Melanoomaleikkauksen tervekudosmarginaali täsmentyy

Melanooman leikkauksen tervekudosmarginaaliksi näyttää riittävän 2 cm. Satunnaistetussa tutkimuksessa suurempi marginaali (4 cm) ei parantanut potilaiden ennustetta.

Sirkku Jyrkkiö

Gleasonin luokka 7 ei ole homogeeninen

Gleasonin luokitus on eturauhassyövän tärkeimpiä ennustetekijöitä. Vuoden 2005 päivityksen seurauksena luokituksen viisipykäläisen asteikon luokka 4 laajeni ja luokka 3 rajoittui selvemmin erottuviin, erillisiä rauhasia sisältäviin rakenteisiin. Päivityksen jälkeen pieni osa aiemmista Gleason-pisteiden 3 + 3 = 6 luokituksista on nyt 3 + 4 = 7 ja osa 3 + 4 = 7 luokituksista 4 + 3 = 7.

Ossi Lindell

Klotsapiinikaan ei paranna skitsofreniaa

Klotsapiini on atyyppinen antipsykootti, joka on muita lääkkeitä tehokkaampi vaikeahoitoisen skitsofrenian hoidossa. Klotsapiini tehoaa erityisesti skitsofrenian positiivisiin oireisiin. Sairauden kognitiivisiin ja negatiivisiin oireisiin sen teho on muiden antipsykoottien tapaan vaatimaton. Klotsapiinin käyttöä rajoittaa 1 %:lle potilaista kehittyvä agranulosytoosi. Tämän takia klotsapiinin käyttö on rajoitettu potilaisiin, joiden hoidossa muilla antipsykooteilla ei aiemmin ole saavutettu tyydyttävää vastetta.

Tero Taiminen

Tsoledronihappo ei estä rintasyövän uusiutumista

Tsoledronihappo ei sovi käytettäväksi rintasyövän liitännäishoitona. Muutamissa aiemmin julkaistuissa tutkimuksissa näytti siltä, että tsoledronihaposta voisi olla hyötyä rintasyöpäpotilaille osana liitännäishoitoa. Nyt julkaistussa satunnaistetussa tutkimuksessa rintasyöpään sairastuneet naiset (n = 3 360) saivat leikkauksen jälkeen tavanomaisen liitännäishoidon. Puolet potilaista sai tsoledronihappoa kuusi kertaa 3-4 viikon välein ja sen jälkeen 3-6 kuukauden välein viiden vuoden ajan. Seuranta-aika oli 59 kuukautta.

Sirkku Jyrkkiö

Painonhallintaryhmä tuottaa tulosta

Britanniassa tehdyssä satunnaistetussa hoitokokeessa verrattiin kaupallisia, ryhmämuotoisia laihdutusinterventioita terveyskeskuksessa annettuun yksilöohjaukseen perustuvaan laihdutukseen. Tutkimukseen osallistui 1 011 henkilöä, joista 658 (89 %) pysyi mukana 12 viikkoa ja 522 (71 %) vuoden seuranta-ajan.

Helena Liira

Lihavuus nopeuttaa fyysisen, mutta ei psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä

Ylipainoisten (painoindeksi 25-30 kg/m2) ja lihavien (painoindeksi >= 30 kg/m2) fyysisen toimintakyvyn tiedetään olevan heikompi kuin normaalipainoisten. Sen sijaan ylipainon ja lihavuuden yhteyksistä psyykkiseen toimintakykyyn on saatu vaihtelevia tuloksia. Tämän seurantatutkimuksen tavoitteena oli selvittää ylipainon ja lihavuuden yhteyksiä heikkoon fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn.

Anna Svärd, Peppi Lyytikäinen, Eira Roos, Tea Lallukka, Ossi Rahkonen, Eero Lahelma

Avosydänleikkauksen jälkeinen sternaalipunktio

- Luuydintutkimus tehdään potilaalle, jonka verikokeessa ilmenee hypersedimentaatio, varsinkin jos epäillään hematologista sairautta. Luuydinnäyte otetaan aikuiselta tavallisimmin rintalastan yläosasta tai suoliluun takaharjusta.

Jan Sundell

Palvelujärjestelmätutkimuksella parempaan terveydenhuoltoon

- Palvelujärjestelmätutkimuksen tavoitteena on terveydenhuollon toiminnan arviointi ja kehittäminen.

Päivi Rautava, Sanna Salanterä, Hans Helenius, Heile Tofferi

Elintapaohjaus tuo tehoa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Metabolista oireyhtymää luonnehtii heikentynyt insuliiniherkkyys sekä tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille altistavien riskitekijöiden kasauma: vyötärön ympärysmitan kasvaminen, kohonnut veren glukoosipitoisuus, kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriytyminen.

Pirjo Ilanne-Parikka

Metabolinen oireyhtymä ennustaa valtimonkovettumatautia

Metabolista oireyhtymää sairastavilla ja ylipainoisilla lapsilla ja nuorilla on myöhemmin suurentunut riski kärsiä tyypin 2 diabeteksesta, varhaisista valtimomuutoksista ja metabolisesta oireyhtymästä. Lisäksi nuorilla aikuisilla metabolinen oireyhtymä näyttää liittyvän varhaisten kaulavaltimomuutosten ja maksan rasvoittumisen kehittymiseen.

