M/S Estonia Erikoissairaanhoidon toiminta suuronnettomuudessa

Turun yliopistollinen keskussairaala kantoi päävastuun autolautta Estoniasta pelastettujen hoidosta heti onnettomuuden jälkeen. Ensihoitovaiheen ratkaiseviksi toiminnoiksi osoittautuivat hälytyksen tekeminen ja toiminnan organisoituminen. Tärkeimmäksi yksittäiseksi tehtäväksi ensihoitovaiheessa havaittiin potilaiden luettelointi. Eri tavoin vammautununeiden, eri kieliä puhuvien ja eri maista kotoisin olevien potilaiden hoitoa olisi ollut mahdoton järjestää hallitusti ilman sitä. Viranomaisten yhteistyö sujui hyvin. Suurin yllätys toiminnasta vastaaville TYKS:ssa oli suuronnettomuuteen liittyvä tiedotus, sen laajuus, kansainvälisyys ja vaativuus.

Seppo Nieminen

Erityisäitiyslomia käytettiin huomattavasti ennakoitua vähemmän

Erityisäitiyslomia on käytetty huomattavasti ennakoitua vähemmän, koska raskaana olevien naisten työolot saadaan usein järjestetyksi turvallisiksi pelkillä työpaikalla tehtävillä järjestelyillä. Näin voidaan päätellä työterveyslääkäreille tehdyn kyselyn tulosten perusteella. Raskaana olevilla naisilla on vajaan neljän vuoden ajan ollut mahdollisuus siirtyä erityisäitiyslomalle, jos heidän työstään voi aiheutua haittaa sikiölle eikä tätä haittaa voida poistaa. Vuosina 1991-1993 erityisäitiyslomaa käytti vain 149 naista, mikä on noin kymmenesosa ennakoidusta tarpeesta. Toisaalta on mahdollista, että raskausajan haittoja ei kaikkialla tunnisteta.

Helena Taskinen, Eeva Nordqvist

Sairausvakuutuksen taksojen uudistus

Kansaneläkelaitos on vahvistanut 17.2.95 rakenteeltaan uudet lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon taksat sosiaali- ja terveysministeriön 14.9.94 määräämien taksojen perusteiden pohjalta. Uudet taksat tulevat voimaan 1.5.95, jolloin otetaan käyttöön myös uudet lomakkeet. Lääkäreille sekä yksityisen terveydenhuollon laitoksille on postitettu uudistusta koskeva informaatio, josta selviää yksityiskohtaiset ohjeet.

Pauli Karli

Huomioita sairausvakuutuksen taksojen ja lomakkeiden uudistuksesta

Sairausvakuutuksen taksojen uudistusta on valmisteltu Kansaneläkelaitoksessa hyvässä yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton kanssa. Lääkärinpalkkiotaksan muuttamista aikaperusteiseksi tai toisaalta vaativiin toimenpiteisiin perustuvaksi on hiottu useissa neuvotteluissa ja saavutettu tulos on katsottu toteuttamiskelpoiseksi. Kaikkia erikoisalakohtaisia huomautuksia ei nyt viime vaiheessa julkaistuIssa ohjeissa ole huomioitu, mutta mm. toimenpideluetteloa on sovittu tarkistettavaksi aika ajoin käytännön kokemusten pohjalta.

Sydän- ja verisuonisairauksien yhteiskunnalliset kustannukset vähentyivät vuosina 1972-92

Sydän- ja verisuonitautisairastavuuden vähenemisellä on ollut huomattava taloudellinen vaikutus. Kun otetaan huomioon sekä välittömät hoitokustannukset että välilliset tuotannonmenetykset, sydän- ja verisuonisairauksien kokonaiskustannukset olivat 35-64-vuotiaiden osalta suuruusluokaltaan noin 10,2 miljardia ja kaikkien 35 vuotta täyttäneiden osalta yhteensä 14,3 miljardia markkaa vuonna 1992. Ne olivat vastaavasti 3,5 miljardia (25 %) ja 0,6 miljardia (4 %) pienemmät kuin vuonna 1972. Kustannusten kehitykselle on ollut parin viime vuosikymmenen aikana tyypillistä yhtäältä hoitokustannusten tuntuva kasvu, toisaalta - koska kuolleisuus ja sairastavuus ovat vähentyneet - aikaisempaa pienemmät tuotannonmenetykset.

