Lastenreuman aiheuttamia kasvuhäiriöitä kannattaa korjata jo kasvuiässä

Polvinivel on lastenreuman useimmin vaurioittama nivel. Eläinmalleissa on osoitettu kroonisen niveltulehduksen lisäävän kasvuruston toimintaa. Aktiivisesta hoidosta huolimatta lastenreumaan liittyy kasvuhäiriöitä, erityisesti alaraajojen pituuseroa ja pihtipolvisuutta. Jos kasvuhäiriöihin puututaan vasta kasvun päätyttyä, tarvitaan luiden pidennys-, lyhennys- tai oikaisuleikkauksia, joihin liittyy runsas sairastavuus ja vaikeitakin komplikaatioita. Kasvun aikana tehtävät vähemmän kajoavat kasvulinjaa pysyvästi (epifyseodeesi) tai tilapäisesti sinkilöillä tai ruuveilla salpaavat toimenpiteet sallivat välittömän mobilisaation ja ovat siksi suositeltavia. Pysyvän kasvulinjan salpauksen ongelma lastenreumassa on luustoiän ja kasvupotentiaalin määrittäminen. Lisäksi kasvuhäiriön suunta saattaa tautiaktiviteetin muutosten myötä kääntyä päälaelleen. Niinpä onkin luontevaa käyttää peruttavissa olevaa kasvulinjan tilapäistä salpausta lastenreumaan liittyvien kasvuhäiriöiden hoidossa. Väitöskirjatyössä selvitettiin Reumasäätiön sairaalassa alaraajojen pituuseron tai pihtipolvisuuden vuoksi tehtyjen kasvulinjan tilapäisten salpausten tehoa, turvallisuutta ja pitkäaikaistuloksia.

Eerik Skyttä

Vähäinen antioksidanttien saanti yhteydessä astman syntyyn?

Ruoasta saatavien antioksidanttien riittämätöntä määrää on epäilty useiden sairauksien taustatekijäksi. Asiaa on epäilty astmankin suhteen. Britit tutkivat asiaa 515 aikuisen astmaatikon ja 515 kaltaistetun verrokin ruokapäiväkirjojen perusteella. Astmaatikot käyttivät vähemmän hedelmiä (132 vs. 149 g/pv). C-vitamiinin ja mangaanin saanti olivat käänteisessä yhteydessä oireilevaan astmaan, kuten myös itse C-vitamiinin pitoisuus plasmassa (astmaatikoilla 54,3 vs. 58,2 myymol/l verrokeilla, p = 0,003). Tuloksia lukiessa tulee mieleen, että eivät kai astmaatikot vältä hedelmiä oireiden pelossa? Havainto on mielenkiintoinen ja näyttäisi suosittavan terveellistä ruokavaliota myös astmaan taipuvaisille.

Hannu Puolijoki

Digoksiinista ei hyötyä diastolisessa vajaatoiminnassa

Diastolisen vajaatoiminnan lääkehoitoa on tutkittu varsin vähän. 1990-luvulla tehtyyn satunnaistettuun DIG-tutkimukseen osallistui lähes 1 000 diastolisesta vajaatoiminnasta kärsivää potilasta, joiden sydämen pumppaustoiminta oli jokseenkin normaalia, ja joiden sydän sykki sinusrytmissä. Tämän kolmevuotisen tutkimuksen uusi analyysi osoitti, ettei digoksiini alenna kuolleisuutta eikä myöskään vähennä sairaalahoidon tarvetta lumelääkkeeseen nähden. Diastolisen vajaatoiminnan hoito perustuu siis edelleen pääosin hyvään sairauden syyn ja oireiden hoitoon. Tässäkin tutkimuksessa todettiin tilan ennusteen olevan kuitenkin selvästi parempi kuin systolisessa vajaatoiminnassa.

Juhani Airaksinen

Estrogeenistä ei ole muistilääkkeeksi

Estrogeenilla on useita hermosolujen toimintaa tukevia vaikutuksia. Epidemiologiset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että estrogeenihoito voisi pienentää Alzheimerin taudin riskiä. Kuitenkin kliiniset tutkimukset estrogeenihormonikorvaushoidon vaikutuksesta kognitiiviseen suoriutumiseen ovat olleet ristiriitaisia ja pitkäaikaisen hoidon vaikutusta on tutkittu vähän.

