Lasertermia - tutkimuksia solu- ja kudostasolla

Väitöskirja tehtiin Patologian laitoksen ja II Kirurgian klinikan yhteistyönä. Työ sisälsi viljellyistä soluista tehdyn perustutkimusosuuden sekä soveltavat työt kudosmallilla ja klinikassa

Maaret Castrén-Persons

Synnytyskivun hoitokäytäntö

Synnytyskipu on yksi vaikeimmista äkillisistä kiputiloista. Kuitenkin edelleen synnytyskivun luonteesta, merkityksestä ja hoidosta on ristiriitaisia käsityksiä tutkijoiden, hoitohenkilöiden ja synnyttäjien keskuudessa, mikä heijastuu kivun hoitokäytäntöön. Kipu on subjektiivinen ja jakamaton kokemus, ja sen vuoksi sen mittaaminen on vaikeaa. Yksilön käyttäytymisen perusteella ulkopuolinen usein aliarvioi toisen kokemaa kivun voimakkuutta.

Pirjo Ranta

Diabeteksen syntymekanismeista - lymfosyyttien pääsy haimakudokseen

Insuliiniriippuvaisen eli ykköstyypin diabeteksen (Insulin-dependent diabetes mellitus, IDDM) syntytapa on monimutkainen. Taudin keskeisin histopatologinen löydös on insuliinia erittävien betasolujen tuhoutuminen ja mononukleaaristen valkosolujen, varsinkin lymfosyyttien keräytyminen haimasaarekkeisiin tulehdussolurykelmiksi eli insuliitiksi.

Arno Hänninen

Epilepsiapotilaille ennen ohimolohkon leikkausta tehtävät tutkimukset

Ohimolohkoepilepsiassa (temporaaliepilepsia) kohtauksia aiheuttava pesäke sijaitsee ohimolohkon alueella. Jos lääkehoito ei poista kohtausoireita, harkitaan epilepsiakirurgista hoitoa eli kohtauksia tuottavan aivoalueen poistamista. Epileptisen pesäkkeen paikan määrittämiseksi tarvitaan usean eri lääketieteen erikoisalan tutkimuksia.

Arja Tuunainen

Akillesjänteen kuvantaminen

Vaikka jännekudos osallistuu vain hyvin vähän ihmisen aineenvaihduntaan, siihen tiedetään kertyvän eräissä sairauksissa vierasta materiaalia. Akillesjänteiden paksuuntumisen toteamista onkin suositeltu diagnosointi- ja seurantamenetelmäksi eräissä taudeissa. Väitöskirjatyössä paneuduttiin erityisesti kolesterolikertymien havaitsemiseen jännekudoksen sisällä ultraäänikuvauksen ja magneettikuvauksen avulla, jänteen normaalin paksuuden määrittämiseen eri ikäisillä terveillä ihmisillä sekä mittaustuloksiin vaikuttaviin tekijöihin.

Terhi Koivunen

Klodronaatin vaikutus luun lujuuteen kokeellisessa osteoporoosissa

Osteoporoosi on oireyhtymä, johon liittyvä lisääntynyt alttius luunmurtumille on merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen rasite. Tällä hetkellä tärkeimmät osteoporoosin ehkäisyssä/hoidossa käytettävät lääkkeet ovat estrogeenit sekä kalsitoniini. Nämä aineet eivät kuitenkaan sovi kaikille sivuvaikutusten tai puutteellisen tehon vuoksi, joten uusia hoitomuotoja osteoporoosiin etsitään kiivaasti.

Vesa Lepola

Leukemia kiveksessä

Akuutti lymfoblastinen leukemia (ALL) on lasten yleisin syöpämuoto, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 40 lasta. Sytostaattihoitojen tehostumisen myötä ALL:n ennuste on parantunut viime vuosikymmeninä ja potilaista on nykyään viisi vuotta sairastumisen jälkeen elossa lähes 80 %. Hoidon kehittyessä ja leukemialapsipotilaiden eliniän pidentyessä todettiin 70- ja 80-luvulla, että poikien ennuste on tyttöjä huonompi. Varsinkin taudin uusiutuminen myöhään, vuosien kuluttua hoidon päättymisestä, on pojilla tavallisempaa kuin tytöillä. Eräs poikien ennustetta huonontava tekijä on ALL:n uusiutuminen kiveksessä eli kivesrelapsin syntyminen. Kives on luuytimen ja keskushermoston jälkeen kolmanneksi yleisin elin, jossa ALL uusii pojilla. Kivesrelapsi ilmenee tavallisesti 2,5-3 vuoden kuluttua ALL:aan sairastumisesta. Kivesrelapsi todetaan noin 4-6 %:lla sairastuneista pojista, mutta aikuisena ALL:aan sairastuneilla se on erittäin harvinainen.

