Lisätodisteita vasta-ainehoidon tehosta Crohnin taudissa

Kerroin alkuvuodesta englantilaisesta tutkimuksesta, jossa tuumorinekroositekijä alfaan (TNF-alfa) kohdistuneita vasta-aineita antamalla saatiin melko pitkäkestoinen helpotus Crohnin tautia sairastavien potilaiden ileiittiin. Nyt samaista vasta-ainetta on kokeiltu laajemmassa potilasaineistossa, joka kerättiin sekä Pohjois-Amerikasta että monista Euroopan maista. Mukaan saatiin kaikkiaan 108 potilasta, joilla oli keskivaikea tai vaikea tauti, jossa muuhun hoitoon ei saatu vastetta.

Matti Viljanen

Tunneloitava keskuslaskimokatetri hemodialyysin veritienä

Riittävä verenvirtaus saavutetaan hemodialyysihoidossa tavallisesti arteriovenoosisen fistelin tai keinosuonista tehdyn siirteen avulla. Äkillisen munuaisten vajaatoiminnan tai pysyvän veritien toimintahäiriön yhteydessä käytetään vena subclaviaan tai vena jugularikseen asennettua keskuslaskimokatetria. Keskuslaskimokatetreihin liittyviä ongelmia, varsinkin infektioita, on pyritty vähentämään kehittämällä ihon alle tunneloitavia katetrimalleja, jotka on aluksi otettu käyttöön pitkäaikaisessa laskimoruokinnassa ja solunsaalpaajahoidossa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tunneloitavia keskuslaskimokatetreja on käytetty hemodialyysihoidossa vuodesta 1991. Viiden vuoden kokemukset puoltavat tätä käytäntöä silloin, kun toimivaa pysyvää veritietä ei voida rakentaa.

Marja Miettinen, Hannu Kokki, Erkki Lampainen, Risto Ikäheimo

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 31/1997 Kommentteja

Turun keski-ikäisen väestön sairastuvuus ja kuolleisuus sydäninfarktiin vuosina 1972-1992

Sepelvaltimotautikohtaukset ja niiden aiheuttamat kuolemantapaukset vähenivät 70- ja 80-luvuilla Turun keski-ikäisessä väestössä, kuten koko Suomessa ja muissa WHO:n MONICA-tutkimuksen väestöissä. Sydäninfarktin ilmaantuvuus pieneni Turussa miehillä 55 % ja naisilla 62 %, miesten sydäninfarktikuolleisuus 66 % ja naisten 81 %.

Pirjo Immonen-Räihä, Matti Arstila, Jaakko Tuomilehto, Anu Mononen, Tapio Vuorenmaa, Jorma Torppa, Ilmo Parvinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 31/1997 Kommentteja

Allergiaa paratertiäärisestä butyylikatekolista (PTBC)

Paratertiääristä butyylikatekolia (PTBC) käytetään mm. kumi-, maali- ja polttoaineteollisuudessa. Allergeenina se on harvinainen. Vuosina 1974-95 Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikassa tutkittiin kahdeksan potilasta, jotka olivat herkistyneet PTBC:lle. Heistä vain kaksi altistui työssään PTBC:lle. Heillä todettiin lappukokeissa allergiset reaktiot myös paratertiääriselle butyylifenoliformaldehydihartsille ja paratertiääriselle butyylifenolille. Neljä potilaista herkistyi PTBC:lle lapputestin seurauksena. PTBC osoittautui melko voimakkaaksi aktiiviherkistymisen aiheuttajaksi. Tämän vuoksi Työterveyslaitoksessa käytettävän lapputestiaineen PTBC-pitoisuutta on vähennetty 1 %:sta 0,25 %:iin. Aktiiviherkistymisvaaran vähentämiseksi PTBC:n lapputestauksissa suositellaan yleisesti käytettäväksi aiempaa pienempää testiainepitoisuutta.

Minna Kostiainen, Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Lasse Kanerva

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 31/1997 Kommentteja

Keuhkohuuhtelunäytteen ja keuhkokudoksen asbestimääritykset asbestisairauksien diagnostiikassa

Vaikka asbestin käyttö on Suomessa jo loppunut, ilmenee asbestisairauksia vielä 2000-luvulla. Niiden diagnostiikassa ja ammattitaudiksi toteamisessa keskeistä on asbestialtistumisen voimakkuuden arviointi. Huolellisesti selvitetyn anamneesin lisäksi voidaan altistumista arvioida keuhko- ja keuhkohuuhtelunäytteen asbestipitoisuusmäärityksillä. Erityisesti niistä on apua altistumisen selvittämisessä ammattialoilla, joissa altistumisen voimakkuus vaihtelee paljon ja sitä on anamnestisesti vaikea selvittää. Pitoisuusmäärityksiin liittyy menetelmistä, eri asbestilajeista ja yksilöllisistä tekijöistä johtuvaa vaihtelua, jonka vuoksi tuloksia tulee tarkastella lähinnä suuruusluokittain ja yhdessä huolellisesti selvitetyn altistumisanamneesin kanssa. Suurikaan pitoisuus ei sellaisenaan merkitse kliinisen sairauden olemassaoloa, mutta viittaa väestön yleistä altistumistasoa voimakkaampaan altistumiseen.

