Prolyyli 4-hydroksylaasi

Kollageenien valmistamisessa tarvittava avainentsyymi, prolyyli 4-hydroksylaasi, olisi sopiva kohde kontrolloida ylimääräisestä kollageenin tuotannosta aiheutuvia sairauksia, kuten keuhkofibroosia ja maksakirroosia. Entsyymin rakenne ja toiminta ovat kuitenkin puutteellisesti tunnettuja eikä entsyymin toiminnan estävän täsmälääkkeen kehittäminen ole vielä ollut mahdollista. Tässä väitöskirjassa on keskitytty tutkimaan selkärankaisilla kahdesta alfa- ja kahdesta beeta-alayksiköstä muodostuvan entsyymin alayksiköiden alueita, joita tarvitaan aktiivisen entsyymikompleksin muodostumisessa. Tätä tarkoitusta varten selvitettiin C. elegans -sukkulamadon alfa-alayksikön primaarirakenne (cDNA) ja tuotettiin sitä vastaavaa valkuaisainetta yhdessä ihmisen beeta-alayksikön kanssa hyönteissoluviljelmässä bakulovirusten avulla. Yllättäen alayksiköt liittyivät yhteen muodostaen aktiivisen prolyyli 4-hydroksylaasin, joka oli selkärankaisten entsyymistä poiketen alfab-dimeeri. Sukkulamadon ja ihmisen alfa-alayksiköt ovat aminohappojärjestystä verrattaessa keskenään vain 45 %:sesti identtisiä.

Peppi Karppinen

Hyytymistekijä XIII puutostauti

Hyytymistekijä XIII puutostauti on harvinainen autosomaalisen resessiivisesti periytyvä vuotosairaus. Potilailta puuttuu verenkierrostaan transglutaminaasientsyymi, hyytymistekijä XIII, jonka tehtävä on muodostaa kovalentteja sidoksia fibriinisäikeiden välille stabiloiden tuoretta verihyytymää. Verihyytymän heikkouden vuoksi potilailla on taipumus erilaisiin vuoto-oireisiin, joista tyypillisimpiä ovat napaverenvuodot syntymän jälkeen, erilaiset pehmytosavuodot, aivoverenvuodot ja spontaanit abortit.

Hanna Mikkola

Rintasyövän liitännäishoitojen vaikutus luuhun ja veren rasvoihin

Vuosittain lähes 3 000 naista sairastuu rintasyöpään. Heistä noin puolet saa liitännäishoitoja, antiestrogeeni- tai solunsalpaajahoitoja, ja yhä useampi paranee pysyvästi. Rintasyövän liitännäishoitojen pitkäaikaisvaikutuksista luuhun ja veren rasvoihin tiedetään vähän. Estrogeenin tiedetään estävän luukatoa ja alentavan kolesterolia, mutta rintasyövän sairastaneilla naisilla estrogeenin käyttöä ei suositella, sillä se saattaa lisätä rintasyövän uusiutumista. Antiestrogeeneistä tamoksifeenillä näyttäisi olevan heikko estrogeenin kaltainen vaikutus luuhun ja veren rasvoihin. Toremifeenistä vastaavia tutkimuksia ei ole tehty. Premenopausaalisilla naisilla käytetty solunsalpaajahoito aiheuttaa ennenaikaiset vaihdevuodet yli puolelle potilaista ja saattaa näin altistaa luukadolle ja hyperkolesterolemialle. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella uudet luukatolääkkeet, bisfosfonaatit, estävät tehokkaasti luukatoa.

Tiina Saarto

Piilokiveksisyyden hoidon pitkäaikaistulokset

Laskeutumattomat kivekset ovat yksi tavallisimmista leikkaushoidon aiheista pikkupojilla. Tärkeimpinä piilokiveksisyyden myöhäisongelmina on pidetty lapsettomuutta sekä kivessyöpää.

Seppo Taskinen

Lasten toistuvan päänsäryn ja migreenin lääkehoito

Päänsärky on yleisin lasten toistuvan kivun aiheuttaja. Migreeni on yleisin akuutin toistuvan päänsäryn syy. Migreenistä kärsii 3-10 % lapsista ja nuorista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkkeiden tehoa lasten migreenikohtausten hoidossa.

