Solunsalpaajien annostelun merkitys rintasyövän liitännäishoidossa

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen liitännäishoitona annettavan solunsalpaajahoidon tiedetään parantavan eloonjääneisyyttä, mutta mikä merkitys on solunsalpaajien annostelulla? Toisten mielestä tulos on todennäköisesti sitä parempi, mitä enemmän solunsalpaajia voidaan antaa tietyn ajan kuluessa, kun taas jotkut arvelevat, että on olemassa tietty optimiannostelu, jonka ylittäminen lisää pääasiassa vain sivuvaikutuksia ja kustannuksia.

Kohdun koko ja sen ontelon kaikukuvauslöydös normaalin synnytyksen jälkeen Auttaako kaikukuvaus synnytyksen jälkeisen residuan toteamisessa?

Kohtuontelon löydökset ovat synnytyksen jälkeisinä päivinä moninaisia, ilmenee tutkimuksessa, joka tehtiin emätinanturilla normaalisti synnyttäneille naisille. Ontelo voi sisältää eriasteisesti kaikutiivistä kudosta, nestettä tai kaasua tai olla ohut ja rakomainen. Kohdun mittaaminen on yhtä helppoa emättimen kautta kuin vatsanpeitteiden läpi, mutta ontelon sisällöstä saa paremman kuvan emätinanturin avulla. Koska normaalissakin kohdussa näkyy synnytyksen jälkeen "sisältöä", löydöstä ei pidä luulla synnytyksessä kohtuun jääneiksi istukan tai kalvojen osiksi. Residua diagnosoidaan kliinisen kuvan perusteella ja kaikukuvaus täydentää kliinisen tutkimuksen tuloksia.

Terhi Saisto, Anna Sariola, Maija Haukkamaa

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25/1994 Kommentteja

Onko päiväkirurgia nielurisaleikkauksissa turvallista?

Päiväkirurgian osuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin nielurisaleikkauksista kasvoi vuoden 1991 lopusta 1992 loppuun mennessä 13:sta 22 prosenttiin. Lisäys tuli lähinnä yksityisten laitosten hoitovalinnoista. Näin lyhyt jälkihoito on ollut turvallista, sillä jälkivuotojen esiintyvyys tähän järjestelyyn valituilla potilailla oli vain kolmasosa verrattuna niihin, joita oli seurattu leikkauksen jälkeen yön yli osastolla. Kahden vuoden potilaiden analyysi osoitti myös, että vuorokauden kuluessa leikkauksesta ilmenneistä vuodoista 90 % tulee kuuden ensimmäisen tunnin kuluessa. Sen perusteella kirjoittajat suosittavat potilaan seuranta-ajaksi osastolla nielurisaleikkauksen jälkeen kuutta tuntia.

Jukka Sipilä, Jouko Suonpää, Reijo Johansson

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25/1994 Kommentteja

Talven 1993-94 influenssaepidemia ja tulevan kauden näkymät

Talven 1993-94 influenssaepidemia alkoi tavallista varhaisemmin ja oli useissa maissa raju. Ärhäkkyyden syyt eivät löydy yhtä helposti viruksen rakenteesta kuin monesti aiemmin. Influenssavirusten nopea evoluutio voi tuottaa jatkossakin yllätyksiä. Toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että talven 1994-95 epidemiasta tulisi voimakas.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Minna Haanpää, Leena Kinnunen, Anja Villberg

Ikääntyvän skitsofreniapotilaan hoito perusterveydenhuollossa

Valtaosaa skitsofreniaa sairastavista vanhuksista hoidetaan nykyisin avohoidossa. Ikääntyneen skitsofreniapotilaan hoito on yleensä varsin kiitollista, mikäli potilaan, hänen lähimpien ihmistensä ja hoitohenkilökunnan välille saadaan luotua toimiva vuorovaikutusverkko. Kohtuuannoksinen lääkehoito ja fyysisen tilan säännöllinen seuranta ovat hoitoa tukevia elementtejä.

Erik E. Anttinen

Alkoholin kulutuksen kehityssuunnat

Alkoholin kulutus on vähentynyt Suomessa kolmen viime vuoden aikana yli 10 prosenttia. Myös juomarakenne on muuttunut huomattavasti: siirtymä mietoihin päin on ollut selvä. Tulevaa kehitystä ei ole aivan helppo ennustaa, sillä siihen vaikuttavat ratkaisevasti ainakin taloustilanne ja mahdollinen EU-jäsenyys. Jos jäsenyyteen päädytään, hintojen lasku näkynee kulutuksen ja myös alkoholihaittojen kasvuna.

Heikki Koski, Esa Österberg

Korvausmenettelyn ja kuntakoon vaikutus erikoissairaanhoidon taloudelliseen riskiin

Valtionosuusuudistus on vauhdittanut sairaaloiden kuntalaskutuksen uudelleenarviointia. Tutkimuksessa selvitettiin erikoissairaanhoidon taloudellisen riskin, kuntakoon ja kuntalaskutusperusteiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että DRG-hinnoittelua käytettäessä erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittainen vaihtelu on hieman pienempää kuin hoitopäivien määrään perustuvia hintoja käytettäessä. Tulokset viittaavat myös siihen, että suurin osa Suomen kunnista on asukaspohjaltaan liian pieniä kantamaan satunnaisvaihtelusta aiheutuvaa taloudellista riskiä.

