Nenäaltistuskoe

Nenäaltistuskoe on keskeinen tutkimus mm. ammattitautidiagnostiikassa, siedätyshoitoa suunniteltaessa ja tutkimustyössä. Altistuskokeen ongelmana on sekä kansallisten että kansainvälisten standardien puute. Tutkimuksen suorittamistapa ja tulosten arviointi vaihtelevat, ja siksi tuloksia on vaikea vertailla. Artikkelissa selvitellään nenän limakalvoaltistuksen aiheita, tekniikkaa ja vasteen arviointia.

Maija Hytönen, Henrik Malmberg, Pirkko Ruoppi, Markku Simola

Miten ravinto säätelee ihmisen sairastumista syöpään

Ravinnon ja syövän yhteyksistä on julkaistu runsaasti koe-eläintuloksia. Yksiselitteistä tietoa ravintotekijöiden vaikutuksesta ihmisen syöpäsairastuvuuteen ei kuitenkaan ole saatu. Varsinaisesti syöpää synnyttäviä vieraita kemikaaleja ruoassamme on nykykäsityksen mukaan määrältään vähän, joskin niiden kirjo on runsas. Useimmat karsinogeeniset ravintotekijät edistävät tai estävät jo alkaneen DNA-vaurion etenemistä syöväksi. Ilmeisimmin ihmisen eduksi tässä tapahtumasarjassa toimivat vitamiinit, hivenaineet sekä osin kuidut. Runsas rasvan ja suolan käyttö sekä ruoan savustus todennäköisesti edistävät joidenkin syöpäsairauksien kehittymistä.

Eino Hietanen

Mikrobiologian tutkimusten tasoporrastus vaatii suunnitelmallisuutta

Mikrobiologisista tutkimuksista tulisi saada potilaan kannalta suurin mahdollinen hyöty mahdollisimman taloudellisesti. Tutkimusten tasoporrastuksen tarkoituksenmukainen toteuttaminen tämän periaatteen mukaisesti edellyttää, että ensin määritellään, mitä tavoitteita ja vaatimuksia tutkimukselle ja sen suorittamiselle halutaan asettaa. Tavoitteita määriteltäessä on otettava huomioon myös kustannusvaikutukset. Hoidon porrastus ja laboratoriotutkimusten tasoporrastus eivät sinänsä ole uusia asioita, mutta niiden toteuttaminen nykyisissä oloissa antaa aihetta tilannearvioon. Artikkelissa hahmotellaan, miten mikrobiologisten tutkimusten tasoporrastusta tulisi lähestyä, jotta päästäisiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen nimenomaan potilasta ajatellen.

Rauno Mäntyjärvi, Tarja Ojanen

Kliinisen kemian laboratoriotutkimusten porrastus sairaanhoitopiirin alueella

Kliinisen kemian alalla tarkoituksenmukainen laboratoriotutkimusten porrastus on järjesteltävissä nimenomaan sairaanhoitopiireittäin. Yhteiskunnan kannalta olisi varmasti taloudellisinta, että sairaanhoitopiirin eri yksiköiden kesken sovittaisiin tarkoituksenmukainen analytiikan porrastus ja työnjako, joka perustuu potilaan hoidon järjestämiseen. Laboratoriotutkimusten yhteisen tietokannan luominen piirin alueelle mahdollistaisi laboratoriotutkimusten täysimääräisen porrastuksen ja hyväksikäytön.

Ilkka Penttilä

Olisiko Suomessa siirryttävä vakuutuspohjaiseen terveydenhuollon rahoitukseen?

Lama-Suomen terveydenhuollon säästötoimet ovat herättäneet keskustelun myös tulevasta kehityksestä: riittääkö terveydenhuollon nykyinen rahoituspohja tutkimus- ja hoitomenetelmien turvaamiseen tulevaisuudessa? Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen uskoo, että kohdentamalla voimavarat oikein palvelut pystytään turvaamaan jatkossakin. Lääkäriliitossa terveydenhuollon rahoitusta pohtinut työryhmä on puolestaan tullut siihen tulokseen, että verovaroin hoidettu palvelutuotanto ei pysty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Työryhmän ajatus vakuutuspohjaisesta terveydenhuollon rahoituksesta on johtanut mielenkiintoisiin keskusteluihin mm. vakuutusyhtiöiden kanssa. Uudenlaista mallia esittää myös kunnallishallinnon tutkija, apulaisprofessori Erkki Mennola, jonka ratkaisu olisi potilaan valinnanvapauteen ja aitoon yrittämiseen perustuva terveydenhuoltojärjestelmä.