Mirja L. Hämäläinen

Inhibiini- ja aktiviinialayksikkögeenien ilmentymisen säätely ihmisen munasarjan granuloosasoluissa

Inhibiinit ovat munasarjan granuloosasolujen tuottamia glykoproteinihormoneja. Inhibiinit eristettiin munarakkulanesteestä 1980-luvulla niiden follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä inhiboivan vaikutuksen perusteella. Rakenteellisesti inhibiinien tiedetään koostuvan alfa- ja beeta-alayksiköistä (alfa-beetaA, inhibiini A sekä alfa-beetaB, inhibiini B). Inhibiinien eristyksen yhteydessä löydettiin yllättäen myös beeta-alayksikköjen dimeerejä, aktiviineja, jotka puolestaan lisäsivät FSH:n eritystä (beetaA-beetaA, beetaA-beetaB ja beetaB-beetaB ts. aktiviinit A, AB ja B).

Marja Erämaa

Tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijainnin vertailu

Väitöskirjatyöni tarkoituksena on ollut verrata tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijaintia toisiinsa hermosolmukkeissa; paikoissa, joissa viesti siirtyy hermosolulta toiselle ja joissa tämän viestin sisältöön voidaan vaikuttaa. Koska monetkaan tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden vaikutukset eivät ole vielä selvillä, mutta näiden aineiden pitoisuuksiin elimistössä vaikutetaan jo erilaisten lääkkeiden avulla (mm. monet masennuslääkkeet, osa migreeni- ia epilepsialääkkeistä), on näiden aineiden keskinäinen sijainti syytä selvittää pohjana niiden yhteisvaikutusten ymmärtämiselle esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutuksina. Tutkimuksessa on myös mukana hermoston toimintaan vaikuttavia aineita, joita on jo aiemmin osoitettu olevan keskushermostossa, mutta joiden sijainti lantion ja vatsan alueen hermosolmukkeissa on ensimmäistä kertaa osoitettu tässä tutkimuksessa.

Tuula Karhula

Sytokiinit IL-10 ja IL-13 nivelreumapotilaan nivelnesteen solujen säätelijöinä

Nivelreumassa nivelonteloon ja nivelkalvolle kertyy runsaasti makrofageja ja lymfosyyttejä. Molemmilla on merkitystä tulehdusreaktion ylläpidossa ja nivelkudostuhon synnyssä. Kudostuhon välittäjinä toimivat merkittävässä määrin näiden valkosolujen erittämät liukoiset proteiinit eli sytokiinit. Sytokiinit ovat immuunijärjestelmän solujen erittämiä liukoisia välittäjäaineita, jotka säätelevät tulehdusreaktioita. Osa sytokiineistä on vaikutuksiltaan tulehdusreaktioita edistäviä, osa puolestaan tulehdusta hillitseviä. Aikaisempien tulosten perusteella nivelreumapotilaiden nivelistä eristetyt makrofagit tuottavat runsaasti mm. sytokiineja tuumorinekroositekijä-alfa (TNF-alfa) ja interleukiini-1 (IL-1), jotka lisäävät rustoa hajoittavien entsyymien tuotantoa ja aiheuttavat siten nivelruston tuhoutumista.

Pia Isomäki

Entakaponilla aikaansaadun COMT-entsyymin eston vaikutuksia katekoliamiinien plasmapitoisuuksiin ja katekoli-amiinien metaboliaan sekä hemodynamiikkaan

Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) -entsyymi on tärkeä, lähes kaikissa elimistön kudoksissa sekä eläimillä että ihmisillä esiintyvä entsyymi. COMT-entsyymillä on tärkeä fysiologinen tehtävä inaktivoida elimistön omia katekoliamiineja (noradrenaliini, adrenaliini, dopamiini) sekä elimistön ulkopuolelta tulevia katekoliyhdisteitä, joita on saatu joko ravintona tai lääkeaineina. Toisaalta COMT-entsyymin toiminnan estolla voi olla suotuisia vaikutuksia eräiden tautien hoidossa, erityisesti Parkinsonin taudissa, tehostamaan levodopan bioavailabiliteettiä. COMT-inhibiittoreilla yksinään käytettynä ei ole vaikutusta Parkinsonin taudin oireisiin.

Ari Illi

Tupakointi kumoaa kuntoliikunnan edulliset vaikutukset muihin sepelvaltimotaudin suojatekijöihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveydentilaa, terveystottumuksia ja erityisesti sepelvaltimotaudin vaara- ja suojatekijöitä sekä näiden pitkän aikavälin muutoksia suomalaisten keski-ikäisten miesten ryhmässä, joiden työhön kuuluu säännöllinen kuntoliikunta ja fyysisen kunnon ylläpitäminen (puolustusvoimien kantahenkilökunnassa). Lähtökohtana tutkimukselle pidettiin, että työhön liittyvä kuntoliikunta ja fyysisen kunnon ylläpitäminen vaikuttavat edullisesti sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin sekä vähentävät sepelvaltimotautiin sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Toisaalta haluttiin selvittää, vähentääkö tupakointi kuntoliikunnan edullisia vaikutuksia edellä mainittuihin suureisiin.

