Sikotautirokote ja aseptinen meningiitti

Jo toisen kerran muutaman viikon sisään HYKS:n lasten infektiolääkäri ja kirurgi Heikki Peltola on kutsuttu Lancetin pääkirjoituksen kirjoittajaksi. Viimeksi aiheena oli hemofilus-taudit, nyt englantilainen sikotautirokotetutkimus.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lisääntyykö väkivalta?

Sairaalatilastot eivät tue yleistä käsitystä väkivaltatapausten lisääntymisestä ja raaistumisesta. TYKS:n poliklinikoiden tapaturmapotilaista tehty selvitys osoittaa jopa myönteistä kehitystä. Pahoinpitelyjen määrä ja luonne on viime vuosikymmenenä pysynyt melko ennallaan. Vuoden 1973 vastaaviin aineistoihin verrattuna vakavat pahoinpitelyt ovat 80-luvulla hiukan vähentyneet sekä määrältään että suhteessa pahoinpitelytapausten lukuun. Myös lievien, ilman toimenpiteitä hoituneiden vammojen osuus näyttää kasvaneen. Alkoholin osuus väkivaltatapauksissa on vähentynyt.

Seppo Nieminen Eero Kitinoja

HIV-potilaiden kohtaaminen naistenklinikoissa

HIV-infektio on Suomesssa naisilla vielä harvinainen. Helmikuussa 1991 tehtyyn kyselyyn vastanneista 39:stä synnytys- ja naistentautien yksiköstä vain yhdeksässä oli hoidettu HIV-potilaita. Ongelmaan tulisi kuitenkin varautua. Gynekologisia potilaita hoitavissa sairaaloissa tulisi olla kirjalliset ohjeet henkilökunnalle HIV-tartunnan saaneiden naispotilaiden neuvonnasta ja hoidosta sekä potilaille kirjallista tietoa HIV-infektiosta.

Susanne Ingman-Friberg Pauli Leinikki Jorma Paavonen

Vangilla on oikeus samaan hoitoon kuin muillakin Vankisairaala tarjoaa ajanmukaista hoitoa ja mahdollisuuden raittiuteen

Vankilaterveydenhuollon periaatteena on tarjota vangeille samat hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet kuin muillekin kansalaisille. Sairaalahoitoa tarvitsevat vangit ohjataan Hämeenlinnaan; keskusvankilan yhteydessä toimii Pohjoismaiden ainut somaattinen vankisairaala. Vankisairaala ei puitteiltaan juuri eroa tavallisesta sairaalasta - lukittuja ovia vain on enemmän ja kalterit peittävät ikkunoita. Potilaat sen sijaan eivät ole keskivertojoukkoa.

Amalgaamipaikat ja bakteerien resistenssi

Vanha kunnon, kauan ja hyvin toiminut amalgaami kuuntelee parasta aikaa hitaasti mutta varmasti lähtölaskentaansa. Yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset tutkijat sälyttävät vielä yhden uuden taakan amalgaamin harteille.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Leukemia ja ydinjätteen käsittelylaitos

Dounreayn ydinjäteen käsittelylaitoksen ympäristössä Skotlannissa on havaittu odotettua enemmän lasten ja nuorten leukemioita. Tiedossa olevat säteilytasot laitoksen ympäristössä ovat kuitenkin olleet niin matalia, etteivät ne nykykäsityksen mukaan voi selittää leukemiatapausten lisääntymistä. Ydinvoimalat rakennetaan usein (ja kaukaa viisaasti?) harvaan asutuille seuduille. Laitosten rakentamisen ja käynnistymisen myötä ne kuitenkin kokevat melkoisen väestömuutoksen. Uusien asukkaiden mukana voisi näille seuduille kulkeutua viruksia, jotka voisivat aiheuttaa epidemioita ja ehkä leukemiaakin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Matala verenpaine ja kurja olo

Viime vuosikymmenen vaihteessa hoksattiin, että ihmiset, joilla on matala verenpaine eivät voi oikein hyvin. He valittavat usein väsymystä ja huimausta ja erilaisia psyykkisiä oireita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Nuoruus ja herkkyys

Hodgkinin taudin ennuste on parantunut suuresti viime vuosikymmeninä. Eloon jääneiden potilaiden seurannan pidentyessä on kuitenkin todettu useita hoitoon liittyviä myöhäisiä komplikaatioita. Näihin lisätään nyt myös nuorilla naisilla rintasyöpä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Ensimmäinen maksansiirto paviaanilta ihmiselle

Starzlin työryhmä on jo aiemmin yrittänyt siirtää paviaanin munuaisia ja sydämiä ihmiselle, mutta ongelmaksi on muodostunut kuolettava käänteishyljintä. Syynä hyljintään on pidetty veressä kiertäviä liukoisia tekijöitä, joita ei ole osattu poistaa. Nyt nämä pittsburghilaiskollegat raportoivat kokemuksiaan ensimmäisestä maksansiirrosta paviaanilta, jossa he pääsivät tämän liukoisten aineiden aiheuttaman käänteishyljinnän herroiksi. Käänteishyljinnän hallitsemiseksi he käyttivät uutta lääkeprotokollaa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Toimiiko puhdas DNA rokotteena?