Urpo Kiiskinen, Erkki Vartiainen, Pekka Puska

Akarboosi - parannusta diabeteksen hoitoon

Akarboosi on alfa-glukosidaasin estäjä, ja vaikuttaa paikallisesti maha-suolikanavassa hidastaen glukoosin imeytymistä. Näin varsinkin veren glukoosin huippuarvo aterian jälkeen madaltuu. Kanadassa tehtiin lumekontrolloitu monikeskustutkimus, jossa selvitettiin akarboosin vaikutusta glukoositasapainoon aikuistyypin diabetesta sairastavilla potilailla. Kaikkiaan potilaita oli 354, joista osa oli pelkällä dieettihoidolla, osa sai lisäksi metformiinia tai sulfonyyli-ureaa tai insuliinia. Diabeteksen kesto eri ryhmissä vaihteli ja oli ymmärrettävästi pisin insuliiniryhmässä. Akarboosi tai lumelääke lisättiin muun hoidon oheen vuodeksi. Seurannassa mitattiin veren glukoosipitoisuuden lisäksi C-peptidi ja HbA1c sekä seerumin lipidiarvot.

Spesifinen antiestrogeeni

Antiestrogeenit, kuten tamoksifeeni ja toremifeeni, ovat laajassa käytössä rintasyövän hormonihoidossa. Nämä lääkkeet eivät kuitenkaan ole puhtaita antiestrogeenejä. Esimerkiksi tamoksifeenilla on agonistisia, estrogeenin kaltaisia vaikutuksia luustossa, maksassa ja endometriumissa. Yksi hormoni-hoidon epäonnistumisen syistä saattaa olla se, että syöpäkudos lopulta reagoikin tamoksifeenin estrogeenisiin ominaisuuksiin. Hormonihoidolle resistentin syöpäsolukon kasvu saattaa jopa kiihtyä osittain estrogeenin kaltaisesti vaikuttavan antiestrogeenihoidon seurauksena. Mielenkiinnolla onkin odotettu spesifisiä antiestrogeenejä, joilla ei olisi lainkaan estrogeenin kaltaisia ominaisuuksia.

Noppaterapiaa aivohalvaukseen

Tilastotieteen kurssilla Edinburghissa 22 oppilasta valitsi kuvitellun hoidon kuvitelluille aivohalvauspotilaille noppaa heittämällä. Kullakin oppilaalla oli punainen, vihreä ja valkoinen noppa; värit simuloivat kuvitellun hoidon kolmea eri modifikaatiota. Mikäli arpomisen tulos oli kuusi, potilas "kuoli", muut arpanumerot kuvasivat henkiin jäämistä. Kukin oppilas suoritti kaksi "hoitotutkimusta", joissa kuviteltuja potilaita oli kummassakin sarjassa 10-200, ja jälkimmäisen "hoitotutkimuksen" katsottiin olevan "kokeneen" tutkijan tekemä. Kussakin "hoitotutkimuksessa" nopanheitot jaettiin kahteen yhtä suureen ryhmään, "hoitoryhmään" ja "kontrolliryhmään".

Lapsuusiän lihavuuden hoito kannattaa

Lapsuusiän lihavuuteen liittyvät sosiaaliset, psyykkiset ja terveydelliset haitat puoltavat lihavien lasten hoitoa. Lihavuuden hoidossa korostetaan nykyisin yksilöllisyyttä, pitkäkestoisuutta, liikuntaa ja seurantaa. Oulun yliopiston lastentautien klinikan ja Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksen hoitotutkimuksessa kolmasosa lihavista lapsista laihtui normaalipainoiseksi viisivuotisen tutkimuksen aikana. Hoito oli turvallista, eikä se aiheuttanut kasvu- eikä syömishäiriöitä.

Outi Nuutinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 11/1995 Kommentteja

Sydänperäinen rintakipu ilman sepelvaltimotautia

Rintakipuoire on yleinen hoitoon hakeutumisen syy. Useat eri syyt voivat aiheuttaa rintakipuja, tavallisin näistä on ateroskleroottinen sepelvaltimotauti. Yleensä diagnoosi selviää anamneesin, kliinisen kuvan ja noninvasiivisten tutkimusten avulla. Vaikeaoireisille potilaille tai diagnostisesti epäselvissä tapauksissa tehdään sepelvaltimoiden angiografia, ja huomattavan usein sepelvaltimot todetaan avoimiksi. Suurella osalla näistä potilaista rintakivun syy ei ole sydänperäinen. Kuitenkin sepelvaltimotaudin lisäksi eräät muutkin sydänperäiset syyt voivat aiheuttaa rintakipuja.

