Talven 1993-94 influenssaepidemia ja tulevan kauden näkymät

Talven 1993-94 influenssaepidemia alkoi tavallista varhaisemmin ja oli useissa maissa raju. Ärhäkkyyden syyt eivät löydy yhtä helposti viruksen rakenteesta kuin monesti aiemmin. Influenssavirusten nopea evoluutio voi tuottaa jatkossakin yllätyksiä. Toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että talven 1994-95 epidemiasta tulisi voimakas.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Minna Haanpää, Leena Kinnunen, Anja Villberg

Ikääntyvän skitsofreniapotilaan hoito perusterveydenhuollossa

Valtaosaa skitsofreniaa sairastavista vanhuksista hoidetaan nykyisin avohoidossa. Ikääntyneen skitsofreniapotilaan hoito on yleensä varsin kiitollista, mikäli potilaan, hänen lähimpien ihmistensä ja hoitohenkilökunnan välille saadaan luotua toimiva vuorovaikutusverkko. Kohtuuannoksinen lääkehoito ja fyysisen tilan säännöllinen seuranta ovat hoitoa tukevia elementtejä.

Erik E. Anttinen

Alkoholin kulutuksen kehityssuunnat

Alkoholin kulutus on vähentynyt Suomessa kolmen viime vuoden aikana yli 10 prosenttia. Myös juomarakenne on muuttunut huomattavasti: siirtymä mietoihin päin on ollut selvä. Tulevaa kehitystä ei ole aivan helppo ennustaa, sillä siihen vaikuttavat ratkaisevasti ainakin taloustilanne ja mahdollinen EU-jäsenyys. Jos jäsenyyteen päädytään, hintojen lasku näkynee kulutuksen ja myös alkoholihaittojen kasvuna.

Heikki Koski, Esa Österberg

Korvausmenettelyn ja kuntakoon vaikutus erikoissairaanhoidon taloudelliseen riskiin

Valtionosuusuudistus on vauhdittanut sairaaloiden kuntalaskutuksen uudelleenarviointia. Tutkimuksessa selvitettiin erikoissairaanhoidon taloudellisen riskin, kuntakoon ja kuntalaskutusperusteiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että DRG-hinnoittelua käytettäessä erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittainen vaihtelu on hieman pienempää kuin hoitopäivien määrään perustuvia hintoja käytettäessä. Tulokset viittaavat myös siihen, että suurin osa Suomen kunnista on asukaspohjaltaan liian pieniä kantamaan satunnaisvaihtelusta aiheutuvaa taloudellista riskiä.

Unto Häkkinen, Miika Linna, Markku Salonen

Ihmisen P450-entsyymit

Vierasainemetaboliaan liittyvät sytokromi P450-entsyymit (CYP) muuttavat vieraita aineita (esim. lääkeaineet, nautintoaineet ja saasteet) ja elimistön omia aineita siten, että ne voidaan poistaa elimistöstä. Näillä entsyymeillä on keskeinen merkitys myös vieraitten aineitten toksisissa vaikutuksissa ja syöpää aiheuttavien aineiden aktivaatiossa. P450-systeemi käsittää useita isoentsyymejä, jotka eroavat toisistaan mm. substraattispesifisyyden, indusoituvuuden ja geneettisen säätelyn suhteen. Tässä väitöskirjatyössä pyrittiin selvittämään erilaisten kumariini-tyyppisten lääkeaineiden metaboliaa sekä vaikutuksia ihmisen P450-entsyymeihin ja sitä kautta muiden lääkeaineiden metaboliaan. Lisäksi selvitettiin P450-entsyymien kehittyneisyyttä ihmisen sikiökaudella.

