Neuvolan on keskitettävä voimansa eniten apua tarvitseviin

Neuvolan tehtäviä on rajattava ja työlle etsittävä painopistealueet. Nyt tavoitteista ei puutu laaja-alaisuutta, mutta käytäntö kertoo mittauksista, punnituksista ja määräaikaistarkastuksista. Voimavarat olisikin suunnattava niille asiakkaille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Työssä on myös otettava huomioon sekä asiakkaiden koulutustason että itsetunnon kohentuminen. Suomalaiskansallista ylpeydenaihetta, neuvolaa, tuuletettiin Lääkäriliiton seminaarissa.

Nuorten huumeidenkäyttö Suomessa

Suomessa 1970-luvun alussa alkanut huume-epidemia saatiin katkaistua muutamassa vuodessa puuttumalla ongelmaan tehokkaasti kaikilla tasoilla, niin ehkäisyn, hoidon, lainsäädännön, tiedotuksen kuin poliisin ja tullinkin toimin. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vastassa on uuden sukupolven huumeongelma. Miksi nyt?

Pirkko Turpeinen

Oikaisu artikkeliin Eturauhassyövän hoitotavoissa suuria eroja

Lääkärilehden numerossa 7/95 julkaistiin artikkeli "Pohjoismainen vertailu: Eturauhassyövän hoitotavoissa suuria eroja" (Olavi Lukkarinen, Jaakko Permi, Seppo Leisti). Taulukossa 2 (s. 750) oli virhe: Norjan kohdalla olevat arvot kuvaavaat virheellisesti lukumääriä kaikissa Pohjoismaissa. Todellisuudessa Norjan yliopistosairaaloissa tehtiin vuonna 1989 radikaaleja prostatektomioita 36, TURP-toimenpiteitä 106 ja orkiektomioita 112.

Vapautta asosiaaliseen tapaan

Sekä länsimaisessa oikeudenkäytössä että myös nykyisissä kriminologisissa, psykiatrisissa ja oikeuspsykiatrisissa tutkimuksissa on vallitsevana yksilökeskeinen lähestymistapa. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna jäävät kuitenkin rikokseen läheisesti liittyvät sosiologiset ja sosiaalipsykologiset ilmiöt selvittämättä. Kuvaamme mielentilatutkimuslausuntojen ja poliisitutkintapöytäkirjojen avulla yhden asosiaalisen pienryhmän toimintaa 76 päivän aikana. Pienryhmän 18 jäsentä teki tämän lyhyen ajanjakson aikana huomattavan paljon rikoksia. Asosiaalisen pienryhmän ilmiöt ovat tämän tarkastelun valossa tärkeitä kriminogeenisiä tekijöitä, ja niiden vaikutus olisi otettava huomioon kriminaalipolitiikassa, vankeinhoidossa ja oikeuspsykiatriassa.

Anu Putkonen, Panu Hakola

Uusi tupakkalaki muuttaa tupakointitapakulttuuria

Maaliskuun alussa voimaan tullut uusi tupakkalaki muuttaa tupakointitapakulttuuria voimakkaasti. Lain kekseisiä tavoitteita ovat lasten ja nuorten tupakoinnin vähentäminen ja savuttoman hengitysilman takaaminen jokaiselle suomalaiselle.

Olli Simonen

Lisätietoa Alzheimerin taudin lääkehoidon kehittelyyn

Ikääntymisen myötä, Alzheimerin taudissa ja muissa aivojen degeneratiivisissa, dementoivissa sairauksissa korkeammat aivotoiminnot, kuten oppiminen, muisti, vireystaso ja tarkkaavaisuus heikentyvät. Alzheimerin taudin etiologia on yhä edelleen tuntematon. Sen sijaan aivoissa tapahtuvista muutoksista taudin aikana tiedetään jo kohtalaisen paljon. Alzheimerin taudissa on havaittu esimerkiksi etuaivojen pohjaosista nousevien kolinergisten hermoratojen (asetyylikoliinia välittäjäaineena käyttävät hermoradat) ja myöskin aivorungosta nousevien serotonergisten hermoratojen (serotoniinia välittäjäaineena käyttävät hermoradat) degeneroituvan. Näiden nousevien välittäjäainejärjestelmien otaksutaan olevan hyvin tärkeitä korkeampien aivotoimintojen, kuten muistin, oppimisen ja tarkkaavaisuuden säätelyssä, ja niinpä niiden degeneroitumisen ajatellaan ainakin osittain selittävän niitä korkeampien aivotoimintojen muutoksia, joita mm. Alzheimerin taudissa tapahtuu. Tähänastiset Alzheimerin taudin hoitokokeilut ovat tähdänneet oireiden palliatiiviseen hoitoon pohjautuen siihen tietoon, jota on saatu tutkimalla Alzheimerin taudissa tapahtuvia aivojen hermovälittäjäainejärjestelmien muutoksia ja niiden yhteyttä taudin oireisiin ja jäljittelemällä näitä muutoksi koe-eläimissä. Kolinergisen ja vähäisemmässä määrin myös serotonergisen järjestelmän osuutta erikseen muistin ja oppimisen säätelyssä on selvitelty jo vähän laajemminkin, mutta näiden kahden järjestelmän interaktiot ovat vielä jokseenkin tuntemattomia.