Mahalääkkeiden gynekomastiariski

Simetidiini aiheuttaa tunnetusti gynekomastiaa. Sen sijaan ranitidiini ja omepratsoli on vain hajanaisissa tapausselostuksissa yhdistetty rintarauhasen liikakasvuun. Englannin perusterveydenhuollossa lääkärit rekisteröivät tietokoneelle potilaskäynnit sekä lääkkeet ja mahdolliset haittavaikutukset; rekisterissä on 4 miljoonaa potilasta. Tätä brittijärjestelmää hyväksi käyttäen pari amerikkalaistutkijaa on selvittänyt mahalääkkeiden yhteyksiä gynekomastiaan.

Japanin aivokuume

Kaukoidän-matkailijoiden on syytä muistaa suojautuminen tartuntatauteja vastaan. Japanin aivokuumetta raportoidaan koko Kaukoidän kattavalla endeemisellä alueella 50 000 tapausta vuosittain. Alle 15-vuotiaat lapset sairastuvat helpoiten. Hyttysen puremasta tarttuva tauti leviää varsin hyvin. Keskimäärin 3 % hyttysistä kantaa virusta. Serologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että 10 % alttiista väestöstä saa virustartunnan vuosittain. Kuitenkin vain 1-10 henkilöä 10 000 kohti saa tartunnan seurauksena enkefaliitin.

Lepakot hygieniaongelmana

Britanniassa on kirkoissa majailevia lepakoita vastustava yhdistys. Sikäläinen eläinsuojelulaki kieltää näet lepakoiden jahtaamisen, joten lepakoiden kanssa on tultava toimeen. Ne ovat kuitenkin ilmeinen haitta: lepakkojen vastustajien yhdistyksen edustaja valittaa Lancetin kirjeenvaihtopalstalla, että lepakoiden siipiin tarttuneet ulosteet ja virtsa leviävät koko kirkkotilaan. Ulosteet tarttuvat kalustoon ja tekstiileihin ja virtsasta jää pysyviä tahroja. Terveyden lisäksi myös kulttuuriarvot ovat uhattuna.

Sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät verenpainepotilailla ja muussa väestössä vuosina 1982-1992

Lääkehoidossa olevien verenpainepotilaiden painearvot olivat vuonna 1992 tutkitussa väestöotoksessa paremmat kuin kymmenen vuotta aikaisemmin, samoin kolesteroliarvot olivat muuttuneet suotuisaan suuntaan. Muutokset ovat kuitenkin samantasoisia kuin muussa väestössä eivätkä, kuten odottaisi, seurausta hoidon tehostumisesta. Lihavuuden, alkoholinkäytön ja naisilla tupakoinnin lisääntyminen verenpainelääkkeitä käyttävien joukossa osoittaa, ettei potilaiden seurannassa ole suosituksista huolimatta pystytty vaikuttamaan heillä yleisesti esiintyviin muihin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. FINMONICA-projektiin liittyvä tutkimus osoittaa myös diabeteksen kasaantuvan lääkehoidossa olevien verenpainepotilaiden ryhmään. Uudet verenpainelääkkeet eivät siis ole ainakaan vielä vähentäneet väestötasolla metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä.

Veikko Salomaa, Erkki Vartiainen, Heikki J. Korhonen Ari Haukkala, Jaakko Tuomilehto, Aulikki Nissinen, Pekka Puska

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 18-19/1994 Kommentteja

Kuolemaan johtaneet sukellusonnettomuudet

Suomessa sattui kuuden vuoden aikana 28 kuolemaan johtanutta sukellusonnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa oli tehty useita virheitä samanaikaisesti; yksi virhe johti toiseen, entistä vaikeammin hallittavaan ongelmaan. Usein virheisiin yhdistyi aiottuun sukellukseen nähden riittämätön koulutus ja soveltumaton varustus. Tämän aineiston perusteella on selvää, että niin sukelluksia suunniteltaessa kuin sukellusten aikanakin otetaan harkitsemattomia riskejä ja lyödään laimin yleisesti tiedossa olevia turvamääräyksiä.

Seppo A. Sipinen, Juha T. Kuokkanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 18-19/1994 Kommentteja

Millainen nuori hakeutuu psykiatriseen hoitoon?

Nuorten vaativimmasta psykiatrisesta hoidosta vastaavat nuorisopsykiatrian poliklinikat. Selvitys Porin nuorisopsykiatrian poliklinikan toiminnasta osoittaa, että tärkeimmät hoitoon hakeutumisen syyt ovat ahdistus ja masennus. Usein oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa ja monet ovat olleet psykiatrisessa hoidossa lapsuusvuosinaan. On kuitenkin paljon hoidon tarpeessa olevia nuoria, jotka jäävät apua vaille. Hoitojärjestelmän on varmistettava heidän hoitoon hakeutumisensa tekemällä hoitoon pääsemisen mahdollisimman helpoksi.

Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 18-19/1994 Kommentteja

Miten lapsen ruokatottumuksiin voi vaikuttaa?