Jukka Mäenpää

Leukemialapsi selviää tulehduksista hyvin

Lasten akuutin leukemian ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana tehostuneen sytostaattihoidon ansioista. Sytostaattihoitojen seurauksena lasten tulehdusherkkyys lisääntyy ja infektiot ovat hoidon aikaisista komplikaatioista merkittävimmät. Leukemialasten vakavia infektioita on tutkittu paljon, mutta tavallisia tulehdustauteja, joita lapset sairastavat kotona ollessaan, on tutkittu vähän.

Merja Möttönen

HLA-geenien osuus MS-taudissa oletettua suurempi

Multippeliskleroosi (MS) on keskushermoston myeliiniä vaurioittava krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Kliinisesti MS muodostaa laajan kirjon erilaisia neurologisia oireita ja löydöksiä, joista tyypillisimpiä ovat erilaiset halvaukset, tunto- ja näköhäiriöt, ataksia sekä autonomisen hermoston häiriöt. Histopatologisesti MS:ssä tavataan useita aivojen tai selkäytimen valkeaan aineeseen paikantuvia tulehduspesäkkeitä; tulehdusreaktion syntymekanismit ovat kuitenkin vielä epäselviä. Monet infektiot voivat aiheuttaa MS-potilaalle pahenemisvaiheen; infektion laukaisema autoimmuunireaktio myeliinä kohtaan onkin keskeisin patogeneettinen selitysmalli. Mikrobeista erityisesti virukset ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena, ja kohonneita vasta-ainepitoisuuksia useita tavallisia viruksia kohtaan on todettu sekä MS-potilaiden seerumissa että likvorissa. Monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että mitään spesifiä MS-agenssia ei ehkä ole olemassa vaan useat mikrobit voivat johtaa taudin puhkeamiseen geneettisesti alttiilla henkilöllä. Geneettinen näkökulma taudin tutkimuksessa onkin voimistunut, vaikka kyseessä ei olekaan mendelistisellä tavalla perinnöllinen sairaus.

Pentti Tienari

Alkoholialtistus ei vanhentanut rottia

Pitkäaikaisen alkoholialtistuksen on väitetty nopeuttavan vanhenemista - erityisesti hermoston vanhenemista - mutta kokeellista tutkimusta aiheesta on tehty hyvin vähän. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ikääntymisen ja pitkäaikaisen, jopa elinikäisen alkoholialtistuksen vaikutuksia rotan ääreishermostoon ja sydänlihakseen. Eläinmalleina käytettiin Alkon "juopporottakantaa", AA-rottia, joiden annettiin juoda 10-prosenttista etanolia koko aikuisikänsä, sekä eri ikäisiä Wistar-rottia, joille annosteltiin oraalisesti suuria alkoholimääriä 1-4 viikon ajan. Sydänlihaksen osalta tuloksia verrattiin humaaniaineistoon, joka koostui kroonisista alkoholisteista ja ikävakioiduista kontrollitapauksista. Keskeiset tutkimusmenetelmät olivat immunohistokemia, fluoresenssi-, valo- ja elektronimikroskopia sekä mikroskooppinen morfometria.

Pia Jaatinen

Insuliiniresistenssin syitä ja seurauksia

Ylipainoisuus, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, verenpainetauti, kihti ja hyperglykemia (heikentynyt sokerinsieto tai diabetes) ovat yleistyneet länsimaisen elämäntyylin myötä. Näille kaikille poikkeavuuksille on yhteistä kohonnut veren insuliinipitoisuus, joka on merkki insuliiniresistenssistä. Tästä aineenvaihdunnallisten häiriöiden kasaumasta on alettu käyttää nimitystä metabolinen oireyhtymä. Tässä työssä pyrittiin selvittämään eräiden metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen liittyvien ilmiöiden ja insuliiniresistenssin välisiä syy-seuraussuhteita.

