Asiakasnäkökulmaa sosiaali- ja terveydenhuollon valintoihin

STAKESin priorisointiprojekti järjesti maaliskuun alussa Helsingissä seminaarin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasjärjestöille. Järjestöiltä oli ennakkoon pyydetty vastaukset neljään kysymykseen, jotka käsittelivät palvelujen tarpeellisuuden ja kiireellisyyden sekä vaikuttavuuden ja hyödyn arviointia, peruspalvelujen määrittämistä ja järjestöjen osallistumista sosiaali- ja terveydenhuollon valintoja koskevaan keskusteluun.

Alaraajan laskimotukoksen optimidiagnostiikka

Nykyajan tutkimus- ja hoitokäytännöt edellyttävät, että syvä laskimotukos on todettava objektiivisesti, sillä kliiniset oireet ja löydökset ovat varsin epäspesifiset. Paras näyttö tukoksesta saadaan tietenkin flebo- eli venografista. Venografia on kuitenkin invasiivinen ja potilaalle joudutaan antamaan varjoainetta; se on myös kallis tutkimus ja sen saatavuuskin voi olla huono. Siksi on haettu parasta potilaaseen kajoamatonta tutkimusta - kunniasta ovat kisailleet impedanssipletysmografia, kaikukuvaus Dopplerin kera ja ilman, isotooppivenografia ja termografia.

Kuumelääkkeiden käyttö lasten kuumeen kotihoidossa

Selvitimme haastattelututkimuksella eri kuumelääkkeiden osuutta lasten kuumeen kotihoidossa. Kuumelääkettä oli annettu 84 %:lle 98 lapsesta, ja heistä suurin osa oli saanut parasetamolia. Yleisin annostelumuoto oli suppo. Käytetyt annokset jakautuivat normaalijakauman mukaisesti Suomessa yleisesti hyväksytyn annossuosituksen (10 mg/kg) molemmin puolin. Yksikään lapsi ei ollut saanut parasetamolia yli 15 mg:aa kiloa kohden. Näyttäisi siltä, että parasetamolin kerta-annossuosituksen yläraja voidaan Suomessakin turvallisesti nostaa 15 mg:aan kilolta.

Antti Koivisto, Kalle Hoppu

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/1994 Kommentteja

Kohdunpoisto Suomessa - Ilmaantuvuus, indikaatiot ja leikkaustavat

Suomessa tehdään vuosittain noin 9 000 kohdunpoistoleikkausta. Kohdunpoiston ilmaantuvuutta, indikaatioita, leikkaustapoja ja leikkauksen vaikutusta kohdun runko-osan syövän ilmaantuvuuteen selvitettiin sairaaloiden poistoilmoitusrekisterin ja Syöpärekisterin perusteella. Kohdunpoiston ilmaantuvuus vuosina 1987-89 oli Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, ja poistojen määrä näyttää lisääntyneen vähitellen 1970-luvun alusta lähtien. Yleisimmät leikkausindikaatiot olivat myoomat ja endometrioosi, gynekologinen syöpä oli syynä 7 %:iin leikkauksista. 90 % kohdunpoistoista tehtiin laparotomiateitse, ja molemminpuolinen munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä oli yhtä yleinen kuin pelkkä kohdun runko-osan poisto. Kun kohdunpoistossa olleiden naisten ikäryhmittäinen osuus otettiin huomioon, lisääntyi kohdunrungon syövän ilmaantuvuus kokonaisuudessaan 26 %, yli 65-vuotiailla jopa yli 30 %.

Riitta Luoto, Jaakko Kaprio, Ilmo Keskimäki, Eeva-Marja Rutanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/1994 Kommentteja

Metallikoruista vapautuva nikkeli allergian aiheuttajana

Viime vuosikymmeninä yleistyneen nikkeliallergian tavallisin syy ovat ihoa vasten pidettävät nikkelipitoiset korut, kellonrannekkeet ja muut vastaavat metalliesineet. Erityisesti korvien rei'ityksessä käytettyihin metalleihin liittyy monia herkistymisriskejä, joiden mekanismia ei vielä tunneta. Tanskassa on asetuksella kielletty myymästä ihokosketukseen tulevia metalliesineitä, joista testissä vapautuu nikkeliä yli tietyn rajan. Ruotsissa taas on kielletty nikkelipitoisten korvan rei'itysvälineiden käyttö. Tutkimuksessa mitattiin metallikoruista vapautuvia nikkelimääriä keinohikiliuoksen avulla. Useiden näytteiden nikkelipitoisuus osoittautui suureksi, ja vertailu käytössä olevan pikatestin tuloksiin osoitti, että pikatestauksella saa metalleihin liittyvästä nikkeliallergian riskistä vain suuntaa antavia tietoja.