Uskomattomia asioita tapahtuu maailmassa. Yhdysvaltalaiset tutkijat raportoivat käyttäneensä koe-eläimillä menetyksellisesti puhdasta influenssaviruksen DNA:ta rokotteena. Tutkijat ruiskuttivat influenssa A -viruksen nukleoproteiinigeenin sisältävää plasmidia suoraan hiiren lihakseen. Injektion jälkeen havaittiin hiirten tuottavan vasta-aineita nukleoproteiinia kohtaan. Tämän jälkeen hiiret altistettiin tappavalle annokselle in-fluenssa A -virusta. 90 % rokotetuista hiiristä selvisi taudista hengissä, verrokeista ainoastaan 20 %.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kannattaako verisuonikirurgiaa keskittää?

Hoidon keskittäminen parantaa vaativan verisuonikirurgian hoitotuloksia. Vaativaa verisuonikirurgiaa edellyttäviä tapauksia ovat ennen kaikkea vatsa-aortan aneurysman repeäminen, ahtautuneen alaraajavaltimon trombosoitumisesta akutisoitunut krooninen iskemia sekä krooninen kriittinen alaraajaiskemia, joka hoitamattomana johtaa amputaatioon. Kriittisen iskemian hoidon kehittäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä, sillä amputaatio on kalliimpi ja huonompi hoitovaihtoehto kuin verisuonirekonstruktio. Näiden ongelmien hoito vaatii useiden erikoisalojen saumatonta yhteistyötä - myös päivystysaikana. Verisuonikirurgista ja -radiologista kapasiteettia on myös lisättävä. Suomessa tehtiin 1991 noin 4 500 kirurgista tai radiologista toimenpidettä, mutta todellinen tarve lienee 7 500 toimenpidettä vuosittain.

Mauri Lepäntalo

Diabeetikkojen säännölliset silmätarkastukset perusterveydenhuollossa

Neljä viidestä lääkäristä tekee I-tyypin diabetesta sairastaville potilaille silmätarkastuksen säännöllisesti kerran vuodessa. Yli puolet diabeetikkojen silmätarkastuksista tekee diabetesta hoitava lääkäri, yli neljänneksen yksityislääkäri ja 18 % tarkastuksista suorittaa sairaalan silmälääkäri. Eniten kerran vuodessa tehtäviä tutkimuksia tekevät terveyskeskuslääkärit ja yleislääketieteen erikoislääkärit. Kaiken kaikkiaan diabeetikkojen silmätarkastukset hoidetaan varsin pitkälti Diabetesliiton retinopatiatyöryhmän uuden suosituksen mukaisesti, ilmenee lääkäreille lähetetyn kyselytutkimuksen tuloksista.

Maija Mäntyjärvi Aulikki Nissinen Matti Uusitupa Hannes Enlund

Avohoitoon investoitava, jotta laitoshoitoa voidaan purkaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamishankkeen selvitysmiesprojektissa tarkasteltiin viime marraskuussa esitetyn toimenpideohjelman toteuttamista kuntatasolla. Tavoitteena on kalliin laitoshoidon korvaaminen avohoidolla erityisesti vanhustenhuollossa, kehitysvammahuollossa ja psykiatrian palvelujärjestelmässä. Selvitysmiehet toteavat, että muutos on sekä tarpeellinen että mahdollinen - ja kunnilla luulisi olevan siihen myös kiinnostusta nyt, kun valtionosuusuudistus on muuttanut rahoituksen. Palvelurakenteen uudistaminen ei kuitenkaan saa olla lyhyen aikavälin säästämisen väline, vaan laitoshoidon purkaminen edellyttää määrätietoista investointia avohoitoon ja välimuotoisiin palveluihin sekä asuntopolitiikan kytkemistä tukemaan tavoitetta. Muutoksen lähtökohtana tulee olla kunkin kunnan oma väestörakenne ja sen mukainen palvelujen tarve.