Ari Peitso

Endoproteesioperaatioiden seuranta tärkeää

Vuosittain Suomessa tehdään noin 9 000 endoproteesileikkausta. Yli puolet leikkauksista kohdistuu lonkkaniveleen; 20 % lonkkaproteesileikkauksista on revisioita. Tärkeimmät endoproteesileikkaukseen johtavat syyt ovat primaari osteoartroosi sekä reumatoidi artriitti. Suomessakin on käytössä kymmeniä erilaisia lonkkaproteesimalleja ja näiden yhdistelmiä. Sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että käytettävät proteesimallit onnistutaan valitsemaan siten, että revisioleikkauksia tehdään mahdollisimman vähän. Sen lisäksi, että revisioleikkaus on kustannuksiltaan primaarioperaatiota kalliimpi, myös tulokset huononevat, mitä useampaan kertaan sama nivel joudutaan operoimaan.

Sirpa Savilahti

Nivelreumassa nivelkalvon solujen tarttumismolekyylit eivät ilmenny samalla tavoin kuin terveessä nivelkalvossa

Solujen täytyy reagoida niiden ulkopuolelta tuleviin viesteihin yhteisönsä kannalta mielekkäällä tavalla. Jos vaste on virheellinen, se johtaa sairauteen. Nivelreumalle on ominaista tulehdusreaktio, solujen hallitsematon kasvu ja verisuonten uudismuodostus. Tiedetään, että reumapotilaan nivelkalvon reunasolukko syövyttää rustoa, mutta ruston tuhoutumismekanismi on edelleen tuntematon.

Laura Pirilä

Maha- ja pohjukaissuolihaava

Reilun kahdenkymmenen vuoden aikana ulkustaudin esiintyvyys on vähentynyt monissa Euroopan maissa, USA:ssa ja Kanadassa. Sekä sairaalassa hoidettujen ulkuspotilaiden että elektiivisten operaatioiden määrä on laskenut. Näin on tapahtunut nuorilla ja keski-ikäisillä, mutta vanhuksilla kehitys on ollut päinvastainen. Sairastuvuus ulkustautiin vanhuksilla on lisääntynyt ja sairaalahoitoa vaativien ulkuspotilaiden määrä on kasvanut. Vuotokomplikaatiot ovat lisääntyneet erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Kuolevuus ulkustautiin on oleellisesti lisääntynyt erityisesti yli 75-vuotiailla. Suomessa kehitys on ollut samansuuntainen. Väestön vanheneminenkin huomioon ottaen vanhusten ulkustauti on yleistynyt selvästi. Vanhusten ulkustautiin liittyy erityispiirteitä, jotka ovat huonosti tunnettuja. Tulehduskipulääkkeillä on epäilty olevan merkitystä vanhusten epätyypillisen ulkusoireiston kehittymiselle.

Helena Kemppainen

Verenpaineen ja sydämen vasemman kammion väliset yhteydet

Tässä tutkimuksessa selvitettiin verenpaineen ja sydämen vasemman kammion välisiä yhteyksiä (lähinnä vasemman kammion massa ja dimensiot) sekä verenpaineen nousun/pysyvän koholla olon ennustettavuutta normaaliverenpaineisilla (NT), ns. borderline verenpaineisilla (BHT) ja henkilöillä, joilla oli lievästi kohonnut verenpaine (HT). Tutkimuksen lähtöolettamuksena oli, että vasemman kammion muutoksia ja verenpaineen kohoamista sekä hypertonian kehittymistä voitaisiin ennustaa tarkemmin käyttämällä hyvin täsmällisiä mittausmenetelmiä sekä selvittämällä verenpaineen vuoro-kausivaihtelua ja verenpaineen reagoivuutta vakioiduissa testeissä.

Silja Majahalme

Vauvan kuoleman aiheuttama suru

Perheterapeuttisessa tutkimuksessa on analysoitu 22 perheen ja yhden fokusryhmän kertomuksia vauvan menetyksestä. Vauvan kuolema on aina traumaattinen kokemus. Traumaattiset oireet estävät suremista ja pitkittyessään ne vaativat kriisiterapiaa. Perhe joutuu kuoleman aiheuttamaan välitilaan, jonka aikana perheen jäsenet surun oudossa psykologisessa maailmassa luovat merkityksensä, identiteettinsä ja maailmankuvansa uudelleen.