Lk Juha Koskinen

Dementia ja kognitiivinen heikentyminen aivohalvauksen jälkeen lisäävät kuolleisuutta

Pienten suonten taudin keskeisimpiä radiologisia löydöksiä ovat laaja-alaiset, yhteensulautuvat valkean aineen muutokset sekä lakunaariset infarktit. Näihin liittyy usein vain vähäisiä motorisia puutosoireita. Pienten suonten aiheuttamista vaurioista aivojen fronto-subkortikaalisessa verkostossa aiheutuu sen sijaan huomattavia kielteisiä vaikutuksia muistiin, tiedonkäsittelyyn, mielialaan ja arjessa selviytymiseen.

Susanna Melkas

Isän korkea ikä voi olla yhteydessä lapsen terveyteen

Isän korkean iän on havaittu olevan yhteydessä laajaan kirjoon eri terveysongelmia. Tätä yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu väestöpohjaisessa otoksessa. Isän korkean iän on myös havaittu olevan yksi skitsofrenian riskitekijöistä, mutta vaikutuksen suuruutta sairastumisriskiin, mahdollisia sukupuolieroja, kliinisiä piirteitä tai yhteyttä kuvantamislöydöksiin ei tunneta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää isän korkean iän vaikutusta lasten skitsofreniariskiin ja kuolleisuuteen.

Brian Miller

Puu mukaan biomateriaalisovellusten kehittämiseen

Lääketieteessä on yhä kasvavampi kysyntä yksilöllisesti räätälöitäville biomateriaaleille. Muun muassa hammaslääketieteen, pään ja kaulan alueen kirurgian sekä ortopedian ja traumatologian alueella on suuri kysyntä ns. kuormitusta kantaville luukorvikemateriaaleille.

Jami Rekola

Selkäkipua kannattaa hoitaa ennusteen mukaan

Vähäisen kroonistumisriskin selkäkipupotilaita ei tarvitse englantilaistutki-muksen mukaan hoitaa yhtä intensiivisesti kuin niitä, joilla toimintakyvyn heikkenemisen vaara on selvä.

Katariina Korkeila

Lapsen ripulikuivuman korjaus

Virusinfektion aiheuttama äkillinen gastroenteriitti voi aiheuttaa lapselle merkittävän kuivuman, vaikeimmillaan hengenvaarallisen myös kehittyneissä maissa. Lapsen lievä tai kohtalainen kuivuma voidaan tehokkaasti korjata ripulijuomalla (oral rehydration solution, ORS), joko juottamalla tai annostelemalla korvausneste nenä-mahaletkuun. Käytännön kliinisessä työssä kuivuman hoitoon voidaan usein käyttää nopeaa korjausta, jolloin lapsen kuivuma korvataan 4-6 tunnissa. Tämän jälkeen lapsi kotiutetaan ja kotona jatketaan ylläpitonesteytystä juottamalla. Toinen mahdollisuus on, että lapsi otetaan osastolle seurantaan seuraavaan päivään saakka, jolloin ylläpitonesteiden antamista ja tulevien menetysten korvaamista voidaan jatkaa nenä-mahaletkuun. Ripuloivia lapsia päivystysaikana hoitava lääkäri joutuu usein pohtimaan nopeaan kotihoitoon siirtymisen riskejä verrattuna osastolla tapahtuvaan pitempään seurantaan.

Terhi Tapiainen

Aiheuttavatko sytokiinit rintasyöpäpotilaalle väsymystä?

Yli puolet rintasyövän sairastaneista potilaista kärsii uupumuksesta ja univaikeuksista liitännäissolunsalpaajahoidon jälkeen. Joka neljäs nainen on masentunut hoitojen jälkeen. Sytokiinivälitteiset molekylaariset mekanismit saattavat olla oireiden merkittävä taustatekijä. Rintasyöpäpotilailla, joilla on suuri tuumorinekroositekijäreseptorin II (s-TNF-RII) pitoisuus veressä, ovat väsyneempiä kuin verrokkipotilaat.

Sirkku Jyrkkiö

Kosmeettisen vulvakirurgian aiheet olisi selkiytettävä

Syyt haluta kosmeettista vulvakirurgiaa - yleensä labia minoreiden pienennystä tai puolieron korjausta - osoittautuivat epäselviksi ja epärealistisiksi lontoolaissairaalassa tehdyssä tutkimuksessa.

Pertti Kirkinen

Eteisvärinän hoito Suomessa - FinFib-tutkimus

Eteisvärinä lienee yleisin yksittäinen diagnoosi sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten eteisvärinän vuoksi päivystykseen tulevia potilaita hoidetaan Suomessa ja mitkä tekijät vaikuttavat hoitokäytäntöjen valintaan. Vastaavaa laajaa kansallista eteisvärinäpotilaiden hoitoa kartoittavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty.

Mika Lehto, Pekka Raatikainen, Heikki Mäkynen, Minna Peiponen, Hanna Kyhälä-Valtonen, Juha Hartikainen, Juha Lund, Jarmo Ahonen, Markku Mäkijärvi, Finfib-Tutkimusryhmän Puolesta

Reumapotilaiden silmäongelmat

- Reumasairauksiin liittyvät silmäongelmat ovat haasteellisia terveyskeskuslääkärin vastaanotolla.

Kaisu Kotaniemi

Onko erikoissairaanhoidolla roolia terveyden edistämisessä?

Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki vahvistaa terveyden edistämisen asemaa palvelujen järjestämisessä ja osana erikoissairaanhoidon hoitoprosesseja. Tutkimuksessa selvitettiin sairaaloissa toteutettavan terveyden edistämisen nykytilaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon johtavien viranhaltijoiden näkökulmasta.

Sirpa Kotisaari, Timo Ståhl, Jaakko Herrala, Pirjo Lindfors