Jaana Suhonen

Karsinoidituumori näkyy hyvin ¹⁸F-DOPA-PET-kuvassa

Neuroendokriinisten kasvainten ensisijainen hoito on kirurgia. Jos tauti on laajalti levinnyt, potilaan oireita saattaa helpottaa tuumorimassan kirurginen vähentäminen. Kuratiivinen hoitotulos on mahdollinen vain, jos tautia on rajatulla alueella, jonka radikaali leikkaus on mahdollista. Niinpä hoidon suunnittelun kannalta taudin levinneisyyden määrittäminen on keskeistä. Karsinoidikasvaimet sijaitsevat usein vatsaontelon alueella. Tietokonetomografiatutkimuksessa (TT) kasvainpesäkkeiden erottaminen suolen mutkista voi olla hankalaa. Somatostatiinireseptorin (SR) gammakuvaus on jonkun verran herkempi kuvantamismenetelmä karsinoidikasvainten toteamiseen kuin TT. Katekolamiinien synteesissä tarvittava dopamiini soveltuu kuvantamiseen, kun se on leimattu fluorin lyhytikäisellä isotoopilla (18F-fluorolevodopa, 18F-DOPA). Positroniemissiotomografiakuvauksessa (PET) todettiin enemmän kasvaimia joka kolmannella potilaalla verrattuna TT-kuvauksella tai SR-gammakuvauksella todettuihin. Yhdellä potilaalla oli keskimäärin neljä kasvainta enemmän kuin perinteisillä kuvausmenetelmillä voitiin osoittaa. 18F-DOPA-PET-kuvauksen sensitiivisyys oli 53 karsinoidipotilaan aineistossa 95 %, kun SR-gammakuvauksen ja TT-kuvauksen yhdistelmällä saatu herkkyys oli 79 %.

Sirkku Jyrkkiö

Epäselvät rintakipuoireet aiheuttavat yllättävän paljon kustannuksia

Naisilla on usein rintakipuja, joita joudutaan selvittelemään sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen avulla - useimmiten erilaisten rasituskokeessa havaittujen poikkeavuuksien takia.

Sitalopraami aktivoi pakko-oireisen otsalohkoa

Uusinta kuvantamistekniikkaa edustavalla protonimagneettiresonanssispektroskopialla (MRS) voidaan määrittää erilaisia kemiallisia aineita keskushermostosta ja siten tutkia metabolisia muutoksia in vivo.

Raimo K.R. Salokangas

Suomalaisten ruoankäyttö ja terveysriskit karttoina

Terveellisten ruokatottumusten edistäminen ja lihavuuden ehkäisy ovat keskeisiä kansanterveystyön tavoitteita. Toimintastrategioiden suunnittelun tueksi kuvaamme terveyttä edistävän ruokavalion, lihavuuden ja seerumin suurentuneen kolesterolipitoisuuden alueellisia eroja Suomessa.

Minna Similä, Olli Taskinen, Satu Männistö, Marjaana Lahti-Koski, Tiina Laatikainen, Liisa Valsta

Hirsutismin hoitovaihtoehdot

Naisen miestyyppinen karvoitus, hirsutismi, on lievänä varsin yleinen oire: sen esiintyvyys on 5-15 %.

Annakaija Lappalainen, Mervi Halttunen

Influenssatalvi 2005-2006 asetti uusia haasteita influenssarokotteen päivitykselle

H3N2-alatyypin influenssa A -virusten antigeenievoluutio on jonkin aikaa harhaillut lyhyin askelin ilman selvää suuntaa. Tämä on merkinnyt parina viime vuonna pieniä ja myöhäisiä epidemioita ja tehnyt rokoteviruksen päivityksestä hienosäätöä.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Riitta Santanen, Anja Villberg, Thedi Ziegler, Tran Minh Nhu Nguyen, Markku Toivonen, Heikki Korpela

Nuoren tytön seksuaalinen hyväksikäyttö - miten toimin?

Nuoren tytön seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen edellyttää monen terveydenhuollon ammattilaisen - pediatrin tai gynekologin, psykiatrin, oikeuslääkärin ja sosiaalityöntekijän - yhteistyötä.

Katri Makkonen, Raisa Cacciatore

Erikoislääkärien määrän kehitys vuoteen 2015 Pystytäänkö eläkepoistuma korvaamaan uusilla spesialisteilla?

Nykyisillä koulutusmäärillä lääkärien lukumäärä kasvaa edelleen jatkossa. Lääkärien eläkkeelle siirtyminen kiihtyy tulevina vuosina. Erikoislääkärien ikärakenteessa on suuria erikoisalakohtaisia eroja.

Mira Kajantie, Hannu Halila, Jarkko Ihalainen, Jukka Vänskä

Yliopistot ja terveyskeskukset yhteisessä kehittämistyössä - mikä toimintamalliksi?

Kullakin lääketieteellisellä tiedekunnalla on vankkaa yhteistyötä oman alueensa terveyskeskuksien kanssa.

Harri Hyppölä, Esko Kumpusalo

Lasten keuhkokuume tänään

Keuhkokuume on tavallinen lasten sairaus kaikkialla maailmassa: arvioiden mukaan kaksi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuolee vuosittain keuhkokuumeeseen. Kuolleisuus keuhkokuumeeseen on pienentynyt kehittyneissä maissa viime vuosikymmenien aikana. Suomessa keuhkokuumeeseen kuolee vuosittain vain muutamia lapsia. Tästä huolimatta keuhkokuume on edelleen lääketieteellinen ja kansantaloudellinen ongelma myös kehittyneissä maissa.