Leena Väisänen

Vaihdevuosi-iän hormonikorvaushoito ja sydän- ja verisuonisairaudet

Hedelmällisessä iässä olevan naisen vaara sairastua sydäninfarktiin on vain noin 20 % miehen vastaavasta riskistä, mutta pian vaihdevuosien jälkeen naisen sydäninfarktiriski, ja muukin verisuonisairastuvuus 3-4 kertaistuvat. Laajojen epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että vaihdevuosi-ikäisen naisen hormonikorvaushoito, kuten hedelmällisessä iässä olevan naisen oma estrogeeni, suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta.

Tomi Mikkola

Perheittäin esiintyvä munasarjasyöpä

Munasarjasyövän hoito on gynekologisen onkologian haasteellisin ongelma. Vuonna 1994 Suomessa todettiin 554 munasarjasyöpää, joista runsas sata oli ns. borderlinetyyppisiä paremman ennusteen omaavia munasarjasyöpiä ja loput varsinaisia invasiivisia syöpiä. Munasarjasyövän hoidon suurin ongelma johtuu taudin myöhäisestä toteamisesta: kolme neljästä tapauksesta todetaan levinneessä vaiheessa, jossa 5-vuotisennuste on vain 19 %. Munasarjoihin rajoittuneessa taudissa 5-vuotisennuste on selkeästi parempi, lähes 80 %.

Annika Auranen

Lihaksen verenkierto ja insuliiniherkkyys positroniemissiotomografialla tutkittuna

Insuliinin alentunut kyky stimuloida glukoosin soluunottoa lihaskudoksessa (insuliiniresistenssi) on ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena. Insuliiniresistenssin taustalla on ehdotettu olevan häiriöitä solukalvon, solunsisäisen metabolian ja viimeksi myös verenkierron tasolla. On ajateltu, että insuliini lisäisi verenkiertoa avaamalla uusia kapillaareja lihaskudoksessa lisäten samalla pinta-alaa glukoosin soluunottoa varten. Alentunut verenvirtaus saattaisi tällöin johtaa solujen glukoosinsaannin heikkenemiseen. Väitöskirjatyössä tutkittiin lihaksen verenkierron ja glukoosiaineenvaihdunnan yhteyksiä positroniemissiotomografian (PET) avulla normaaleilla henkilöillä.

Maria Raitakari

Karbamatsepiinin ja okskarbatsepiinin aineenvaihdunta ja läpäisevyys istukassa

Karbamatsepiini on käytetyimpiä lääkkeitä epilepsian hoidossa raskauden aikana. Epilepsialääkkeiden käyttöön liittyy sivuvaikutuksia, ja eläinkokeissa useimmilla antiepileptisilla lääkkeillä on todettu olevan teratogeenista vaikutusta. Myös karbamatsepiinin epäillään olevan teratogeeninen ihmisille ja em. vaikutuksen välittyvän metabolian kautta. Uudempi antiepilepti okskarbatsepiini on rakenteeltaan karbamatsepiinin ketoanalogi. Okskarbatsepiini on antiepileptiseltä teholtaan samaa luokkaa kuin karbamatsepiini, mutta sillä on vähemmän yleisiä sivuvaikutuksia.

Päivi Pienimäki

Akillesjännerepeämän epidemiologia ja kirurgisen hoidon tulokset

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: (1) totaalin akillesjännerepeämän esiintyvyyttä ja muutoksia iän, sukupuolen ja vammamekanismin suhteen Oulun kaupungin väestössä vuosina 1979-94, (2) vammapotilaan veriryhmän vaikutusta repeämän mahdollisena taustatekijänä iän, sukupuolen ja liikunnallisen aktiviteetin suhteen, (3) uuden kliinisen pisteytysjärjestelmän avulla leikkaushoidon pitkäaikaistulokset ja tulosten ennusteeseen vaikuttavia tekijoitä, (4) nilkan isokineettisten ojennus- ja koukistusvoimien palautumista vamman jälkeen, sekä (5) mikrovaskulaarisen rekonstruktiokirurgian pitkäaikaistulokset akillesrepeämäkirurgiaa komplisoivissa iho- ja pehmytkudospuutoksissa.

Juhana Leppilahti