Kirsi Jahnukainen

Näkökyky ja silmäsairaudet vanhuksilla

Huono näkö voi olla vanhuksella este kotona selviytymiseen ja siten johtaa laitoshoidon tarpeeseen. Vanhusten osuus väestössä lisääntyy koko ajan, ja toisaalta mahdollisuuksia yhteiskunnan tuottamiin palveluihin on aina vähemmän taloudellisten voimavarojen huvetessa.

Hirvelä Heli

Suomalaisen amyloidoosin tautimekanismi selviämässä

Suomalainen amyloidoosi (McKusick 105120; Meretojan tauti) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva sairaus, jossa potilaiden kudoksiin kertyy gelsoliini-valkuaisen kappaleita vaikealiukoisena amyloidina. Gelsoliini on useimmissa elimistön soluissa syntetisoitava, aktiinia muokkaava fysiologinen proteiini, jota esiintyy sekä soluissa että solujen ulkopuolella. Suomalainen amyloiditauti ilmenee 20-35 vuoden iässä sarveiskalvorappeumana sekä myöhemmin hermoston, etenkin kasvohermon, vauriona ja erilaisin iho-oirein.

Tiina Paunio

Tutkimuksia lihasvamman paranemisesta

Poikkijuovainen lihassolu kykenee regeneroitumaan hämmästyttävän hyvin. Regeneraatiossa ns. satelliittisolut aktivoituvat ja niistä muodostuu uusien lihassyiden kantasoluja, myoblasteja. Satelliittisolut ovat kypsän, monitumaisen lihassolun ulkopuolella, mutta saman tyvikalvon alla sijaitsevia primitiivisiä ja yksitumaisia kantasoluja, jotka ovat jääneet lihaksen kehityksen yhteydessä reserviin "uinuvana" mutta aktivoitumiskykyisinä solupopulaationa.

Jussi Rantanen

Toksoplasmainfektiot raskaana olevilla naisilla

Alkueläin Toxoplasma gondii on yleinen nisäkkäiden, myös ihmisen, parasiitti. Toksoplasman pääisäntänä luonnossa ovat kissaeläimet, joitten ohutsuolen epiteelisoluissa se lisääntyy suvullisesti. Kissan ulosteesta maaperään joutuvat toksoplasman ookystat voivat infektoida muita nisäkkäitä (myös ihmisen), joitten kudoksiin muodostuu ns. kudoskystoja infektion seurauksena. Kystojen sisällä organismit voivat säilyä elinkykyisinä koko isännän eliniän ajan. Toksoplasmainfektion voi saada myös kudoskystoja sisältävästä, huonosti kypsennetystä lihasta.

Maija Lappalainen

Ortostaattinen hypotonia

Ortostaattinen hypotonia (OH) on keskeinen geriatrinen ongelma. Aikaisempien tutkimusten valossa näyttää siltä, ettei OH mekanismiltaan ole mikään yksittäinen kokonaisuus, vaan se sulkee piiriinsä erilaisia alaryhmiä. On varsin vähän sellaisia tutkimuksia, joissa homogeenisen ryhmän sisällä verrataan toisiinsa henkilöitä, joilla on OH ja niitä, joilla ei ole. Samoin OH:sta kärsivien ihmisten pitkäaikaisennustetta on tutkittu vain vähän.

Sinikka Luutonen

Lannevaltimosairaus - pitkäaikaisten alaselkävaivojen ja välilevyn rappeutumisen aiheuttaja

Selkäkivun syy jää tarkkojenkin tutkimusten jälkeen epäselväksi noin 80 %:lla potilaista, koska kliiniset ja radiologiset tutkimukset eivät osoita poikkeavaa tai löydökset eivät täsmää oireiden kanssa. Käytetyt tutkimusmenetelmät eivät kuitenkaan ole paljastaneet selän valtimoita, joten ei ole tiedetty missä kunnossa ne ovat selkäkipua sairastavalla potilaalla. Parittain vatsa-aortan takaseinämästä lähtevät lannevaltimot huolehtivat segmentittäin selkänikamien ja ympäröivien kudosten ravinnonsaannista.

