MBD-lapsen kuntoutus

MBD-lapsen tukitoimien suunnittelu lähtee lapsen ongelmien huolellisesta kartoituksesta. Kuntoutuksen ja hoidon perusta on

Raija Korpela

Paklitakseli - lupaava uusi sytostaatti

Paklitakselia on käytetty Suomessa vajaan vuoden ajan lähinnä metastasoineen syövän hoidossa. Eniten lääkettä on tutkittu laajalle levinneen munasarjasyövän hoitona, Yhdysvalloissa se on nyt hyväksytty myös rintasyövän hoitomuodoksi. Paklitakselivalmiste sai äskettäin myyntiluvan Suomessa. Lääkkeellä on saatu lupaavia tuloksia potilaille, joille muut syöpälääkkeet eivät enää ole tehonneet.

Pentti Klefström, Pentti Gröhn

Narkolepsian hoito

Narkolepsia on potilaalle suurta haittaa aiheuttava uni-valverytmin häiriö, jossa on kaksi pääoiretta, poikkeava nukahtelu ja katapleksia. Se on melko harvinainen sairaus, mutta sen, samoin kuin muiden unihäiriöiden, diagnostiikka on vasta viime vuosikymmeninä tarkentunut. Narkolepsian hoito on haasteellista ja edellyttää kliinikolta kokemusta. Usein potilas tarvitsee useampia lääkkeitä. Suomessa narkolepsian hoidossa eniten käytettyjen lääkkeiden saatavuus on muuttunut, ja näin hoitolinjoja joudutaan jonkin verran tarkistamaan. Hoidossa on tärkeää painottaa myös muiden kuin lääkkeellisten keinojen merkitystä.

Christer Hublin

Antihistamiinit allergisen nuhan hoidossa

Histamiini on allergisen reaktion lukuisista välittäjäaineista tärkein ja aiheuttaa kaikkia nuhan klassisia oireita. Antihistamiinit vaikuttavat pääasiassa vain histamiinista johtuviin oireisiin eivätkä siksi parhaimmillaankaan auta nuhaan täydellisesti. Ne tehoavat paremmin akuuttiin ja lievään kuin pitkään jatkuneeseen ja vaikeaoireiseen nuhaan. Käytännössä antihistamiinit ovat usein ensimmäinen lääkeryhmä, jolla allergista nuhaa aletaan hoitaa. Jotta kunnioitus hyviä, mutta väärin käytettyinä jopa vaarallisia lääkkeitä kohtaan säilyisi, antihistamiineja ei tulisi laajassa mitassa vapauttaa käsikauppaan.

Pirkko Ruoppi

Mihin ja kehen kantelut kohdistuvat?

Terveydenhuoltopalvelujen laatua arvioitaessa voidaan potilaiden tekemiä kanteluja usein pitää paitsi palveluja koskevan tyytymättömyyden ilmauksina, myös osoituksina korjausta vaativista epäkohdista. Vaikeampaa sen sijaan on niiden käyttäminen palvelu- tai toimenpidekohtaisina laatumittareina. Silti siihen, miten kantelut kohdistuvat, liittyy oma mielenkiintonsa. Psykiatreista ja psykiatrisista sairaaloista on odotetusti aina kanneltu eniten. Hoitopaikoista ovat toisella sijalla terveyskeskukset, erikoisaloista psykiatriaa seuraavat kirurgia ja sisätaudit. Yleislääkärien suureen ryhmään (erikoistumattomat lääkärit ja yleislääketieteen erikoislääkärit) kohdistuu lähes kolmasosa kaikista lääkäreitä koskevista kanteluista.

Antti Marttila

Kuntoutustakin arvioitava uudelleen

Terveydenhuollossa tapahtuva uudelleenarviointi tähtää toimintojen rationalisointiin. Myös kuntoutuspalvelut on otettava kriittisen tarkastelun kohteeksi; niiden on jatkossa nivellyttävä nykyistä läheisemmin muuhun hoitoprosessiin. Kirjoituksessa osoitetaan, että keskussairaala voi järjestää selkäpotilaan kuntoutuksen tehokkaammin ja joustavammin kuin Kansaneläkelaitos, joka on merkittävä kuntoutuksen rahoittaja. Kelan rahoitusta olisikin voitava ohjata terveydenhuoltoon silloin, kun tämä on tarkoituksenmukaista.