Antti Karjalainen, Pentti Tukiainen

Uudet masennuslääkkeet vanhusten hoidossa

Serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet ovat tutkimusten valossa tehokkaita vanhusten depression hoidossa. Ne ovat selvästi paremmin siedettyjä kuin vanhemmat valmisteet, vaikka hyvin iäkkäiden ja somaattisesti sairaiden potilaiden hoidosta tutkimustieto onkin vielä vähäistä. Serotoniiniselektiivisten masennuslääkkeiden olennaiset erot ovat niiden farmakokinetiikassa ja yhteisvaikutusten mahdollisuudessa, ja nämä tulee ottaa huomioon vanhuksia hoidettaessa. Myös serotoniiniselektiivisiä masennuslääkkeitä käytettäessä hoito aloitetaan pienillä annoksilla ja annosta suurennetaan hitaammin kuin nuoremmilla potilailla. Näin voidaan minimoida hoidon alkuvaiheessa ilmenevä levottomuus ja ruoansulatuskanavaperäiset sivuvaikutukset. Uusimmat, entistä laajemman neurokemiallisen vaikutuskirjon masennuslääkkeet vaikuttavat myös lupaavilta vanhusten depression hoidossa, mutta tutkimustietoa niistä on toistaiseksi niukasti.

Esa Leinonen

Asbestiseulatutkimuksessa löydettyjen ammattitautien seuranta perusterveydenhuollossa

Vuosikymmenen alussa järjestetyn asbestisairauksien seulontatutkimuksen jälkeiset asbestille altistuneiden seurantatarkastukset eivät ole toteutuneet suunnitelmien mukaan. Tampereen aluetyöterveyslaitoksen seulonnassa käyneistä tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että vain noin puolet seurantaan ohjatuista kävi omatoimisesti tarkastuksessa. Seuranta jäi suurelta osin perusterveydenhuollon tehtäväksi, kun alun perin suunniteltu lievien pleuramuutosten seurannan järjestely Työterveyslaitoksen toimintana kaatui rahoitussyistä. Perusterveydenhuollon lääkäreillä ei ilmeisesti kuitenkaan ole ollut selvää käsitystä seurantatarkastusten sisällöstä. Seurannasta olisikin järjestettävä terveyskeskuslääkäreille ohjeita ja konsultaatiomahdollisuuksia.

Riitta Sauni, Kimmo Vattulainen, Panu Oksa, Jukka Uitti

Yleislääkärin työn laatu potilaan näkökulmasta

Potilaiden hoidossa pyritään aikaisempaa enemmän ottamaan huomioon heidän vaatimuksiaan, tarpeitaan ja toiveitaan. Ongelmana on kuitenkin ollut tarvittavien mittareiden puute niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sairaaloiden vuodeosastojen käytössä on ollut vuodesta 1995 lähtien standardoitu ja validoitu potilaspalautemittari. Yleislääkärin työn laadun arviointiin tarkoitettua potilaspalautemittaria on kehitetty kansainvälisessä yhteistyöprojektissa vuodesta 1995 lähtien. Mittaria on kokeiltu Suomessa neljässä terveyskeskuksessa. Lomakkeen osiot koskevat lääketieteellistä hoitoa, vuorovaikutusta, tiedottamista ja tukemista, hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä hoito-organisaatiota. Sen suomalainen versio saataneen käyttöön vuoden 1998 alkuun mennessä.

Arja Helin, Marjukka Mäkelä

Psyykkisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyden tausta-analyysi sairausvakuutuksen B-lausunnoista

KYS:n yleissairaalapsykiatrian yksikön aineistosta selvitettiin, miten miesten ja naisten psyykkistä työkyvyttömyyttä kuvataan sairausvakuutuksen B-lausunnoissa ja mitkä tekijät vaikuttavat eläkemuodon valintaan. Vuosilta 1985-86 ja 1994-95 kerätyn aineiston 249 potilaalla yleisimmät psykiatriset diagnoosit olivat vakava masennustila tai muu masennusdiagnoosi ja persoonallisuushäiriö. Yleisimmin mainitut oireet olivat sukupuolesta riippumatta masentuneisuus ja ahdistuneisuus. Lähes puolella mainittiin myös jokin somaattinen diagnoosi. Taustamuuttujista korostuivat miehillä yksin tai lapsuuden perheen kanssa asuminen, alkoholin liikakäyttö, työpaikan yllättävä menettäminen sekä ihmissuhde- ja taloudelliset ongelmat. Naisilla puolestaan matalan sosiaaliryhmän ammattiasema, parisuhdevaikeudet ja perheenjäsenen, erityisesti oman lapsen, sairastuminen tai kuolema olivat yhteydessä psyykkiseen työkyvyttömyyteen. Suositeltavan eläkemuodon valintaa selitti itsenäisesti ainoastaan potilaan ikä.