Taina Juvén

Keisarileikkausanestesian äidille aiheuttaman verenpaineen laskun lääkehoito riskiraskauksissa

Viimeaikaiset tutkimukset puoltavat fenyyliefriinin käyttöä äidille keisarileikkausanestesiaan liittyvän verenpaineen laskun lääkehoitona, mutta fenyyliefriiniä on tutkittu vain normaaliraskauksissa suunnitellusti tehtyjen keisarileikkausten yhteydessä. Kuitenkin suuri osa keisarileikkauksista tehdään sikiön kärsiessä synnytyksen aikana äkillisesti kehittyneestä tai istukan vajaatoimintaan liittyvästä pitkäaikaisesta hapenpuutteesta. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin lammasmallin avulla hapenpuutteelle altistuneiden sikiöiden verenkiertovasteita äidin verenpaineen laskun hoitoon käytetylle efedriinille ja fenyyliefriinille.

Tiina Erkinaro

Liikunnasta ja kirkasvalosta helpotusta talviapeuteen

Säännöllinen liikunta vaikuttaa väestötutkimusten perusteella olevan yhteydessä parempaan mielialaan. Masennuspotilailla liikuntahoidolla on saatu myönteisiä tuloksia. Kirkasvalo on tehokas hoito talvimasennuspotilailla, ja se helpottaa myös lievempää, säännöllisesti talvisin toistuvaa kaamosoireilua.

Sami Leppämäki

Keskosen keuhkovaurioiden synty

Bronkopulmonaalinen dysplasia (BPD) on pienen keskosen krooninen keuhkosairaus, joka kehittyy arviolta joka neljännelle syntyessään alle 1 500 grammaa painavista vauvoista. Sairaus on tavallisin niillä keskosilla, jotka ovat olleet happi- ja hengityskonehoidossa syntymänsä jälkeen keuhkojen kypsymättömyydestä johtuvan hengitysvaikeusoireyhtymän (RDS) vuoksi. Keuhkojen varhaisella tulehduksellisella reaktiolla uskotaan olevan merkittävä osuus BPD:n synnyssä. Tulehduksen kroonistuessa keuhkorakkularakenteet vaurioituvat ja keuhkoihin alkaa muodostua arpikudosta ja samalla kudoksen normaali kasvu ja kehitys häiriintyvät.

Katariina Cederqvist

Pitkän QT:n oireyhtymän aiheuttama rytmihäiriöherkkyys

Pitkän QT:n oireyhtymä on perinnöllinen sairaus, johon liittyy vakavia sydämen rytmihäiriöitä Oireyhtymä voi tunnistamattomana tai hoitamattomana johtaa odottamattomaan äkkikuolemaan. Suomessa arvioidaan olevan ainakin 2 000 pitkän QT:n oireyhtymää sairastavaa potilasta.

Kristian Paavonen

Viina pahentaa keuhkokuumetta

Alkoholinkäytön on todettu vaikuttavan sekä yleiseen että keuhkojen paikalliseen immuunivasteeseen. Espanjalaiset tutkivat sairaalaan joutuneen keuhkokuumepotilaan tilannetta suhteutettuna alkoholin käyttöön. Potilaat luokiteltiin alkoholin käyttäjiksi (n = 128), alkoholia aiemmin käyttäneiksi (n = 54) sekä muut-ryhmään (n = 1 165). Osoittautui, että pneumokokkia esiintyi alkoholin käyttäjillä enemmän ja keuhkokuume oli heillä myös hankalampi. Pneumokokkipneumonian ja alkoholin väärinkäytön välillä oli itsenäinen yhteys (OR 1,6, p = 0,033), samoin aiemmin alkoholia käyttäneillä (OR = 2,1, p = 0,016). Pneumokokkirokotus saattaisi olla aiheellinen riskissä oleville, mutta riittääkö hoitomyöntyvyys sen hankkimiseen?

Hannu Puolijoki

Lääkehaittojen myöhemmässä huomioimisessa puutteita

Geriatrisesta sairaalasta kotiutettujen potilaiden (n = 215) sairaalatiedoista selvitettiin hoitojakson aikaiset lääkehaitat. Lääkehaittoja oli ilmennyt kaikkiaan 104, näistä 40 vakavaa. Kaikista haitoista vain 51 % ja vakavista 62 % mainittiin yleislääkärin saamassa loppulausunnossa. Jatko ei ollut mairitteleva yleislääkärillekään: haittoja aiheuttaneita lääkkeitä määrättiin uudelleen 27 %:ssa tapauksista, vakavia haittoja aiheuttaneita 22 %:ssa. Maininta epikriisissä ei asiaa auttanut (maininta ja uusintamääräys 30 %, ei mainintaa 22 %). Maininta lääkehaitasta oli kirjattu sairauskertomuksessa asianmukaiseen kohtaan vain harvoin.

Katariina Korkeila