Timo Rousi

Huippu-urheilu lisää artroosiriskiä

Artroosin riskitekijöistä tiedetään vieläkin melko vähän. Mitä urheiluun tulee, on jalkapalloilijoilla ja muillakin urheilijoilla lonkkanivelartroosia muita enemmän. Helsinkiläiset urheilulääketieteen ja kansanterveystieteen tutkijat selvittivät Suomen erinomaisia väestö- ja sairaustilastoja apuna käyt-täen, missä määrin huippu-urheilu on yhteydessä myöhemmän iän artroosiin.

Kroonisen bronkiitin antibioottihoito

Brittiläiset kollegat käsittelevät yhtä mikrobilääkehoidon ikuista kysymystä: milloin ja miten kroonisen bronkiitin eksaserbaatiot pitäisi hoitaa mikrobilääkkeellä.

Fibrinolyysin aiheet laajenevat

Fibrinolyysi tehoaa akuutissa sydäninfarktissa: hoito vähentää kuolleisuutta kiistattomasti. Alkuun hoidon aiheet olivat tiukat, ja edelleenkin emmitään fibrinolyy-sihoidon antamisessa esimerkiksi jos potilaan rintakipujen alusta on paljon aikaa, jos EKG ei ole yksiselitteinen, jos potilaan verenpaine on matala tai jos potilas on iäkäs.

Meflokiinin käyttö malarian ehkäisyssä

Malariaprofylaksista on lähes niin monta mieltä kuin on lääkäriäkin. Tämän ovat monet tutkimukset osoittaneet.

Rintasyövän liitännäishoidon hyöty väestötasolla

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen annettavan solunsalpaaja- ja hormonihoidon kuolleisuutta vähentävä vaikutus on osoitettu vakuuttavan tuntuisesti satunnaistetuissa hoitotutkimuksissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole ollut näyttöä siitä, että liitännäishoidot todella vähentäisivät kuolleisuutta jonkin tietyn alueen väestössä.

Lihasvammojen synty ja hoito

Lihasvammat ovat yleisimpiä liikuntaharrastusten yhteydessä syntyvistä vammoista. Niitä esiintyy myös tapaturmissa saatujen ruhjevammojen ja luunmurtumien yhteydessä. Lihasvamman hoito alkaa immobilisaatiolla; se rajoittaa vammautuneen alueen kokoa ja sallii sidekudoksen tuotannon alkaa häiriöttä. Varhain aloitettu vammautuneen raajan mobilisoiminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta uusiutuvat lihassäikeet asettautuisivat vammautumattomien lihassyiden suuntaisiksi ja lihaksen vetolujuus muodostuisi alkuperäistä vastaavaksi. Kirurgista hoitoa tarvitaan poistettaessa kookkaita hematoomia vamma-alueelta. Joskus on tarpeen liittää revenneet ja toisistaan etääntyneet lihaksen päät toisiinsa kirurgisesti.

Matti U.K. Lehto

Seerumin arabinitolipitoisuuden määritys systeemisen kandidoosin diagnostiikassa

Systeemisen kandidoosin varma diagnoosi edellyttää parenkyymielimen histologista tai mikrobiologista tutkimusta tai hiivan toistuvaa eristystä veriviljelystä. Käytännössä taudinmäärityksen tueksi tarvitaan usein immunologisten ja kemiallisten laboratoriolöydösten antamaa viitteellistä tietoa. Hiivan aineenvaihduntatuotteiden, kuten arabinitolin, kemiallinen määritys seerumista on yksi vaihtoehto tämän vaikeasti diagnosoitavan taudin tutkimusarsenaaliin.

Leena Lehtonen

Apuvälineet unenaikaisten hengityshäiriöiden hoidossa

Hengityshäiriöiden ilmaantumista unen aikana voidaan vähentää tai estää erilaisilla apuvälineillä, ja niillä onkin nykyään merkittävä osa unenaikaisten hengityshäiriöiden hoidossa. Ylähengitysteiden tukkeutumistaipumukseen unen aikana voidaan jonkin verran vaikuttaa yksinkertaisillakin apuvälineillä, kuten nenänlaajentimella tai selinmakuuta vaikeuttavalla tennispallolla. Näitä voidaan kokeilla kuorsauksen ja lievän asennosta riippuvaisen uniapnean hoidossa. Nasaalisen ylipainehengityslaitteen avulla voidaan ylähengitysteiden ahtautuminen unen aikana kokonaan estää, ja se onkin nykyään tärkein obstruktiivisen uniapneaoireyhtymän hoitomuoto. Vaikeisiin rintakehän epämuodostumiin ja neuromuskulaarisairauksiin liittyvää huomattavaa hengityksen vaimenemista unen aikana voidaan estää avustamalla ventilaatiota noninvasiivisesti nenämaskin kautta paine- tai tilavuussäätöisen ventilaattorin avulla. Kroonisessa obstruktiivisessa keuhkosairaudessa, jossa hypoksemia voimistuu unen aikana, käytetään jatkuvaa happihoitoa esimerkiksi happirikastimen avulla.