Unto Häkkinen, Miika Linna, Markku Salonen

Ihmisen P450-entsyymit

Vierasainemetaboliaan liittyvät sytokromi P450-entsyymit (CYP) muuttavat vieraita aineita (esim. lääkeaineet, nautintoaineet ja saasteet) ja elimistön omia aineita siten, että ne voidaan poistaa elimistöstä. Näillä entsyymeillä on keskeinen merkitys myös vieraitten aineitten toksisissa vaikutuksissa ja syöpää aiheuttavien aineiden aktivaatiossa. P450-systeemi käsittää useita isoentsyymejä, jotka eroavat toisistaan mm. substraattispesifisyyden, indusoituvuuden ja geneettisen säätelyn suhteen. Tässä väitöskirjatyössä pyrittiin selvittämään erilaisten kumariini-tyyppisten lääkeaineiden metaboliaa sekä vaikutuksia ihmisen P450-entsyymeihin ja sitä kautta muiden lääkeaineiden metaboliaan. Lisäksi selvitettiin P450-entsyymien kehittyneisyyttä ihmisen sikiökaudella.

Jukka Mäenpää

Leukemialapsi selviää tulehduksista hyvin

Lasten akuutin leukemian ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana tehostuneen sytostaattihoidon ansioista. Sytostaattihoitojen seurauksena lasten tulehdusherkkyys lisääntyy ja infektiot ovat hoidon aikaisista komplikaatioista merkittävimmät. Leukemialasten vakavia infektioita on tutkittu paljon, mutta tavallisia tulehdustauteja, joita lapset sairastavat kotona ollessaan, on tutkittu vähän.

Merja Möttönen

HLA-geenien osuus MS-taudissa oletettua suurempi

Multippeliskleroosi (MS) on keskushermoston myeliiniä vaurioittava krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Kliinisesti MS muodostaa laajan kirjon erilaisia neurologisia oireita ja löydöksiä, joista tyypillisimpiä ovat erilaiset halvaukset, tunto- ja näköhäiriöt, ataksia sekä autonomisen hermoston häiriöt. Histopatologisesti MS:ssä tavataan useita aivojen tai selkäytimen valkeaan aineeseen paikantuvia tulehduspesäkkeitä; tulehdusreaktion syntymekanismit ovat kuitenkin vielä epäselviä. Monet infektiot voivat aiheuttaa MS-potilaalle pahenemisvaiheen; infektion laukaisema autoimmuunireaktio myeliinä kohtaan onkin keskeisin patogeneettinen selitysmalli. Mikrobeista erityisesti virukset ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena, ja kohonneita vasta-ainepitoisuuksia useita tavallisia viruksia kohtaan on todettu sekä MS-potilaiden seerumissa että likvorissa. Monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että mitään spesifiä MS-agenssia ei ehkä ole olemassa vaan useat mikrobit voivat johtaa taudin puhkeamiseen geneettisesti alttiilla henkilöllä. Geneettinen näkökulma taudin tutkimuksessa onkin voimistunut, vaikka kyseessä ei olekaan mendelistisellä tavalla perinnöllinen sairaus.

Pentti Tienari

Alkoholialtistus ei vanhentanut rottia

Pitkäaikaisen alkoholialtistuksen on väitetty nopeuttavan vanhenemista - erityisesti hermoston vanhenemista - mutta kokeellista tutkimusta aiheesta on tehty hyvin vähän. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ikääntymisen ja pitkäaikaisen, jopa elinikäisen alkoholialtistuksen vaikutuksia rotan ääreishermostoon ja sydänlihakseen. Eläinmalleina käytettiin Alkon "juopporottakantaa", AA-rottia, joiden annettiin juoda 10-prosenttista etanolia koko aikuisikänsä, sekä eri ikäisiä Wistar-rottia, joille annosteltiin oraalisesti suuria alkoholimääriä 1-4 viikon ajan. Sydänlihaksen osalta tuloksia verrattiin humaaniaineistoon, joka koostui kroonisista alkoholisteista ja ikävakioiduista kontrollitapauksista. Keskeiset tutkimusmenetelmät olivat immunohistokemia, fluoresenssi-, valo- ja elektronimikroskopia sekä mikroskooppinen morfometria.

Pia Jaatinen

Insuliiniresistenssin syitä ja seurauksia

Ylipainoisuus, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, verenpainetauti, kihti ja hyperglykemia (heikentynyt sokerinsieto tai diabetes) ovat yleistyneet länsimaisen elämäntyylin myötä. Näille kaikille poikkeavuuksille on yhteistä kohonnut veren insuliinipitoisuus, joka on merkki insuliiniresistenssistä. Tästä aineenvaihdunnallisten häiriöiden kasaumasta on alettu käyttää nimitystä metabolinen oireyhtymä. Tässä työssä pyrittiin selvittämään eräiden metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen liittyvien ilmiöiden ja insuliiniresistenssin välisiä syy-seuraussuhteita.

Helena Vuorinen-Markkola

Mastektomian jälkeen sädehoito vai ei?

Rintasyöpäleikkauksen jälkeinen sädehoito vähentää huomattavasti syövän paikallisen uusiutumisen riskiä. Huolestumista herätti kuitenkin vuonna 1987 julkaistu meta-analyysi, jossa oli huomioitu lähes kaikki tutkimukset, joissa mastektomian jälkeen potilaat oli satunnaistettu joko saamaan sädehoitoa tai sitten ei. Tässä meta-analyysissä ilmaantui sädehoitoa saaneille ylikuolleisuutta sydäntauteihin alkaen noin 15 vuoden kuluttua sädehoidon antamisesta. Tämän meta-analyysin pitkäaikaistulokset perustuivat kuitenkin tutkimuksiin, joissa sädehoitotekniikka on nykykäsityksen mukaan vanhentunut.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030