Lääketieteen opiskelijoiden ympäristökäsitykset ja ympäristöaktiivisuus

Lääketieteellisen tiedekunnan nuorimmat opiskelijat pitävät luonnon tilaa hälyttävänä ja näkevät tulevaisuuden pessimistisenä Oulun yliopistossa tehdyssä kyselytutkimuksessa. Jopa kolmasosa vastanneista arvioi, että luonto on jo menetetty, vaikutuskeinot eivät riitä tai että luonnon tuhoutumista voidaan enää vain hidastaa. Myös huomattavasti useammat opiskelijat olivat huolissaan useista ihmisen toiminnan seurauksena luonnossa tapahtuneista muutoksista kuin vastaajat kaksi vuotta sitten tehdyssä väestötutkimuksessa. Vastaajista 14 % kuului johonkin luonnonsuojelujärjestöön. Nuoret lääketieteen opiskelijat näyttivät hyvin säilyttäneen yhteyden luontoon, sillä miltei kaikilla oli luontoharrastuksia ja monet olivat myös valmiita itse toimimaan luonnon hyväksi.

Hannu Virokannas, Katriina Järvelä, Lea Käsmä
Lehti 31: Terveydenhuolto 31/1994 Kommentteja

Vuodeosastopotilaiden painehaavaumat Esiintyvyys ja henkilöstön käsitykset

Valtaosa terveyskeskusten vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä kokee painehaavaumat ongelmaksi ja katsoo, että niiden hoitamiseen kuluu runsaasti aikaa. 35 osastoa kattaneessa tutkimuksessa painehaavaumia esiintyi 22 %:lla ja vähintään toisen asteen haavaumia 6 %:lla potilaista. Henkilöstö arvioi määrän huomattavasti vähäisemmäksi. 65 %:lla potilaista painehaavaumariski oli suuri.

Anne Pellinen, Pertti Kekki
Lehti 31: Terveydenhuolto 31/1994 Kommentteja

Ensihoitojärjestelmän luominen keskisuurelle paikkakunnalle

Sairaankuljetusta ja siihen liittyvää ensihoitoa koskevat säädökset on tänä vuonna uudistettu, ja nämä toiminnat on nyt määritelty kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa. Päätösvaltaa on jätetty runsaasti paikalliselle tasolle. Terveyskeskus sekä nyt myös sairaanhoitopiiri joutuvat ratkaisemaan alueensa lääkinnällisen pelastustoimen järjestelyt. Näihin sisältyvät esimerkiksi sairaankuljettajien toimipaikkakoulutus, sairaankuljetusyksiköiden käyttöperiaatteet sekä hälytys- ja ensihoitopalvelun valvonta.

Petri Loikas, Simo Vanni
Lehti 31: Terveydenhuolto 31/1994 Kommentteja

Lasten älykkyys aivojen sädehoidon jälkeen

Koko aivojen alueen sädehoitoa on käytetty mm. leukemian, aivolymfooman, medulloblastooman ja aggressiivisen ependymoblastooman hoitona. Lapsilla koko aivojen sädehoidon on havaittu vaikuttavan haitallisesti älykkyyteen, jos kokonaisannos aivojen alueella on ollut 24 Gy tai enemmän. Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa seurattiin akuutin lymfoblastisen leukemian hoidon jälkeen älykkyyden kehitystä lapsilla, joista osa (n = 129) oli saanut neuroleukemian ehkäisyksi koko aivojen alueen sädehoidon melko pienenä annoksena (18 Gy) ja osa (n = 74) taas oli hoidettu suurilla metotreksaattiannoksilla.

Lehti 30: Lääketieteen maailmasta 30/1994 Kommentteja

Polkupyöräkypärä suojaa - m.o.t.

Koska tutkimustulokset ovat yleensä viitanneet siihen, että polkupyöräkypärä suojaa vammautumiselta, on kypärä pakollinen mm. eräissä Australian ja Yhdysvaltain osavaltioissa sekä Uudessa-Seelannissa. Britanniassa kypärä ei ole pakollinen ja sitä käytti vuonna 1992 vain 10 % pyöräilijöistä Cambridgessä, jossa tarjoutui tilaisuus selvittää kypärän suojavaikutus kvantitatiivisesti.

Lehti 30: Lääketieteen maailmasta 30/1994 Kommentteja

Kohonneen verenpaineen hoidon kehitys Suomessa vuosina 1982-1992

Kohonneen verenpaineen toteaminen ja hoito ovat taas kääntyneet parempaan suuntaan 80-luvulla ilmenneen lievän taantumavaiheen jälkeen. Alueelliset erot ovat selvästi tasoittuneet. FINMONICA-tutkimuksen mukaan verenpainetaso kääntyi vuoden 1987 jälkeen selvään laskuun sekä Itä- että Länsi-Suomessa. Miespuolisten verenpainepotilaiden hoitotasapaino pysyi kuitenkin selvästi naisten tasapainoa huonompana. Itä-Suomen korkea kohonneen verenpaineen prevalenssi yhdistettynä alueen runsaaseen verenpainelääkkeiden käyttöön korostaa myös nonfarmakologisten hoitomuotojen kehittämisen tärkeyttä.