Suomalainen menestystarina

Haemophilus influenzae kapselityyppi b:n (Hib) aiheuttamat lasten vaikeat septiset infektiot, kuten meningiitti, epiglottiitti, artriitti ja selluliitti, ovat lähes tyystin hävinneet Suomesta rokotusten ansiosta. Kansanterveyslaitoksella 1970-luvulla virinnyt meningiittitutkimus vastasi ensin meningokokkimeningiitin aiheuttamaan haasteeseen, mutta samoihin aikoihin tuli mukaan Hib-rokote. Hankkeen käynnisti professori Pirjo Mäkelä apunaan Heikki Peltola ja Helena Käyhty.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Normaalipainoisten naisten sappikivien syy selvinnyt

Sappikivitautinen potilas on tyypillisesti ylipainoinen, ja ylipainon ja sappikivien välinen yhteys on ilmeisen kausaalinen. Ylipainoisilla ihmisillä näet kolesterolintuotanto ja kolesterolin määrä sappinesteessä ovat suuret ja ilmeisesti myös sappirakko tyhjenee huonommin ylipainoisilla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Surfaktanttihoito Osiriksen tuomiolla

Osiris oli muinaisegyptin jumala joka toi viisautta ihmiskunnalle ja tuomitsi kunkin ihmisen Tuonpuoleisessa. Vaatimattomuudesta ei siis voi moittia OSIRIS Collaborative Study Groupia, joka otti tämän vanhan jumalan nimen selvittäessään intratrakeaalisen surfaktanttihoidon merkitystä keskosten keuhkovian ehkäisyhoidossa. Osiris puhuu:

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Uusi tauti: krooninen idiopaattinen ripuli

Silloin tällöin kliinikko kohtaa potilaan, jolla on täysin selittämätön ripuli. Dallasilaisessa yliopistoklinikassa tutkittiin retrospektiivisesti 17 kroonista ripulia sairastaneen potilaan sairauskertomukset. Ripulin syytä oli selvitetty kaikilla ylen perusteellisesti, eikä kellään ollut viitteitä suolistoinfektiosta, imeytymishäiriöstä, karsinoidista tai muusta apudoomasta, rasvaripulista, ulostuslääkkeen väärinkäytöstä tai radiologisesta tai endoskooppisesta suolistoviasta. Mahan ja suolen limakalvosta otetut biopsiat olivat kaikilla normaalit.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Uusi malariaparasiitti

Ihmisillä tunnetaan neljä erilaista patogeenista malariaparasiittia. Näistä hankalimman taudin aiheuttaa Plasmodium falciparum, muut kolme ovat P. vivax, P. malariae ja P. ovale. Hiljattain on vivax-suvun parasiitit jaettu kahteen eri alatyyppiin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Malarian pitkäaikaisprofylaksi

Klorokiinille resistentin malarian leviäminen on muuttanut malarian profylaksin olennaisesti. Meflokiini on Afrikassa ja eräillä Aasian alueilla käytännössä ainoa käyttökelpoinen lääke malarian profylaksiin. Sillä on kuitenkin vakavia, joskin harvinaisia, lähinnä keskushermostoon kohdistuvia sivuvaikutuksia. Siksi sen pitkäaikaiskäyttöä on pyritty välttämään.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Terveyskeskuslääkäreillä näkemyseroja lähetteiden aiheellisuudesta

Tarkoituksenmukaista hoidonporrastusta pidetään kunnallistaloudellisista syistä yhä tärkeämpänä. Porrastuksen yhdeksi ohjauskeinoksi on ehdotettu sellaista käytäntöä, että esimerkiksi terveyskeskuksen johtava lääkäri tarkastaisi sekä terveyskeskus- että yksityislääkärien lähetteet. Kahdeksan Kirkkonummen-Siuntion terveyskeskuksen lääkäriä tarkasti vuoden 1991 alussa terveyskeskuksesta lähetetyt 405 peräkkäistä lähetettä ja arvioi niiden aiheellisuutta. Yhdeksää kymmenestä pidettiin aiheellisena, mutta arvioijien näkemykset yksittäisten lähetteiden aiheellisuudesta vaihtelivat suuresti. Selvityksen perusteella lähetteiden tarkastuksen mielekkyys näyttää varsin kyseenalaiselta. Tarkastus saattaa viivästyttää hoitoa ja johtaa vääriin arviointeihin sekä ajan mittaan lähetekäytännön vääristymiin.

Klas Winell Kai Halavaara Sanna Ranta Reijo Tilvis