Tiedonkäsittely näköalueiden hierarkian alemmilla tasoilla Näkötietoa käsitellään aivokuorella usealla toiminnallisesti erilaisella alueella, jotka voidaan järjestää hierarkkisesti hermosolujen välisten yhteyksien mukaan. Näkötiedon osa-alueita käsitellään osittain rinnakkain, osittain tiedon käsittely etenee hierarkkisessa järjestyksessä alempien näköalueiden pelkistetyistä aina ylempien alueiden monimutkaisempiin ärsykkeisiin. Linda Stenbacka Lehti 18: Väitös 18/2010 Kommentteja
Migreenillä on yhteyksiä useisiin sairauksiin Yli kymmenesosan suomalaisista arvioidaan kärsivän migreenistä vähintään jossain vaiheessa elämää. Mittavasta tutkimustyöstä huolimatta migreenin syntymekanismien ja genetiikan keskeiset kysymykset ovat pitkälle ratkaisematta. Ville Artto Lehti 18: Väitös 18/2010 Kommentteja
Tehohoitopotilailla on aivolisäkeperäisiä hormonihäiriöitä Stressihormoni kortisolin eritystä säätelee aivolisäkkeen ja lisämunuaisten vuorovaikutus. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sepsis voi muuttaa potilaan kortisolivastetta haitallisesti. Muuntunut kortisolivaste voi heikentää potilaan terveydentilaa tai jopa kasvattaa kuoleman vaaraa. Kortisolin tekniseen mittaukseen tehohoitopotilaalta liittyy kuitenkin paljon ongelmia. Hormonipitoisuuksien viitearvot on määritelty sellaisille potilaille, jotka eivät ole tehohoidossa ja joilla ei ole useita samanaikaisia hormonitasapainoon liittyviä sairauksia. Lisäksi tehohoidossa käytetään monia lääkeaineita, jotka vaikuttavat veren kortisolipitoisuuksiin. Stepani Bendel Lehti 18: Väitös 18/2010 Kommentteja
Uudet menetelmät eivät ohita vanhoja synnytyskomplikaatioiden hoidossa Synnyttäminen on Suomessa turvallista: sekä vastasyntyneiden että äitien kuolleisuusluvut ovat maailman matalimpia. Silti synnytykseen liittyy joitakin riskejä, jotka ovat hyvin tunnettuja mutta eivät täysin voitettuja. Syntyvän lapsen kannalta pelätyin komplikaatio on hapenpuute, äidin kannalta vaarallisin on verenvuoto. Väitöskirjassa tarkasteltiin uusia menetelmiä, jotka on kehitetty näiden kahden vaarallisimman komplikaation estämiseen ja hoitamiseen. Kati Ojala Lehti 18: Väitös 18/2010 Kommentteja
Epilepsialääkitys voi lisätä itsemurhariskiä Epilepsialääkitys voi lisätä potilaan itsemurhariskiä. Tuoreen meta-analyysin mukaan lääkitys voi altistaa mieliala- ja käytöshäiriöille, jopa itsetuhoiselle käytökselle tai väkivaltaiselle kuolemalle. Toisaalta epilepsialääkkeillä on myös mielialaa tasapainottavaa vaikutusta. Jaana Suhonen Lehti 17: Lääketieteen maailmasta 17/2010 Kommentteja
Makrofagit huonon ennusteen merkki Hodgkinin taudissa Lisääntynyt makrofagien määrä ennakoi Hodgkinin taudissa lyhyempää tautivapaata aikaa (p = 0,03). Taudin uusiutumisriski intensiivihoidon ja autologisen kantasolujen siirron jälkeen on suurempi, jos näytteessä on ollut runsaasti makrofageja (p = 0,008). Jos makrofageja ei ollut rajoittuneen Hodgkinin taudin näytteessä ollenkaan, kaikki potilaat pysyivät terveinä. Sirkku Jyrkkiö Lehti 17: Lääketieteen maailmasta 17/2010 Kommentteja
Epäspesifisen rintakivun hoidossa onnistutaan harvoin Joka toinen epäspesifistä rintakipua valittava jää vaille apua ja joka kymmenettä tutkitaan liikaa. Tähän tulokseen päätyivät saksalaistutkijat, jotka selvittelivät epäspesifisen rintakivun taudinkulkua yleislääkärin potilailla. Katariina Korkeila Lehti 17: Lääketieteen maailmasta 17/2010 Kommentteja