Juha Hartikainen, Timo Hirvonen

Miten ehkäistä immuunikatoviruksen tarttuminen äidistä lapseen

Syntyvän lapsen todennäköisyys saada tartunta HIV-infektoituneelta äidiltään on teollisuusmaissa 14-25 % ja alikehittyneissä maissa 25-30 %. Teollisuusmaissa tartuntavaaraa voitaneen merkittävästi vähentää äidin raskaudenaikaisella tsidovudiinilääkityksellä, valitsemalla synnytystavaksi keisarileikkaus ja kieltämällä äitiä imettämästä. Kehitysmaissa, nämä keinot eivät ole mahdollisia. Sen sijaan äskettäin saatu tutkimustulos äidin raskauden aikana nauttiman A-vitamiinin suojavaikutuksesta antaa toiveita juuri köyhimpien maiden AIDS-ongelmaan. Mikäli tutkimustulos osoittautuu paikkansa pitäväksi, on löydetty tehokas ja taloudellinen keino lasten HIV-epidemian rajoittamiseen alueilla, joilla aliravitsemus ja A-vitamiininpuutos ovat yleisiä.

Per Ashorn

Miten erottaa bakteeriartriitti muista niveltulehduksista aikuisen polvessa

Polvinivelen äkillinen kipeytyminen ja turpoaminen on tavallinen oire monissa sairauksissa. Bakteeritulehduksen poissulku on ensimmäinen tehtävä äkillisessä niveltulehduksessa, vaikka elävän bakteerin aiheuttama niveltulehdus onkin Suomessa kohtalaisen harvinainen sairaus. Bakteeriartriitti aiheuttaa hoitamattomana nopean rustotuhon, mutta asianmukaisesti hoidettuna sen ennuste on hyvä. Taudin diagnoosi perustuu nivelnesteen bakteeriviljelyyn. Ensivaiheen hoitopäätökselle saa parhaan tuen nivelnesteen laktaattimäärityksestä. Tulehduksen voimakkuutta mittaavat laboratoriokokeet, perifeerisen veren valkosolulaskenta ja C-reaktiivinen proteiini sekä nivelnesteen valkosolulaskenta, eivät yleensä auta vakavien artriittien

Pirkko Kortekangas, Hannu Aro

Psykososiaalisten tekijöiden osuus sairas rakennus -oireyhtymässä

Työpaikan sisäilmaan liittyvien terveysongelmien taustalta on viime vuosien tutkimuksissa etsitty myös työilmapiiriin ja työntekijöihin liittyviä tekijöitä. Tulokset ovat vahvistaneet käsitystä, että sairas rakennus -oireyhtymä on monietiologinen tila, joka syntyy työympäristön fyysisten ja psykososiaalisten tekijöiden sekä työntekijöiden yksilöllisten ominaisuuksien vuorovaikutuksesta. Mahdollisten riskitekijöiden suhteita ja vaikutusmekanismeja ei vielä tunneta. Useimmat tutkijat näkevät työstressin sääteleväksi tekijäksi, joka lisää työntekijöiden herkkyyttä työpaikan ympäristöaltisteille. "Sairas rakennus" on työpaikkana terveysriski sekä työyhteisön viihtyvyyttä ja tuottavuutta huonontava tekijä. Sitä koskevaa tutkimusta tulisi kehittää ja jatkaa muun muassa interventioin ja pitkittäisseurannoilla.

Marjaana Lahtinen, Pekka Huuhtanen, Kari Reijula

Neuvolan on keskitettävä voimansa eniten apua tarvitseviin

Neuvolan tehtäviä on rajattava ja työlle etsittävä painopistealueet. Nyt tavoitteista ei puutu laaja-alaisuutta, mutta käytäntö kertoo mittauksista, punnituksista ja määräaikaistarkastuksista. Voimavarat olisikin suunnattava niille asiakkaille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Työssä on myös otettava huomioon sekä asiakkaiden koulutustason että itsetunnon kohentuminen. Suomalaiskansallista ylpeydenaihetta, neuvolaa, tuuletettiin Lääkäriliiton seminaarissa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030