Helena Vuorinen-Markkola

Rilutsoli - toivon pilkahdus ALS-potilaille

Amyotrofisessa lateraaliskleroosissa motoriset neuronit vähitellen tuhoutuvat ja potilas kuolee. Tuhon syytä on haettu eri hypoteeseista, ja on mm. esitetty, että ALS johtuu keskushermoston ehkä tärkeimmän eksitatorisen välittäjäaineen, glutamaatin kumuloitumisesta synapseihin. Rilutsoli on aine, joka moduloi glutamaatin välittämää hermojohtumista; se on glutamaatin antagonisti.

Valkuaisrajoitus ja normotensio uremiassa

Uremian konservatiiviseen hoitoon on vuosikymmenet kuulunut valkuaisrajoitus ja verenpaineen pitäminen normotensiivisellä alueella. Näitä hoitoja on dogmaattisesti toteutettu kautta maailman. Tarkkasilmäinen kirjallisuuden lukija väittää kuitenkin, että kunnollisia kontrolloituja tutkimuksia ei kuitenkaan ole tehty.

Mastektomian jälkeen sädehoito vai ei?

Rintasyöpäleikkauksen jälkeinen sädehoito vähentää huomattavasti syövän paikallisen uusiutumisen riskiä. Huolestumista herätti kuitenkin vuonna 1987 julkaistu meta-analyysi, jossa oli huomioitu lähes kaikki tutkimukset, joissa mastektomian jälkeen potilaat oli satunnaistettu joko saamaan sädehoitoa tai sitten ei. Tässä meta-analyysissä ilmaantui sädehoitoa saaneille ylikuolleisuutta sydäntauteihin alkaen noin 15 vuoden kuluttua sädehoidon antamisesta. Tämän meta-analyysin pitkäaikaistulokset perustuivat kuitenkin tutkimuksiin, joissa sädehoitotekniikka on nykykäsityksen mukaan vanhentunut.

Altistaako hyvä hygienia Crohnin taudille?

Crohnin taudin insidenssi on jatkuvasti kasvussa, kun taas haavaisen paksusuolen esiintyvyys on pysynyt muuttumattomana. On arveltu, että Crohnin tauti on jonkin infektioagenssin aiheuttama ja että tämä agenssi on viime vuosikymmeninä päässyt vaikuttamaan voimakkaammin ympäristössämme.

Ripuli ja vedenjakelun keskeytys

Viime huhtikuussa kaksikin englantilaista populaarilehteä, Guardian ja Observer, raportoi infektiotautien lisääntyneen vedenjakelun keskeytysten yhteydessä.

Mitä tehdä epärehelliselle tieteelle?

Tiedelehti Nature käsittelee pääkirjoituksessaan epärehellisen tieteen problematiikkaa. Tällainen tiede voi olla suoranaista väärennöstä tai kyseenalaisten tutkimuskäytäntöjen harjoittamista. Epärehellisyys tieteessä on ilmennyt monenlaisina ilmiöinä: toistuvaa väärentämistä, plagioimista, väärien tulosten puolustamista ja julkista johtopäätösten tekemistä ennen tulosten valmistumista.

Vuoden 1987 tautiluokitusuudistuksen vaikutus sepelvaltimotaudin poistoilmoituskirjauksiin

Kansainvälisen tautiluokituksen yhdeksättä versiota suomennettaessa sen koodistoa muokattiin vastaamaan paremmin omaa diagnoosikäytäntöämme ja poistoilmoitustietojen yhtenäistämiseksi järjestettiin koulutusta sairaalalääkäreille. Pyrkimykset poistoilmoitusrekisterin luotettavuuden parantamiseksi ovatkin onnistuneet, ja ohjeet luokituksen käytöstä on omaksuttu kliinisessä työssä. Rekisteri on nykyisellään varsin luotettava tutkimustyön tietolähde sekä arvokas hallinnollinen apuväline. Todettuja puutteita voidaan saatujen kokemusten avulla edelleen parantaa, kun kansainvälisen tautiluokituksen kymmenes versio lähiaikoina suomennetaan ja otetaan meillä käyttöön.