Hutteriittiyhteisöistä näyttöä laumasuojasta Hyvin suunnattu osaväestön rokottaminen voi olla epidemiatilanteessa tehokas keino rajoittaa epidemiaa, ilmenee kekseliäästi toteutetusta tutkimuksesta. Heikki Arvilommi Lehti 17: Lääketieteen maailmasta 17/2010 Kommentteja
Subjektiivinen muistihäiriö ennakoi dementiaa Jo subjektiivinen muistin heikkeneminen voi ennakoida dementian puhkeamista, raportoivat saksalaiset kliinikkotutkijat. Raimo K. R. Salokangas Lehti 17: Lääketieteen maailmasta 17/2010 Kommentteja
Psoriaasin patogeneesi ja uudet hoidot - Psoriaasi on valtaosalla potilaista lievä, mutta noin 5 %:lla tauti on vaikea-asteinen. Noin joka viidennellä on lisäksi nivelpsoriaasi. Tarja Mälkönen Lehti 17: Katsausartikkeli 17/2010 Kommentteja
Sydänperäisen tajuttomuuskohtauksen kliininen arviointi - Sydän- tai verenkiertoperäinen tajuttomuuskohtaus eli synkopee on selvästi tavallisempi kuin aivojen toimintahäiriöstä johtuva kohtaus. Vanhuksilla ortostaattinen hypotensio, rytmihäiriöt ja sydänviat ovat keskeisiä syitä, nuorilla taas heijasteperäinen mekanismi on tavallisin. Taisto Talvensaari, Raimo Kettunen Lehti 17: Katsausartikkeli 17/2010 Kommentteja
Voimakas raskausoksentelu - Hyperemesis gravidarum eli voimakas raskausoksentelu on verraten vähän tutkittu tila, eikä tutkimuksilla ole pystytty osoittamaan, mikä tai mitkä tekijät sen aiheuttavat. Katri Kytömäki, Timo Partonen Lehti 17: Katsausartikkeli 17/2010 Kommentteja
Kipukuntoutuksen varhentaminen parantaa tuloksia Kehittämishankkeen tavoitteena oli käynnistää kipukuntoutus aikaisempaa varhemmin kokeilemalla verkostoitunutta toimintamallia terveydenhuollon, Kelan ja Kuntoutus ORTONin kesken. Hankkeeseen liitetyn tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia verkostoituneen kuntoutusmallin vaikuttavuutta ja verrata sitä aikaisemmin toteutettuun malliin. Timo Pohjolainen, Tage Orenius, Heikki Hurri, Maija Haanpää Lehti 17: Terveydenhuolto 17/2010 Kommentteja
Kehittämistyössä tarvitaan täsmällisiä termejä Mitä tarkoittaa hoitoprosessi? Entä toimintaohje? Sairaanhoitopiirien kehittämistyössä käytetään runsaasti termejä, jotka kukin käsittää tavallaan. Monitulkintaisuus tekee yhteistyöstä hankalaa. Pirkanmaalla joukko terveydenhuollon asiantuntijoita on tarttunut ongelmaan ja muokannut sekä täydentänyt olemassa olevaa terminologiaa kehitystyötä varten. Isto Nordback, Matti Salo, Doris Holmberg-Marttila, Hannu Päivä, Teija Liimatainen, Timo Porkkala, Minna Kaila Lehti 17: Terveydenhuolto 17/2010 Kommentteja
Kuinka kauan klopidogreeliä stenttauksen jälkeen? Pidennetystä klopidogreelihoidosta ei ole hyötyä pallolaajennuksen jälkeen, osoittaa nyt tehty tutkimus. Juhani Airaksinen Lehti 16: Lääketieteen maailmasta 16/2010 Kommentteja
TGA:n selvittämiseen kuvantamistutkimus? Globaaliamnesiakohtauksen (TGA) diagnoosi tehdään edelleen usein kliinisen kuvan perusteella. Nyt julkaistussa katsausartikkelissa suositellaan aivojen kuvantamista erityisesti potilaille, joilla on vaskulaarisia vaaratekijöitä, jotka ovat alle 50-vuotiaita tai joiden oirekuva on epätyypillinen. Toistuvien TGA-kohtausten yhteydessä tulee tarkistaa aivosähkökäyrä. Jaana Suhonen Lehti 16: Lääketieteen maailmasta 16/2010 Kommentteja
