Vanhusten kaatumistapaturmat

Kaatumistapaturmien ehkäisy on yksi vanhustenhuollon vaikeimmista haasteista. Erityisesti toistuviin kaatumisiin liittyy ennenaikaisia kuolemia, murtumia, pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymisen tarvetta ja toimintakyvyn heikentymistä. Toistuvien kaatumisten vaaratekijöitä ei kuitenkaan ole analysoitu valikoitumattomiin iäkkäisiin väestöihin kohdistuneissa prospektiivisissa tutkimuksissa.

Heikki Luukinen

Solunsisäiset bakteeritulehdukset immuunipuutteisilla potilailla

Immuunipuutteiset potilaat ovat kasvava potilasryhmä länsimaissa. Elinsiirrot ja syöpäsairaudet ovat yleistymässä, ja immunosuppressiivisen hoidon kehittyessä myös syöpää ja autoimmuunisairauksia sairastavien sekä elinsiirtopotilaiden pitkäaikaisennuste on merkittävästi parantunut. Infektiot ovat yksi suurimpia ongelmia näissä potilasryhmissä.

Kirsi Skogberg

Psykiatrisen hoitojärjestelmän muutosten arviointi

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut kehittää psykiatrisen hoitojärjestelmän arviointimalli ja sitä käyttämällä kuvata ja arvioida Äänekosken-Suolahden seudulla 1980 ja 1982 toteutettujen psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmän muutosten seuraukset. Ensi vaiheessa alueella lisättiin huomattavasti avohoidon voimavaroja ja toisessa vaiheessa käynnistettiin aluepsykiatrinen toimintaohjelma, jonka tavoitteena oli vähentää sairaalan käyttöä kohdistamalla huomio psykoosisairauksien hyvään avohoitoon. Aluepsykiatria oli valittu aikuispsykiatrisen hoitojärjestelmän kehittämisstrategiaksi Suomessa 1970-luvun lopussa. Tavoitteena oli huomattavan laitosvaltaisen hoidon painopisteen siirtäminen avohoitoon ja väestön hoitomahdollisuuksien saatavuuden parantaminen. Mielenterveystoimistojen määrän myötä kehitettiin toimintojen sisältöä psykoterapian suuntaan.

Olli Piirtola

Eksfoliaatiosyndrooman histopatologinen ja lektiinihistokemiallinen tutkimus

Eksfoliaatiosyndroomassa silmän etuosan rakenteisiin ilmaantuu vaaleaa, hilseilevää materiaalia, jonka alkuperä ja tarkka koostumus ovat edelleen selvittämättä. Tällä kliinisesti tärkeällä oireyhtymällä on liittymäkohdat sekä harmaakaiheen että glaukoomaan, ja se on merkittävä riskitekijä silmään kohdistuvissa leikkauksissa.

Jaana Hietanen

FES - uusi menetelmä sinuiitin hoidossa

Poskiontelotulehdus on yleinen sairaus, jonka hoitoon Suomessa kirjoitetaan vuosittain yli 1,1 milj. reseptiä. Funktionaalinen endoskooppinen sinuskirurgia (FES) on uusi nenä- ja sinusvaivojen säästävä hoitomenetelmä, joka perustuu entistä tarkempaan, jäykkien nenäteleskooppien avulla tehtävään diagnostiikkaan. FES:n avulla poskionteloiden sairas limakalvo normalisoituu usein, kun nk. avainalueella, nenän etummaisissa seulalokeroissa sijaitsevat tukokset hoidetaan. FES:n katsotaan perustuvan sinuiitin patofysiologian tuntemiseen, jolloin radikaalia Caldwell-Luc (C-L) leikkausta limakalvon poistoineen ei enää tarvittaisi.

Matti Penttilä

Enalaprilaatti tehohoitopotilaiden kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Neurokirurgiset potilaat ovat erityisen haavoittuvaisia kontrolloimattomalle verenpaineen nousulle. Äkillinen valtimopaineen nousu anestesian aloitusvaiheeseen liittyvän trakean intubaation yhteydessä saattaa aiheuttaa aivoverisuonipullistuman repeämän ja tähän liittyvän lukinkalvon alaisen verenvuodon. Neurokirurgisen leikkauksen jälkeen verenpaineen nousu saattaa lisätä aivojen turvotusta ja pahimmillaan aiheuttaa aivoverenvuodon kehittymisen.