Vanhemmat huolehtivat usein lapsen syömisestä aivan turhaan ja saattavat huolehtimisellaan vaikuttaa negatiivisesti lapsen syömiseen. Lapsilla on luontainen kyky säädellä syömistä. Moni vanhempi saattaakin aivan turhaan yrittää saada lastaan syömään kunnon aterian silloin, kun lapsella on menossa luonnollinen tasausjakso, jonka avulla hän pitää energiansaantinsa ja painonsa tietyissä rajoissa. Positiivinen ruokailutilanne parantaa ruokahalua ja uusienkin ruokalajien kokeileminen on helpompaa. Vanhemmat sisarukset ja vanhemmat voivat myös mallina toimimalla lisätä lapsen halua kokeilla uusia ruokalajeja. Jos uusi ruoka ei ensimmäisellä kerralla maistu, ei lasta saa pakottaa syömään, vaan samaa ruokaa kannattaa yrittää tarjota uudestaan muutaman päivän kuluttua.

Raimo Lappalainen, Ulla-Kaisa Koivisto

Ajankohtaista "tappajabakteerista" Uusiutuuko A-streptokokkiepidemia Suomessa?

A-ryhmän streptokokki-infektion taudinkuvat, lapsivuodekuume, tulirokko, nekrotisoiva faskiitti ja ruusu, tunnettiin jo ennen niiden aiheuttajan tunnistamista. Penisilliinin keksimisen jälkeen vakavat streptokokki-infektiot vähenivät ja lopulta lähes unohtuivat. Nuoremmat kollegat yhdistävät streptokokin lähinnä tonsilliittiin ja ruusuun. Amerikassa, Australiassa ja Euroopassakin todettiin kuitenkin 1980-luvulla vakavien streptokokki-infektioiden määrän lisääntyneen. Huomiota herättivät harvinaiset taudinkuvat, kuten nekrotisoiva faskiitti ja toksinen sokkioireyhtymä, ja oireiden nopea kehittyminen. Suomalaista lääkärikuntaa kohautti vuonna 1988 Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja sittemmin Suomessakin esiintynyt aikaisemmin terveiden henkilöiden kuolemia aiheuttanut A-ryhmän streptokokkiepidemia.

Maija Rummukainen

Nuorten suunnistajien äkkikuolemat Ruotsissa Tutkimustulokset Ruotsista ja Suomesta

Vuosien 1979-92 välisenä aikana terveenä pidetyille ruotsalaisille suunnistajille sattui 17 äkkikuolemantapausta. Tämä aiheutti melkoisen kohun Ruotsissa sekä myös Suomessa. Tarkat tutkimukset ovat osoittaneet, että useimmilla menehtyneistä oli piilevä verenkiertoelimistön sairaus. Urheilijan sydämen ja verenkiertoelimistön piilevien sairauksien tutkiminen ei ole helppoa. Artikkelissa tarkastellaan mitä Ruotsissa on todella tapahtunut ja miten asiaa on tutkittu. Lisäksi annetaan suosituksia, jotka tähtäävät siihen, että urheilijoiden sinänsä harvinaisia äkkikuolemia voitaisiin välttää.

Olli J. Heinonen, Jouko Karjalainen, Matti Viitasalo Matti Mäntysaari, Pekka Saikku, Urho Kujala

Lääkäreiden käsitykset vaihdevuosien jälkeisestä hormonihoidosta

Lääkäreiden suhtautumista vaihdevuosien jälkeiseen hormonihoitoon tutkittiin kyselyllä, jossa oli mukana gynekologeja, sisätautilääkäreitä, yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja erikoistumattomia. Sekä yleinen asennoituminen että käsitykset hormonilääkkeiden käyttöaiheista, hoidon kestosta, hyödyistä ja haitoista vaihtelivat huomattavasti sekä lääkäriryhmien välillä että ryhmien sisällä. Myönteisimmin hormonihoitoihin suhtautuivat gynekologit. Pitkäkestoisen hormonihoidon hyödyistä ja haitoista tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin yhtenäiseen hoitokäytäntöön tähtääviä suosituksia voidaan antaa.

Elina Hemminki, Päivi Topo

Säteilyonnettomuuksiin varautuminen vaatii monen tahon yhteistyötä

Viranomaisten varautumissuunnittelu kattaa monia eri syistä johtuvia säteilyvaaratilanteita. Ydinvoimaloiden lisäksi vaaratilanteita voivat aiheuttaa muun muassa vääriin käsiin joutuneet ydinaseet, käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus, satelliitit ja aluksissa olevat ydinaseet sekä ydinreaktorit. Varautumisessa ja mahdollisten vaaratilanteiden aikaisessa toiminnassa tarvitaan useiden viranomaisten yhteistoimintaa.

Janne Koivukoski

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030