Pirkko E. Brander

Milloin paranoidisen vanhuksen hoidossa tarvitaan konsultaatiota tai työnohjausta?

Paranoidisuus vääristää todellisuutta ja hankaloittaa siksi potilaan ja hänen läheistensä elämää. Paranoidisuuden taustalla voi olla elimellisiä, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Paranoidisuuden diagnostiikka ja hoito edellyttävät monipuolista osaamista sekä vakaata ammatillisuutta. Paranoidisen vanhuksen arviointi ja hoito voi vaikeimmillaan muodostua ongelmavyyhdeksi, jossa lääkäri tarvitsee apua paitsi omaisilta ja työtiimiltään, myös useiden erikoisalojen konsulteilta ja työnohjaajalta.

Matti Isohanni

Aivoverisuonisairauksien sairaalahoidot Suomessa vuosina 1981-1990

Aivoverisuonisairauksien tilastoissa näkyy samankaltaisia paradoksaalisia kehityssuuntia kuin sepelvaltimotautiluvuissa. Siitä huolimatta että ilmaantuvuus ja kuolleisuus keski-ikäisessä väestössä ovat pienentyneet, tautiryhmän sairaalahoidot ovat väestön ikääntymisen myötä lisääntyneet. Viime vuosikymmenenä aivoverisuonisairauksien sairaalahoitopäivät lisääntyivät 34 %, ja lisäys johtui 75 vuotta täyttäneiden hoidoista. Eniten lisääntyivät aivoinfarktin ja erityisesti iäkkäiden henkilöiden aivoinfarktin hoitopäivät. Varsinkin yli 75-vuotiaiden naisten aivohalvausten hoitoon tarvitaan tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin sairaalakapasiteettia.

Markku Mähönen, Cinzia Sarti, Mats Brommels Anu Molarius, Veikko Salomaa, Juhani Sivenius Pirjo Immonen-Räihä

Tuki- ja liikuntaelinten leikkaukset lisääntymässä

Tuki- ja liikuntaelinten leikkauksia tehtiin TAYS:ssa vuoden 1993 lopulla 16 % enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Eniten kasvoi uusien ja vaativien toimenpiteiden määrä, jonka lisäys 32 % vastaa neljän kirurgin vuosittaista työpanosta. Mikäli muutossuunta on sama koko maassa ja jatkuu myös tulevaisuudessa, se vaatii kirurgien jatkuvaa täydennyskoulutusta ja tuo lääketieteellisille tiedekunnille uusia haasteita.

Juha Nevalainen, T. Sam Lindholm

Suomalaisten terveys ja terveydenhuolto eurooppalaisessa vertailussa

1960-luvulta muistetaan käsitys, että suomalaiset ovat poikkeuksellisen sairaita ja Suomen perusterveydenhuollon palvelut poikkeuksellisen niukkoja. Ainoana valoisana piirteenä pidettiin äitien, vastasyntyneiden ja lasten hyvää terveyttä, jotka luettiin neuvolajärjestelmän ansioksi. Samalla ihmeteltiin, miten maailman terveimmistä lapsista voi tulla maailman sairaimpia aikuisia, ottamatta aina huomioon sitä, että silloiset sairaat aikuiset olivat syntyneet ja varttuneet varsin toisenlaisissa oloissa. Miltä tilanne näyttää tänään eurooppalaisen yleisvertailun perusteella?

Arpo Aromaa

Ruokatorvikohjuvuodon uusi hoito

Maksakirroosin pohjalta syntyvien ruokatorvikohjujen vuoto hoidetaan joko portapainetta madaltavalla sunttikirurgialla tai endoskooppisella skleroterapialla. Saksalais-ranskalaisena yhteistyönä akselilla Freiburg-Metz tehty tutkimus kertoo uudesta hoitovaihtoehdosta, perkutaanisesta stenttisysteemistä.

Ahdas asuminen ja helikobakteeri

Brittiläinen tutkijaryhmä haastatteli 471:tä tehtaassa työskentelevää 18-65-vuotiasta miestä. Heidän piti kertoa lapsuudenaikaisista asumisoloistaan. Samalla kerättiin verinäytteet helikobakteerivasta-aineiden mittausta varten.