Harri Tohmo

Serotoniinia käyttävä valehermovälitys

Perinteisen käsityksen mukaan kemiallinen hermovälitys tapahtuu vain synapsiyhteyden avulla ja sellaisten välittäjäaineiden toimesta, joita kyseinen hermosolu kykenee itse syntetoimaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hermosolu saattaa käyttää toisessa solussa valmistettua välittäjäainetta nk. valevälittäjäaineenaan (engl. false transmitter). Tämän lisäksi on osoitettu, että välittäjäaineet kykenevät kulkeutumaan pitkiäkin matkoja hermostossa ennen sitoutumistaan reseptoriin (volume transmission) ja että välittäjäaineita vapautetaan sekä eksosytoottisesti että noneksosytoottisesti. Mekanismien monimuotoisuutta lisää vielä se, että yhdessä hermosolussa on yleensä useita välittäjäaineita (kolokalisaatio).

Sampsa Vanhatalo

Kuuloärsykkeen prosessointi ja kuulo-muisti vanhuksilla

Työ sisältää kuusi osajulkaisua, joissa tutkittiin kuuloärsykkeen kortikaalista prosessointia ja lyhytkestoista kuulomuistia sähköisten ja magneettisten vasteiden avulla normaalissa ikääntymisessä sekä Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa. Lisäksi selvitettiin, voidaanko tiettyjä aivovasteita käyttää kliinisissä seurantatutkimuksissa. Väitöskirja tehtiin Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian osaston, Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksyksikön ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa sijaitsevan BioMag-laboratorion yhteistyönä.

Eero Pekkonen

Kroonisen hyljinnän kehittyminen ja ehkäisy rotan elinsiirrännäisessä

Krooninen hyljintä on tärkein yksittäinen syy myöhäisiin elinsiirrännäisten menetyksiin. Rotan aorttasiirrännäismallissa verisuonissa nähtävät mikroskooppiset muutokset ovat hyvin samanlaisia kuin kaikissa elinsiirrännäisissä ihmisellä. Tämän vuoksi malli tarjoaa mahdollisuuden tutkia kroonista hyljintää syvemmälle.

Anne Räisänen-Sokolowski

Kallonsisäisten kasvainten magnetisaationsiirto- kuvantaminen

Tavanomaisen kliinisen magneettikuvauksen kontrasti perustuu veden tai rasvan protonien T1- ja T2-relaksaatioaikoihin tai protonitiheyteen. Kookkaampien molekyylien protonit eivät vaikuta suoraan magneettikuvan signaaliin, mutta niillä on vaikutusta relaksaatioaikoihin magneettisten vuorovaikutusten kautta. Magnetisaationsiirtokontrasti (MT-kontrasti) on uusi magneettikuvausmenetelmä, joka perustuu kudosten makromolekyylien (esim. proteiinit, nukleiinihapot, eräät lipidit ja hiilihydraatit) protonien ja veden protonien väliseen magneettiseen vuorovaikutukseen.

Timo Kurki

Sytomegalovirusinfektion merkitys sydämensiirron jälkeisen valtimon- kovetustaudin kehittymisessä

Sydämensiirto on ainoa hoitomuoto, jonka avulla vaikeasta loppuvaiheen sydänsairaudesta kärsivä potilas voi palata normaaliin elämään. Sydämensiirrännäisen valtimonkovetustaudin, arterioskleroosin, kehittyminen on tärkeimpiä potilaiden pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Taudin patofysiologia ei ole selvillä, mutta kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että vasta-aine- ja soluvälitteinen immuunireaktio, hyperlipidemia ja sytomegalovirusinfektio nopeuttavat sydämensiirtopotilaiden arterioskleroosin kehittymistä.

Karl Lemström

Lumbaalisen spinaalistenoosin kirurginen hoito

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää niitä preoperatiivisia tekijöitä, joilla on vaikutusta lumbaalisen spinaalistenoosipotilaan hyvään kirurgiseen tulokseen.

Arto Herno

Angiotensiinireseptorit ja aivoverenkierron säätely

Reniini-angiotensiinijärjestelmällä (RAS) on keskeinen merkitys verenpaineen sekä neste- ja elektrolyyttitasapainon säätelyssä. Sen biologisesti aktiivisin komponentti on angiotensiini (ANG) II, mutta myös muilla angiotensiinipeptideillä on biologisia vaikutuksia. Angiotensiinireseptorit luokitellaan neljään päätyyppiin: AT1-4. Näistä parhaiten tunnetaan AT1, jonka on osoitettu välittävän lähes kaikki ANG II:n fysiologiset vaikutukset, mm. perifeerisen vasokonstriktion. AT2-reseptorin fysiologista merkitystä ei vielä täysin tunneta. AT4-reseptorin endogeeninen ligandi on ANG IV, joka on ANG II:n luonnollinen hajoamistuote ANG (3-8).