Lasse Kanerva, Thea Sipiläinen-Malm, Tuula Estlander, Antti Zitting Riitta Jolanki, Kyllikki Tarvainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/1994 Kommentteja

Akuutit polven kapseli- ja nivelsidevammat

Suurin osa lasten sekä aikuisten polvivammoista on hyväennusteisia nivelsiteiden venähtymiä. Varoittava oire akuutin vamman yhteydessä on veripolvi tai muu voimakas, kudosvaurioon viittaava turvotus. Veripolven tavallisin syy on tuore eturistisiteen repeämä. Anestesiassa tehdyllä tutkimuksella, artroskopialla tai magneettikuvauksella saadaan epäselvissä tapauksissa varma diagnoosi. Osittaiset nivelsiderepeämät tulee hoitaa konservatiivisesti tehokkaalla kuntoutuksella. Leikkaus tulee useimmiten kyseeseen täydellisissä repeämissä ja yhdistelmävammoissa.

Arsi Harilainen, Jerker Sandelin, Pentti Kallio

Fasettiniveleen annetun lääkeinjektion merkitys selkäkivun hoidossa

Nykyään katsotaan, että vähäinen osa selkäkivuista on lähtöisin lannerangan fasettinivelistä. Satunnaistetussa hoitotutkimuksessa fysiologinen keittosuolaliuosinjektio fasettiniveleen sai kuitenkin aikaan yhtä hyvän hoitotuloksen kuin suuri annos kortisonia yhdistettynä puudutteeseen. Injektiohoidolla oli edullinen lyhytaikainen vaikutus työkykyyn, kipukokemukseen ja objektiiviseen toimintahäiriöindeksiin. Hyvää hoitotulosta ennustivat melkoisesta mittaristosta vain normaali sairauskäyttäytyminen ja ikä, ei lääkeinjektio niveleen tai sen ympäristöön. Ennusteen määrää siten ensisijaisesti potilaan spontaani paranemistaipumus biopsykososiaalisella tasolla ja normaali sairauskäyttäytyminen. Injektiohoidon hyötynä voidaan katsoa olevan selkäkipukierteen katkaiseminen.

Gustaf Lilius, Erkki M. Laasonen, Pertti Myllynen, Arsi Harilainen

Terveyskeskustoimintojen arvojärjestys Käyttäjien, päättäjien ja henkilökunnan näkemys

Potilaiden ja toimintojen priorisointi on jo nyt arkipäivää suomalaisessa terveydenhuollossa, ja tulevaisuudessa valintoja joudutaan tekemään vielä ratkaisevasti enemmän. Emme pääse koskaan täydelliseen yksimielisyyteen siitä, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä, mutta oikeudenmukaisten ratkaisujen löytäminen edellyttää keskustelua päättäjien, palvelujen käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Riihimäellä tehty selvitys osoitti, että perinteisiä kansanterveystyön toimintoja arvostavat sekä päättäjät, terveydenhuollon ammattihenkilöstö että kuntalaiset. Kuitenkin esimerkiksi vuodeosastohoidon suhteen ryhmien arvostukset eroavat toisistaan merkittävästi.

Tarja Rienoja, Sirkka Kukkola

Saneerauksen aika kansanterveystyössä

Kansanterveystyön säästöt ja saneeraukset ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana muuttaneet käyttömenojen kehityksen suunnan vauhdilla miinusmerkkiseksi. STAKESin viime syksynä tekemässä kyselyssä kunnat ja kuntayhtymät kertoivat, miten muutos on saatu aikaan. Yleisimmin on tingitty henkilöstö-, laite- ja tarvikemenoista - entistä kovemmin ottein. Yhä useammin on ryhdytty myös saneerauksiin, ja tällöinkin keskeinen kohde on henkilöstö. Vaikka palvelujärjestelmä näyttää entiseltä, leikkausten on ollut pakko vaikuttaa toimintaan.