Kirsi Honkalampi

Keskussairaaloiden silmäklinikat tyhjentyvät Huono palkkaus ja suuri työtaakka ajavat silmälääkärit sairaaloista

Keskussairaaloiden silmäklinikoilla on vaikeuksia täyttää avoimia virkojaan. Virkoja on koko maassa avoinna nelisenkymmentä, mutta sairaalatyöstä maksettavat palkat eivät houkuttele hakijoita. Viroissa olevien lääkärien työtaakka on joissakin sairaaloissa käynyt aivan kohtuuttomaksi, koska he joutuvat hoitamaan kahden, jopa kolmen lääkärin työt.

Suvi Sariola

Inhibiini- ja aktiviinialayksikkögeenien ilmentymisen säätely ihmisen munasarjan granuloosasoluissa

Inhibiinit ovat munasarjan granuloosasolujen tuottamia glykoproteinihormoneja. Inhibiinit eristettiin munarakkulanesteestä 1980-luvulla niiden follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä inhiboivan vaikutuksen perusteella. Rakenteellisesti inhibiinien tiedetään koostuvan alfa- ja beeta-alayksiköistä (alfa-beetaA, inhibiini A sekä alfa-beetaB, inhibiini B). Inhibiinien eristyksen yhteydessä löydettiin yllättäen myös beeta-alayksikköjen dimeerejä, aktiviineja, jotka puolestaan lisäsivät FSH:n eritystä (beetaA-beetaA, beetaA-beetaB ja beetaB-beetaB ts. aktiviinit A, AB ja B).

Marja Erämaa

Tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijainnin vertailu

Väitöskirjatyöni tarkoituksena on ollut verrata tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijaintia toisiinsa hermosolmukkeissa; paikoissa, joissa viesti siirtyy hermosolulta toiselle ja joissa tämän viestin sisältöön voidaan vaikuttaa. Koska monetkaan tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden vaikutukset eivät ole vielä selvillä, mutta näiden aineiden pitoisuuksiin elimistössä vaikutetaan jo erilaisten lääkkeiden avulla (mm. monet masennuslääkkeet, osa migreeni- ia epilepsialääkkeistä), on näiden aineiden keskinäinen sijainti syytä selvittää pohjana niiden yhteisvaikutusten ymmärtämiselle esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutuksina. Tutkimuksessa on myös mukana hermoston toimintaan vaikuttavia aineita, joita on jo aiemmin osoitettu olevan keskushermostossa, mutta joiden sijainti lantion ja vatsan alueen hermosolmukkeissa on ensimmäistä kertaa osoitettu tässä tutkimuksessa.

Tuula Karhula

Nivelreuman intensiivihoito

Nivelreuman perinteinen hoito pohjautuu lääkityksen vähittäiseen lisäämiseen, jos hoitovaste jää puutteelliseksi. Aloituslääke on usein tulehduskipulääke, ja sen päälle rakennetaan erilaisia lääkeyhdistelmiä tarpeen mukaan. Reumatologit ovat kuitenkin jo pitkään tutkineet intensiivisemmän hoidon sijaa nivelreumassa, ja solunsalpaajat ovat tulleet jäädäkseen. Hollantilaiset reumatologit ovat tehneet laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin intensiivisen aloitushoidon ja perinteisemmän aloitushoidon eroja. Lähtöajatuksena oli, että kunnon lääkitys taudin alkuvaiheessa nujertaisi taudin alkuunsa.

Robert Paul

Hormoneja liitännäishoitona myös eturauhassyöpään?

Hormonihoito on vakiinnuttanut asemansa postmenopausaalisten naisten rintasyöpäleikkauksen jälkeisenä liitännäishoitona, mutta paikallisessa eturauhassyövässä hormonihoidon asema on ollut selkiytymättömämpi. Nyt raportoidaan kuitenkin arvovaltaisella foorumilla melko suuri eurooppalainen monikeskustutkimus, jonka mukaan paikallisen eturauhassyövän sädehoitoon kannattaa liittää hypofyysin gonadotropiinineritystä estävä ja siten testosteronitasot alas laskeva hormonihoito.

Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030