Liisa Näveri

Ei-traumaattisen raajaiskemian ennuste

Tutkimuksessa, joka koostuu viidestä erillisjulkaisusta, selvitettiin akuutin ei-traumaattisen raajaiskemian lyhytaikaista ennustetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Perusaineisto pohjautuu kansalliseen FINNVASC-verisuonirekisteriin. Aineistoa täydennettiin laboratorioarvoja ja EKG-nauhoja koskevilla tiedoilla retrospektiivisesti TaYS:ssa ja Keski-Suomen keskussairaalassa.

Pekka Kuukasjärvi

Eksfoliaatiosyndrooma, riskitekijä glaukoomalle ja mykiön samenemiselle

Eksfoliaatiosyndroomassa (mykiön hilseilysyndrooma) silmän etuosan rakenteisiin, erityisesti silmän sisäisen kammionesteen poistumisväyliin, kerääntyy mikroskooppista, vaaleaa nöyhtää (eksfoliaatiomateriaalia) ja värikalvon pigmenttilehdestä irtoavaa pigmenttiä. Silmänpaine kohoaa usein eksfoliaatiosilmissä; noin 50 %:iin tapauksista kehittyy glaukooma.

Päivi Puska

Rintaontelon alipaineen hemodynaamiset vaikutukset

Rintakehän sisäisen paineen vaihteluilla on monia fysiologisesti merkittäviä verenkierrollisia vaikutuksia, joiden laatua ja syntymekanismeja ei ole perusteellisesti selvitetty. Tässä työssä tutkittiin tavallista negatiivisemman rintaontelon paineen hemodynaamisia vaikutuksia Müllerin manööverin avulla. Müllerin koe on voimakas sisäänhengitys ilmatiet suljettuna, jolloin rintaontelopaine laskee 30-40 mmHg. Viidessä osatyössä tutkittiin sekä invasiivisesti että noninvasiivisesti suurten laskimoiden, sydämen oikean puolen, vasemman kammion ja aortan paineenvaihteluita ja toimintaa. Aineistona oli 75 sydänvikaista potilasta ja 39 tervettä koehenkilöä.

Juha Virolainen

Elävä ravinto - turvallinen ruokavaliovaihtoehto

Tutkimuksissa selvitettiin runsaasti eläviä maitohappobakteereja sisältävän kasvisravinnon, ns. "elävän ravinnon" vaikutuksia.

Mikko Nenonen

Vastasyntyneen aivoverenkierron häiriöalttius

Tutkimuksessa todettiin ensimmäisen elinvuorokauden aikaisen heikentyneen aivoverenkierron altistavan poikkeavalle kehitykselle yhden vuoden iässä.

Juhani Grönlund

Metformiinin vaikutusmekanismit

Metformiini on biguanideihin kuuluva suun kautta otettava sokeritautilääke, joka on ollut kliinisessä käytössä jo 1950-luvulta asti. Sitä on suositeltu erityisesti lihaville aikuistyypin diabeetikoille, koska se ei lisää potilaiden painoa, vaan saattaa jopa vähentää sitä. Huolimatta pitkään jatkuneesta käytöstä metformiinin vaikusmekanismi on kuitenkin edelleen tuntematon. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tuoda lisäselvitystä metformiinin vaikutusmekanismiin.

Juha Rouru

Ulseratiiviseen koliittiin liittyvät hepatobiliaariset muutokset

Ulseratiivinen koliitti (UC) on krooninen tulehduksellinen suolistosairaus, jonka etiologia on tuntematon. Siihen liittyy melko usein liitännäissairauksia: maksa- ja sappiteiden muutoksia, niveltulehduksia, selkärankareumaa sekä iho- ja silmätulehduksia. Tärkein ulseratiiviseen koliittiin liittyvä maksa- ja sappiteiden sairaus on primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PSC). Se on sappiteitä fibrotisoiva ja ahtauttava tulehdus, joka edetessään voi johtaa maksasolukon vaurioon ja kirroosiin. Pääosa ulseratiivista koliittia sairastavista potilaista voidaan hoitaa lääkityksellä. Kuitenkin merkittävälle osalle potilaista (20-30 %) lääkehoito on riittämätön ja joudutaan suorittamaan proktokolektomia. Vaikka proktokolektomia parantaa suolitulehduksen, sen vaikutus liitännäissairauksiin, erityisesti maksa- ja sappitiemuutoksiin, on ollut epäselvä.

Petri Aitola