Minna Riekkinen

Spinaalianalgesiaan vaikuttavia tekijöitä

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää spinaalianalgesiaan vaikuttavia tekijöitä, vertailla alaraajan ortopedisten leikkausten jälkeisiä kivunlievitysmenetelmiä ja kivunhoidon laatua. Suurin osa tutkimuspotilaista sai spinaalipuudutuksen. Spinaalipuudutuksen tason katsottiin aiemmin vakiintuneen tunnin kuluttua puudutuksesta. Yksittäisissä potilastapauksissa viitteitä myöhemmästä tasonmuutoksesta on ollut havaittavissa, joten asia tutkittiin vakioiduissa olosuhteissa. Yllättäen havaittiin, että 40:stä potilaasta kuudella (15 %) puudutuksen taso nousi vielä 80-115 minuuttia puudutuksen jälkeen. Tason nousu oli 1-4 segmenttiä. Puudutustason noustessa myös sympaattinen blokki nousee, mikä saattaa aiheuttaa pulssin ja verenpaineen laskua. Potilaita liikuteltaessa on siis syytä olla varovainen niin kauan kuin puudutustaso on nivustaipeen yläpuolella.

Leila Niemi

Seulontakuvauksessa löytyneiden keuhkosyöpätapausten riskitekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Syövänehkäisytutkimuksen eli SETTI-tutkimuksen alussa todettujen keuhkosyöpätapausten riskitekijöitä mukaan lukien ravitsemus, ennakoivat oireet ja kliininen kuva.

Eija-Riitta Salomaa

Imeväisen koliikki

Vauvan itku on evoluution aikana kehittynyt tärkeä signaali, jolla vauva saa äidiltä ravintoa ja pitää kontaktin äitiin. Itkusignaalin käytöstä tulee epätarkoituksenmukainen, kun lapsen fyysisten tarpeiden tyydyttäminen - ravinnon ja läheisyyden antaminen - ei riitäkään lopettamaan itkua. Imeväisen koliikiksi kutsutaan tilannetta, jossa vauva itkee kohtausmaista, kimeää kipuitkua, yleensä iltaisin, ja itkukohtaukset jatkuvat rauhoitteluyrityksistä huolimatta tuntikausia. Vaivat alkavat yleensä toisen elinviikon aikana ja loppuvat kolmen kuukauden iässä, mistä on peräisin nimitys kolmen kuukauden koliikki.

Liisa Lehtonen

Foolihappoa metotreksaattia käyttäville reumapotilaille

Kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana nivelreuman hoidon tärkeimpiä edistysaskelia on varmaan ollut solunsalpaajien mukaantulo hoitoarsenaaliin. Solunsalpaajista etenkin metotreksaatti on osoittautunut tehokkaaksi antireumaatiksi, mutta solunsalpaajille ominaiseen tapaan sen käyttöön liittyy joukko haittavaikutuksia, olkoonkin, että viikoittainen metotreksaattiannos on vain kymmenkunta milligrammaa.

Kyhmystruuman radiojodihoito

Henkitorvea komprimoivan struuman valinnaishoitona pidetään leikkausta. Valitettavasti kirur- giaan liittyy morbiditeettia ja mortaliteettiakin, etenkin jos potilas on huonokuntoinen ja vanha. Lisäksi leikkaushoidon tehoa heikentää struuman residiivitaipumus: 10-20 % tuppaa uusimaan.

Onko elvytystaitojasi kysytty?

Cardiffissa ryhmä lääkäreitä tiedusteli 113:lta eri koulutusvaiheessa ja virassa olevalta, ensiapua päivittäin antavalta lääkäriltä, tuntevatko he talon elvytysohjeen. Ohje oli sopivasti eurohtava European Registration Councilin julkaisema ohjeistus (Resuscitation 1992;24: 111-122, lyhennetty versio Br Med J 1993;306:1589-1593).

Gingivaalinen hyperplasia ja atsitromysiini

Kalifornialaiset kollegat raportoivat kahdesta potilaasta, joilla elimensiirron jälkeisen immunosuppressiivisen syklosporiinihoidon aikana kehittyi gingivaalinen hyperplasia. Ilmiö on aikaisemmin tunnettu hoidon krooninen sivuvaikutus. Samaan aikaan annetut nifedipiini ja fenytoiini pahentavat oireita.