Tuire Sihvo

Yksityislääkärillä käyntien kehitys Suomen suurimmissa kaupungeissa 1981-92

Sairausvakuutuksesta korvattujen yksityislääkärillä käyntien määrän kehityssuunnat Suomen suurimmissa kaupungeissa ovat olleet viime vuosikymmenen alusta varsin yhtenevät. Viime vuosina asukaslukuun suhteutettu yksityislääkärillä käyntien määrä on jatkuvasti vähentynyt talouslaman myötä. Väestövastuuseen julkisessa perusterveydenhuollossa siirtyneissä suurissa kaupungeissa vähenemä on kuitenkin keskimäärin suurempi kuin muissa. Yksityisen ja julkisen sektorin muutosten vuorovaikutus on otettava huomioon myös terveydenhuollon rahoituksesta keskusteltaessa. Jos yksityislääkärillä käyntejä, ei enää subventoida sairausvakuutuskorvauksin, paine näidenkin palvelujen tuottamisesta siirtyy julkiselle terveydenhuollolle. Yksityispalvelujen sairausvakuutuskorvauksista säästyneillä varoilla ei kuitenkaan samaa palvelumäärää pystytä julkisessa terveydenhuollossa tuottamaan.

Aki Linden

Ylilääkäri Koskenvuo pitää puolustusvoimien terveydenhuollosta tehtyä selvitystä tarkoitushakuisena "Jos enemmän ruuvataan, sotilaslääketieteen taso romahtaa"

Puolustusvoimien terveydenhuoltojärjestelmä on suurennuslasin alla. Järjestelmän rationalisointi- ja kehittämisohjelmalle suuntaviivoja piirtäneet selvitysmiehet esittävät kovia supistuksia ja siirtymistä ostopalveluihin. Puolustusvoimien ylilääkärin Kimmo Koskenvuon mielestä selvitystä johtaneet juristi ja talousmies eivät voi tuntea puolustusvoimien terveydenhuollon erityispiirteitä.

Psoriasiksen auringonvalohoito

Auringonvalohoidolla tarkoitetaan sairauden hoitamista aurinkokylvyillä ultraviolettisäteilyn (UV-säteily) määrän suhteen sopivassa paikassa. Auringonottoa on käytetty ihosairauksien hoitoon jo ennen ajanlaskumme alkua. Auringonvalohoidon vaikutuksia ei aikaisemmin ole tutkittu luotettavalla tavalla. Tästä huolimatta yhteiskunta on muissa Pohjoismaissa tukenut psoriasispotilaiden auringonvalohoitoa. Suomessa hoitomenetelmästä haluttiin saada tarkempaa tietoa. Vuonna 1986 Kela käynnisti tutkimuksen auringonvalohoidon vaikutuksien selvittämiseksi psoriasispotilaiden oireisiin.

Erna Snellman

Naisen lantion matalakenttäinen magneettikuvaus

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää matalakenttäisen (0,02 T) magneettikuvauslaitteen mahdollisuuksia naisen lantion normaalien rakenteiden ja kasvainten kuvantamisessa. Tutkimus tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kuvantamiskeskuksessa vuosina 1986-90. 112 naiselle tehtiin lantion magneettikuvaus erilaisten gynekologisten oireiden takia. Magneettikuvauslöydöksiä verrattiin tietokonekerroskuvauslöydöksiin 99 tapauksessa sekä leikkaus- ja histologisiin löydöksiin 68 tapauksessa. Lisäksi 16 vapaaehtoiselle oireettomalle naiselle tehtiin lantion magneettikuvaus optimaalisten kuvausparametrien määrittämiseksi kohdulle 0,02 T:n magneettikentässä. 17 kohtupreparaattia kuvattiin kohdun normaalin rakenteen ja sen patologisten muutosten karakterisoimiseksi vertaamalla magneettikuvauslöydöstä histologiseen löydökseen. Endometriumin ja myometriumin relaksaatioajat määritettiin in vitro neljästä kohtupreparaatista. Kuudella vapaaehtoisella terveellä naisella seurattiin kohdun relaksaatioaikojen muutosta kuukautiskierron aikana.

Matti Varpula

Vektorimagnetokardio-grafia sydäntaudeissa

Tutkimuksen aiheena on sydämen synnyttämän magneettikentän rekisteröimisen eli magnetokardiografian (MKG) merkitys eri sydäntautien ja -poikkeamien diagnostiikassa. MKG on elektrokardiografian (EKG) lisäksi ainoa non-invasiivinen menetelmä sydämen sähköisen toiminnan mittaamiseen ja siten sen tuoma lisätieto voi parantaa pelkän EKG-analyysin diagnostista tehokkuutta. Sydämen magneettikenttä on varsin heikko, suurimmillaankin kammiodepolarisaation aikana vain yhden miljoonasosan maapallon magneettikentästä. Sen mittaaminen ei ole ollut mahdollista ennen kuin vuonna 1970 keksittiin suprajohtavassa lämpötilassa toimiva erittäin herkkä magneettinen anturi (Superconducting quantum interference device, SQUID).

Sakari Oja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030