Aulikki Nissinen, Veikko Salomaa, Mika Kastarinen, Heli Peltola, Heikki J. Korhonen, Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto
Lehti 30: Alkuperäistutkimus 30/1994 Kommentteja

Äkillisesti sairastuneen lapsen hematuria

Äkillisesti sairastuneen lapsen verivirtsaisuuden syy on yleensä selvitettävissä. Joskus kyseessä voi olla viaton virtsan värin muutos tai kontaminaatio. Rakon ärsytysoireet ja virtsauksen loppuun ajoittuva hematuria antavat usein viitteen alempien virtsateiden sairausprosessista. Munuaisten rakennepoikkeamat ja mm. verenkiertohäiriöt voivat myös olla hematurian syynä. Glomerulonefriittipotilas on yleensä kuumeinen ja väsynyt ja virtsa on tummaa; tämä johtuu proteiinista ja dysmorfisista punasoluista virtsassa. Tutkimukset ja hoito määräytyvät sairauden tasodiagnostiikan ja vaikeusasteen mukaan.

Olli Koskimies
Lehti 30: Katsausartikkeli 30/1994 Kommentteja

Sydäninfarktiin liittyvän kardiogeenisen sokin hoito

Sydäninfarktiin liittyvän kardiogeenisen sokin ennustetta on pidetty viime aikoihin asti lähes toivottomana. Murheellista ennustetta voidaan parantaa huomattavasti siltä osalta potilaista, joiden peruskunto on ennen infarktiin sairastumista ollut hyvä. Onnistuminen edellyttää sokin syyn viivytyksetöntä selvittämistä sydämen kaikututkimuksella ja keuhkovaltimon katetrisaatiolla sekä hoidon aloitusta heti sokin varhaisvaiheessa. Oleellista on ehkäistä sokkia infarktin kokoa rajoittavilla ja vaurioalueen verenvirtausta palauttavilla hoidoilla.

Timo Hirvonen, Juha Hartikainen
Lehti 30: Katsausartikkeli 30/1994 Kommentteja

Bethesdan järjestelmä gynekologisessa sytologiassa

Gynekologisen irtosolunäytteen vastauskäytännössä ollaan yhä laajemmin siirtymässä ns. Bethesdan järjestelmään, joka on alan yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten asiantuntijoiden konsensuskokouksessaan luoma runko näytevastauslomakkeille. Bethesdan järjestelmä merkitsee kiistatta edistystä nykyiseen käytäntöön verrattuna, joskin arvosteluunkin on aihetta.

Pekka Nieminen, Tuomo Timonen
Lehti 30: Katsausartikkeli 30/1994 Kommentteja

Mielenterveysongelmat terveyskeskuslääkärille tulon aiheina

Psyykkiset, psykosomaattiset tai psykososiaaliset ongelmat ovat vastaanotolle tulon aiheina noin 40 %:lla terveyskeskuslääkärin potilaista. Arvio perustuu Oulun läänin terveyskeskuslääkäreille tehtyyn kyselytutkimukseen. Kiire ja osaamattomuus koettiin hankalimmiksi esteiksi näiden potilaiden auttamisessa. Perusterveydenhuollon lääkäreillä on sekä luontevat lähtökohdat että virallinen velvoite varsinkin lievien mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Koulutuksen tulisi sen vuoksi sisältää nykyistä enemmän yleisten ja lievien psyykkisten ongelmien käsittelyä sekä perhe- ja verkostotyötä.

Ilkka Winblad, Matti Isohanni, Pentti Nieminen, Pekka Larivaara, Jorma Eskelinen, Arja Jyväsjärvi, Seppo Lappalainen, Anna-Kaisa Penttilä, Tuija Päivärinta, Paula Sevtsenko, Heikki Vatjus, Martta Visuri, Michael Spalding
Lehti 30: Terveydenhuolto 30/1994 Kommentteja

Miten lisätä henkilökunnan kustannustietoisuutta

Seinäjoen seudun terveysyhtymässä on viime vuoden alusta lähtien koulutettu hoitohenkilökuntaa järjestelmällisesti kustannustietoisuuteen. Koulutus koostuu luennoista ja yksiköissä suoritettavista tehtävistä. Koulutuksen sisältöalueita ovat asennoituminen taloudellisuuteen ja säästämiseen, hoidon kustannus-vaikuttavuutta muovaavat tekijät, kuntien taloustilanne sekä valtionosuusuudistus. Alustavat kokemukset koulutuksesta ovat hyviä.

Markku Mattila
Lehti 30: Terveydenhuolto 30/1994 Kommentteja

Lääketieteen opiskelijoiden kokema töykeä kohtelu koulutuksen yhteydessä

Yhdysvalloista on viime aikoina julkaistu tietoja lääketieteen opiskelijoiden kokemasta huonosta kohtelusta opintojen yhteydessä. Oulun ja Tampereen lääketieteellisissä tiedekunnissa opiskeleville tehtiin amerikkalaisen mallin mukainen kysely. Suomalaisilla lääketieteen opiskelijoilla oli tiedusteltuja kielteisiä kokemuksia selvästi vähemmän kuin yhdysvaltalaisilla, mutta myös meillä kolme neljästä vastaajasta ilmoitti tulleensa jollain tavoin huonosti kohdelluksi koulutuksessaan. Tuloksia olisi tutkijoiden mukaan hyödynnettävä opetuksen suunnittelussa. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on valmentaa opiskelijoita sietämään ristiriitoja, mutta alalla jo toimivien kyyninen käytös voi demoralisoida opiskelijaa, jonka asenteet potilaisiin ja tulevaan ammattiin ovat kehittymässä.

Matti Uhari, Jorma Kokkonen, Matti Nuutinen, Leena Vainionpää, Heikki Rantala, Pentti Lautala, Marja Väyrynen
Lehti 30: Terveydenhuolto 30/1994 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030