Leena I. Kauppila

Suomalainen perinnöllinen amyloidoosi

Suomalainen perinnöllinen amyloidoosi (FAF) on autosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus, jota esiintyy erityisesti Kymenlaaksossa ja Etelä-Hämeessä. Tämän taudin, jossa amyloidia tavataan useimmista kudoksista yleensä liittyneenä tyvikalvoihin ja suonen seinämiin, kuvasi ensimmäisenä Jouko Meret-oja 1969. FAF:n neurologista, kardiologista ja kattavaa systemaattista histopatologista tutkimusta ei aiemmin ole tehty. Taudille tyypillisen kudoksiin kertyvän amyloidiproteiinin rakenne oli tutkimusta aloitettaessa tuntematon.

Sari Kiuru

PET-tutkimus syövän toteamisessa

Positroniemissiotomografia (PET) on isotooppilääketieteen menetelmä, jolla voidaan noninvasiivisesti tutkia elävän kudoksen biokemiallisia ja fysiologisia toimintoja. PET-laitteen avulla voidaan paitsi kuvantaa syöpäkasvaimia, myös mitata lyhytikäisellä positronisäteilijällä leimatun radiolääkeaineen kulkeutumista kudokseen ajan ja paikan funktiona, jolloin saadaan käsitys esimerkiksi syöpäkasvaimen sokeriaineenvaihdunnan vilkkaudesta. Tärkeimmät positronisäteilijät ovat 11C, 18F, 13N ja 15O ja niiden puoliintumisajat vastaavasti 20,4 min, 110 min, 10 min ja 2,1 min. Lyhyiden puoliintumisaikojen vuoksi potilaan säderasitus jää vähäiseksi.

Paula Lindholm

Alveolaris inferior -hermon toiminnan elektrofysiologinen mittaus

Kasvojen alaosan tuntohermo, nervus (n.) alveolaris inferior, vaurioituu usein suukirurgisten toimenpiteiden ja leukamurtumien seurauksena. Hermovaurio aiheuttaa sosiaalisesti häiritsevän alahuulen ja leuan tuntohäiriön. Potilas ei esimerkiksi tunne ruoan tai juoman valumista suupielestä, ja puhuminen sekä pureskelu saattavat vaikeutua.

Satu Jääskeläinen

Dementian varhainen toteaminen

Suomen väestö ikääntyy tulevaisuudessa. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 14 %, mutta vuonna 2030 jo noin 24 %. Väestön ikääntyessä korkeampien aivotoimintojen heikentyminen eli dementia lisääntyy. Terveydenhuollon kaikilla tasoilla tarvitaan menetelmiä, joita voidaan käyttää tehokkaasti ja taloudellisesti dementian varhaisvaiheen seulontaan. Tieto dementian ja sitä aiheuttavien sairauksien esiintyvyydestä ja esiintyvyydessä tapahtuvista muutoksista väestössä auttaa terveydenhuollon suunnittelussa. Esiintyvyyteen vaikuttavat tekijät on myös syytä tuntea.

Keijo Koivisto

HNK-1 hiilihydraattiepitooppi silmän etuosissa

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää solujen kiinnittymiseen, vuorovaikutukseen ja vaellukseen liittyvän molekyylirakenteen, ns. HNK-1 epitoopin, esiintymistä silmässä. Työssä tutkittiin eri ikäisiä sikiöiden, lasten ja aikuisten silmiä immunohistokemiallisilla värjäysmenetelmillä käyttäen tämän epitoopin tunnistavia vasta-aineita. Lisäksi tutkittiin aikuisten silmiä, joissa oli tiettyjä silmäsairauksia, ja eri eläinlajien silmiä.

Marita Uusitalo

Skitsofreniapotilaan hoidon ja tuen tarve

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden selviytymistä avohoidossa aikana, jolloin psykiatrisia sairaansijoja on maassamme voimakkaasti vähennetty. Aineistoon valittiin yhteensä 123 Pirkanmaalla vuonna 1986 avohoitoon siirtynyttä 15-64-vuotiasta skitsofreniapotilasta (DSM-III-R). Tutkimuksessa selvitettiin potilaitten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kolmen vuoden seuranta-aikana. Potilaitten kliininen tila ja sosiaalinen toimintakyky sekä hoidon ja tuen tarve arvioitiin seuranta-ajan jälkeen vuosina 1989-90. Lisäksi arvioitiin, millainen on sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden hoito- ja elämäntilanne heidän lähiomaistensa kokemana.

Teija Honkonen

Hengitystieoireiden ja -sairauksien yleisyys ja yhteys ilmansaasteisiin

Tutkimus hengitystieoireiden ja -sairauksien yleisyydestä ja yhteydestä neljän teollisuuspaikkakunnan ilmansaasteisiin tehtiin Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastoryhmässä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko ilman saastumisen suhteen erilaisilla teollisuuspaikkakunnilla eroja väestön hengitystiesairauksissa ja -oireissa.

Tuula Husman