TURP sopii myös Parkinson-potilaalle Parkinsonin tauti ei näytäkään olevan este prostatahyperplasiapotilaan prostatan elektroresektiolle (TURP). Aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että höyläys aiheuttaa viidennekselle Parkinson-potilaista virtsainkontinenssin, ja tämän takia TURP:iin on suhtauduttu hyvin varauksellisesti. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tässä tutkimuksessa osa tutkittavista sairasti monisysteemiatrofiaa eikä Parkinsonin tautia. Ossi Lindell Lehti 16: Lääketieteen maailmasta 16/2010 Kommentteja
H1N1-potilas eristettävä luultua kauemmin? Odoteltaessa influenssa A (H1N1):n mahdollista seuraavaa vaihetta kerätään oppia menneestä. Esimerkiksi tietoa siitä, miten kauan potilas eritti virusta ja miten kauan hänet siis olisi ollut syytä pitää kotona, poissa muita tartuttamasta. Tätä tutkivat kanadalaiset perheissä, joissa oli todettu pandeeminen H1N1-virus. Näytteitä otettiin taudin alkuvaiheessa, 8 päivän kuluttua ja vielä 11. päivänä. Nenänielunäytteistä etsittiin viruksen RNA:ta PCR-testein sekä eläviä viruksia viljelemällä. Heikki Arvilommi Lehti 16: Lääketieteen maailmasta 16/2010 Kommentteja
Tamoksifeenin metabolialla on merkitystä CYP2D6- ja ABCC2-geenien varianttien kantajilla rintasyövän uusiutumisriski leikkauksen jälkeen tamoksifeenihoidon aikana on kymmenkertainen verrattuna villin tyypin kantajiin. Jos molemmat geenit ovat muuntuneita, rintasyövän uusiutumisriski on 45-kertainen. Sirkku Jyrkkiö Lehti 16: Lääketieteen maailmasta 16/2010 Kommentteja
Perinnöllinen Meretojan tauti Runsas oirekirjo heikentää elämänlaatua ja lisää terveyspalvelujen käyttöä Meretojan tauti eli perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi (PGA) on silmä-, hermo- ja iho-oirein ilmenevä, iän myötä etenevä sairaus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää PGA-potilaiden tyytyväisyyttä elämään, tarkentaa taudin oirekuvaa sekä selvittää potilaiden mielipiteitä ja kokemuksia liittyen joihinkin taudin perinnöllisyyttä koskeviin aiheisiin. Antti Laine, Helena Kääriäinen, Irma-Leena Notkola, Sari Kiuru-Enari Lehti 16: Alkuperäistutkimus 16/2010 Kommentteja
Rauman sote-keskuksen pikapoli perustuu hoitajien osaamiseen Terveydenhuolto Rauman sote-keskuksen pikapoli perustuu hoitajien osaamiseen Asiakaspalautetteen perusteella toiminta on koettu erittäin positiivisena. Avoin artikkeli
Geeniterapiasta iso apu kuulo-ongelmiin Tiede Geeniterapiasta iso apu kuulo-ongelmiin Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kuulo parani.
Maahanmuuttajapojilla suuri riski mielenterveysongelmiin Terveydenhuolto Maahanmuuttajapojilla suuri riski mielenterveysongelmiin Opettajan tuki on erityisen tärkeä suojaava tekijä sopeutumiselle ja mielenterveydelle. Avoin artikkeli
Kymenlaakson hyvinvointialue julkaisi keskittymisvaikeuksien palvelupolun Terveydenhuolto Kymenlaakson hyvinvointialue julkaisi keskittymisvaikeuksien palvelupolun Aikuisille suunnattu verkkopalvelu kertoo, mistä saa apua keskittymisvaikeuksien arviointiin. Avoin artikkeli
Suomalaiset lihovat muita eurooppalaisia nopeammin Terveydenhuolto Suomalaiset lihovat muita eurooppalaisia nopeammin ”Meillä ei ole ryhdytty mihinkään merkittäviin toimiin lihavuuden vähentämiseksi.” Avoin artikkeli
Lapin hyvinvointialue houkuttelee työntekijöitä Terveydenhuolto Lapin hyvinvointialue houkuttelee työntekijöitä Perustuu uuden työnantajabrändin rakennetamiseen. Avoin artikkeli