettu työkykyisyys oli parantunut ja kivut vähentyneet.

Kristiina Härkäpää, Louna Hakala, Soili Järvilehto, Aila Järvikoski

EKG terveillä lapsilla ja synnynnäisissä sydänvioissa

Terveen lapsen sydänsähkökäyrä on selvästi erilainen kuin aikuisen ja se muuttuu merkittävästi iän myötä. Vastasyntyneellä kammioiden lihasseinämät ovat samanpaksuiset. Syntymän jälkeen keuhkokierron vastus ja oikean kammion paine pienenevät. Kasvun myötä seinämäpaksuus lisääntyy pääosin vasemmalla puolella. Vuosien kuluessa rintakehän muoto ja sydämen asento muuttuvat. Fysiologiset ja synnynnäisiin sydänvikoihin kuuluvat hemodynaamiset muutokset heijastuvat EKG:ssa. Sydänvikaa epäiltäessä oikeaan tulkintaan pääsemiseksi täytyy tuntea verenkierron fysiologia ja sen muutokset.

Tero Tikanoja, Erkki Pesonen

Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito

Kroonisen haimatulehduksen diagnosointi ei tuota vaikeuksia, kun potilas on alkoholisti, jolla on selvät oireet haiman vajaatoiminnasta ja kuvantamismenetelmillä todettavissa tautiin sopivia muutoksia. Lievissä tapauksissa diagnoosiin ei kuitenkaan päästä millään yksinkertaisella kuvantamismenetelmällä tai laboratoriotutkimuksella. Kroonisen haimatulehduksen lääkehoito on yksilöllistä, ja se tähtää kivun ja ruoansulatushäiriön hoitoon.

Pekka Collin

Uupumus eläkehakuisuuden taustalla

Suomalainen väsyy työntekoon 58-vuotiaana, nuorempana kuin muut eurooppalaiset. Eläkkeelle pyrkimisen taustalla on monenlaisia asioita: terveysongelmia, elämänhistorian traumaattisia kokemuksia, ihmissuhdevaikeuksia ja muita kriisejä, työn kasvaneita tulosvaatimuksia ja erityisesti nykyisin myös taloudellinen epävarmuus. Elämänhistoriaa ei voida muuttaa, mutta henkisiä traumoja voidaan läpikäydä ja tukea ihmistä tulemaan toimeen vaivojensa kanssa. Voidaanko työelämää muuttaa enemmän ihmisen mittojen mukaiseksi ennenaikaisen uupumisen estämiseksi?

Karin Olsson

Kuinka terveyskeskuslääkäri hoitaa psyykkisiä ongelmia?

32 Oulun läänin terveyskeskuslääkärin tapoja hoitaa mielenterveysongelmia selvitettiin kyselyllä ja teemahaastatteluilla. Lisäksi alueen avohoidon 27 psykiatria esittivät paitsi oman hoitokäytäntönsä, myös näkemyksensä siitä, millaista terveyskeskuslääkärin antaman hoidon tulisi olla. Terveyskeskuslääkärit perehtyivät potilaan ongelmiin, tukivat ja antoivat neuvoja, mutta toteuttivat niukasti perhetyötä. He turvautuivat lievissä neuroositason ongelmissa lääkkeisiin melko herkästi, mutta kynnys erikoisalan konsultaatioon oli psykiatrien mielestä liian korkea. Terveyskeskuslääkäreiden koulutuksessa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota lievien häiriöiden hoitoon, yhteistyöhön perheiden kanssa ja hoidon porrastukseen.

Ilkka Winblad, Matti Isohanni, Heikki Vatjus, Pekka Larivaara, Pentti Nieminen, Jorma Eskelinen, Arja Jyväsjärvi, Seppo Lappalainen, Anna-Kaisa Penttilä, Tuija Päivärinta, Paula Sevtsenko, Martta Visuri, Michael Spalding

Kansliapäällikkö Markku Lehto, STM: Kunnat eivät käytä kaikkia mahdollisuuksiaan terveyspalvelujen järjestämisessä

Sosiaali- ja terveysministeriön vastavalittu kansliapäällikkö Markku Lehto patistelee kuntia käyttämään täysimääräisesti lain suomia vapauksia terveyspalvelujensa järjestämisessä. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän Lehto haluaa pitää edelleen veropohjaisena. Toiminnallinen lopputulos voisi silti olla täysin erilainen kuin nyt, sillä nykyinenkin järjestelmä mahdollistaa monenlaisia ratkaisuja.