Markku Mähönen, Mats Brommels, Kalevi Pyörälä, Veikko Salomaa, Anu Molarius, Heikki Miettinen, Pertti Palomäki

Keuhkoembolian diagnostiikka ja hoito

Keuhkoembolia on edelleenkin yleinen ja usein alidiagnosoitu äkillinen sairaus. Hoitamattomaan keuhkoemboliaan liittyy suuri kuolleisuus, ja asianmukaisella hoidolla kuolleisuutta voidaan oleellisesti vähentää. Viime vuosina keuhkoembolian diagnostiset suuntalinjat ovat selkiytyneet. Liuotushoito ja alaonttolaskimoon asetettava trombisuodatin ovat tulleet täydentämään perinteisiä hoitomuotoja.

Timo Hirvonen, Matti O. Halinen, Hannu Manninen

Kilpirauhastoiminnan tutkiminen laboratoriokokein

Hyper- ja hypotyreoosin diagnostiikassa tärkeimmät kokeet ovat seerumin tyreotropiinin (TSH) ja vapaan tyroksiinin (T4v) pitoisuusmääritykset. Myös kokonaistyroksiinin (T4), kokonaistrijodityroniinin (T3) ja vapaan trijodityroniinin (T3v) määrityksiä tarvitaan. Vapaiden kilpirauhashormonien pitoisuuksien määrittämiseksi on useita periaatteeltaan erilaisia immunokemiallisia menetelmiä. Rutiinimenetelmät mittaavat vapaita fraktioita luotettavasti, mikäli kantajaproteiinien pitoisuudet eivät poikkea selvästi normaalista eikä veressä ole patologisia kantajaproteiineja tai T4(T3)-vasta-aineita. Referenssimenetelmät perustuvat tasapainodialyysiin tai ultrafiltraatioon, joihin veren proteiinimuutokset eivät mitenkään vaikuta. Ongelmalliset potilaat onkin syytä tutkia dialyysillä. Seerumin T4 ja T3 ovat käyttökelpoisia toimintakokeita vain, mikäli kantajaproteiinimuutoksia ei esiinny. Uudet herkät TSH-menetelmät antavat oikean tuloksen, jos veressä ei ole määritystä häiritseviä vasta-aineita. Hormonipitoisuuksiin vaikuttavat myös muut kuin kilpirauhasperäiset taudit, eräät lääkkeet, raskaus ja potilaan ikä.

Kristian Liewendahl

Kroonisesti väkivaltaisen potilaan lääkehoito

Jo vuosisatoja on otaksuttu, että erilaiset mielenterveyden häiriöt altistavat aggressiiviselle käyttäytymiselle. Tätä yhteyttä on pystytty tutkimaan tieteellisesti epidemiologisen lähestymistavan avulla vasta viime vuosina. Uudet tutkimustulokset auttavat paremmin ymmärtämään impulsiivisen väkivaltaisen käyttäytymisen syitä ja mahdollisesti myös kehittämään tehokkaampaa hoitoa.

Jari Tiihonen, Panu Hakola

Milloin synnynnäinen kyyneltietukos tulisi avata?

Suositukset imeväisten kyyneltietukoksen hoidosta ja avaamisen ajankohdasta menevät kirjallisuudessa ristiin. Useiden tutkimusten mukaan valtaosa tukoksista avautuu ensimmäisen elinvuoden aikana ilman toimenpiteitä. Oireiden ensisijainen hoito on kyynelpussin hydrostaattinen kompressointi, johon tarvittaessa yhdistetään paikallinen antibioottilääkitys. Avauksen ajankohtaa on tarkasteltu pääasiassa vain yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa. Suomalaisten sairaaloiden hoitokäytäntöä ei ole selvitetty. Sondeerauksen ajankohdan vaikutuksesta paranemiseen ja myöhempään sairastuvuuten ei ole tutkimustietoa.

Anneli Klemetti