Enterococcus faecium - tappavampi enterokokeista

Yhdysvalloissa enterokokit aiheuttavat toiseksi eniten sairaalainfektioita heti Escherichia colin jälkeen. Enterokokkia väheksyttiin aikoinaan sen vähäisen patogeenisuuden takia. Tänään tunnustetaan, että enterokokit voivat aiheuttaa vakavia infektioita kuten endokardiitteja ja sepsiksiä. Sepsikset ovat yleensä lähtöisin virtsateistä tai suolistosta. Enterokokki-infektiot ovat lähes kaikki joko Enterococcus faecaliksen tai Enterococcus faeciumin aiheuttamia.

Staphylococcus aureuksen nenäkantajuus ja avosydänkirurgia

Hollantilaiset kollegat kokosivat yhteensä 1 980 potilaan aineiston arvioidakseen S. aureuksen aiheuttaman haavainfektion riskejä avosydänkirurgian yhteydessä.

Clostridium difficile -ripuli

Clostridium difficile -bakteerin aiheuttama ripuli liittyy sekä sairaalapotilailla että avohoidossa olevilla potilailla usein kefalosporiinien käyttöön. Ripulista koituu tuntuvia kustannuksia, sillä kolmasosa siihen sairastuneista potilaista joutui sairaalaan tai heidän sairaalahoitonsa pitkittyi noin viikolla. Diagnostiikasta aiheutuvia kustannuksia voitaisiin vähentää viljelemällä ulostenäytteistä pelkästään Clostridium difficile. Kefalosporiinien käytön vähentäminen saattaisi vähentää sairastuvuutta Clostridium difficilen aiheuttamaan ripuliin.

Matti Ristola, Sirkka Kontiainen, Pekka Anttila, Harriet Finne-Soveri, Päivi Kylävaara, Virpi Sipilä, Eeva Salo, Kari Sammalkorpi

Joka viides potilas vaati tai toivoi lääkitystä Mikrobilääkkeiden käyttö tutkittiin Pirkanmaalla

Kaksi kolmesta infektiopotilaasta sai hoidokseen mikrobilääkityksen, ilmeni Pirkanmaalla viime syksynä tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin alueellista käytäntöä infektiopotilaiden hoidossa. Lääkevalinnat olivat valtaosin suositusten mukaisia ja vastasivat suomalaista keskivertoa: kefalosporiineja käytettiin suhteellisen runsaasti ja V-penisilliiniä melko vähän. Potilaat suhtautuivat mikrobilääkitykseen pääosin neutraalisti, joskin viidesosa joko toivoi tai suorastaan vaati sitä.

Ulla-Maija Rautakorpi, Timo Klaukka, Jaana Lehtomäki, Jukka Lumio

Harvinaisia keuhkoembolian syitä

Keuhkoembolian syynä on useimmiten alaraajan syvän laskimon tukoksesta lähtöisin oleva verihyytymä. Joskus embolia voi kuitenkin kehittyä munuaislaskimon tai yläraajan syvän laskimotukoksen tai verenkiertoon päässeen kasvainsolukon, rasvan, lapsiveden, ilman tai vierasesineen seurauksena. Nämä harvinaiset syyt aiheuttavat äkillisiä diagnostisia ja hoidollisia ongelmia. Näissä tilanteissa embolisaation patofysiologia, diagnostiikka ja hoito eroavat usein huomattavasti tavanomaisesta keuhkoemboliasta.

Timo Hirvonen, Mikko Pöyhönen, Hannu Miettinen, Pertti Haring, Kari Karkola

Tehohoitopotilaan regionaalinen verenkierto ja vasoaktiiviset lääkkeet

Tehohoitopotilaan verenkierron ja kudosten hapetuksen häiriöiden hoidossa tarvitaan usein vasoaktiivisia lääkeaineita, lähinnä sympatomimeettejä ja verisuonia laajentavia lääkkeitä. Näiden lääkkeiden vaikutukset tehohoitopotilaan verenkierron jakaantumiseen tunnetaan kuitenkin huonosti, ja tiedot perustuvat kokeellisiin töihin tai tutkimuksiin kroonista sydämen vajaatoimintaa sairastavista potilaista, joiden verenkierto on stabiili. Tehohoitopotilaalla verenkierron jakaantuminen ja vaste vasoaktiivisiin lääkkeisiin voi olla ratkaisevasti erilainen.

Jukka Takala, Esko Ruokonen, Juha Hartikainen

Masennuslääkkeiden käyttö lastenpsykiatriassa

Psyykenlääkkeiden käyttö lastenpsykiatristen häiriöiden ja sairauksien hoidossa on suhteellisen vähäistä. Lasten psyykkisten häiriöiden hoidossa inhimilliseen vuorovaikutukseen perustuvat psykoterapeuttiset hoitomuodot ovatkin aina ensisijaisia. Joillekin lapsille masennuslääkkeistä kuitenkin on apua. Lasten metabolia, joka vaikuttaa myös lääkkeiden aineenvaihduntaan, poikkeaa aikuisten vastaavasta ja on ikäkausisidonnaista. Masennuslääkeiden määrääminen lapselle tai nuorelle edellyttääkin aina erikoislääkärin tutkimusta.

Eila Räsänen