Sydämen vajaatoimintaa voi ehkäistä geeniterapialla

Vascular endothelial growth factors in heart failure –cardiovascular imaging and gene therapy applications

Line Lottonen-Raikaslehto

Lapsuuden vastoinkäymiset riskitekijä uuden masennushäiriön ilmaantumiselle

Prevalence, predictors and prognosis of depressive disorders in the general population: A longitudinal population study

Niina Markkula

Raudanpuutteen syy on aina selvitettävä

Yksi perusverenkuvassa usein mietityttävistä löydöksistä on mikrosytoosi (1), ja silloin on pohdittava, onko kyseessä raudanpuute ja onko rautalääkitys tarpeen. Tätä kysymystä pohditaan tässä Lääkärilehden numerossa anemian, munuaisten vajaatoiminnan, tulehduksellisten suolistosairauksien, reumasairauksien sekä iäkkään potilaan näkökulmista.

Freja Ebeling

PET näyttää lymfooman luuydininfiltraation luotettavasti

Luuydinnäyte kuuluu lymfoomapotilaan levinneisyystutkimuksiin. Lymfooman luuydininfiltraatio voi olla läiskittäistä, jolloin yksittäinen luuytimestä otettu näyte ei välttämättä osu oikeaan kohtaan. PET-tutkimus näyttää tarjoavan riittävän luotettavan vaihtoehdon luuydinfiltraation selvittämiseen.

Sirkku Jyrkkiö

Pleksuspuudutus parantaa valtimo-laskimofistelin aukipysymistä

Pleksuspuudutuksessa tehty valtimo-laskimofisteli pysyi auki useammin kuin paikallispuudutuksessa tehty liitos kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta tehdyssä seurannassa (OR 3,3; 95 %:n LV 1,4–7,6). Haittavaikutuksissa ei ollut eroa.

Ritva Jokela

Myelooman voi löytää keskushermostostakin

Myeloomalle on tyypillistä luuston, myös kallon luiden haurastuttaminen ja tuumorien rakenteleminen (plasmasytooma) selkärangan tai pään rakenteisiin, mutta varsinainen keskushermostotauti on hyvin harvinainen. Tarvittiinkin 20 eri maan 38 keskuksen keräämät potilaat, jotta saatiin osoitetuksi, mitä myelooma keskushermostossa tarkoittaa.

Marko Vesanen

Vierasesine virtsaputkessa

Esineiden työntäminen omaan virtsaputkeen on kohtalaisen harvinaista, mutta lähes kolmasosa hoitoon tulleista potilaista on tehnyt sitä toistuvasti. Teon tavoitteena on usein itsensä kiihottaminen, erektion voimistaminen tai huomionkipeys. Suurella osalla on taustalla psyykkinen sairaus. Vierasesineen vahingoittama virtsaputki on altis infektiolle ja pitkäkestoista hoitoa vaativille jälkiseuraamuksille. Tiedot perustuvat Cristina Palmerin kollegoineen kokoamista chicagolaisen Cook County Hospitalin urologian osaston hoitokokemuksista 15 vuoden ajalta.

Ossi Lindell

Asentoriippuvaista uniapneaa on monta tyyppiä

Uniapneassa ylähengitysteiden ahtauma estää ilman liikkumisen joko osittain (hypopnea) tai kokonaan (apnea). Asentoriippuvainen uniapnea tarkoittaa, että yöllisiä hengityshäiriöitä on eniten selällään maatessa. Tällöin kaikissa muissa asennoissa apnea-hypopneaindeksi (AHI) on alle 5. Se on nyt jaettu alatyyppeihin.

Heikki Ekroos

Lasten ja nuorten pitkittyneet vatsakivut

Toiminnalliset vatsaoireet ovat yleisiä ja myös psyykkiset tekijät voivat olla kipujen taustalla.

Pekka Arikoski

”Sairastui yhdessä yössä” – lasten äkillisesti alkavat neuropsykiatriset oireet

Lasten tic- tai pakko-oireet voivat alkaa ­poikkeuksellisen äkillisinä ja voimakkaina infektion jälkeen. Tutkimustieto syy-yhteydestä streptokokki-infektioon on ristiriitaista.

Anita Puustjärvi, Arja Voutilainen, Leena Pihlakoski

Elämänlaadun mittaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa

Katsauksessa arvioitiin viiden elämänlaatumittarin – 15-D, EQ-5D, RAND-36, WHOQOL-BREF ja EuroHIS-8 – validiteettia, reliabiliteettia ja soveltuvuutta tutkimukseen ja palvelujärjestelmän käyttöön.

Anna-Mari Aalto, Ulla Korpilahti, Päivi Sainio, Antti Malmivaara, Seppo Koskinen, Samuli Saarni, Heli Valkeinen, Minna-Liisa Luoma

Etähoidon riskit ja potilasturvallisuus

Suurin osa vastaajista arvioi etähoitoon liittyvän enemmän turvallisuusriskejä kuin perinteiseen vastaanottokäyntiin, mutta Kanta-Hämeen keskussairaalassa tehdyssä tutkimuksessa neurologisen lähetepotilaan etähoitoon ei liittynyt potilaiden ilmoittamia vahinkoja.

Hanna Kuusisto, Virpi Kröger, Pertti Knuth, Sanna Eloranta, Päivi Tiitola, Seppo Ranta, Kaija Saranto

HIV-lääkitys kannattaa aloittaa varhain

WHO suositti viime vuonna, että HIV-lääkitystä tulee tarjota HIV-infektoituneille veren CD4-solutasosta riippumatta (1). Sama suositus sisältyy nyt myös eurooppalaisiin ja pohjoisamerikkalaisiin hoitosuosituksiin. Suositus virtaviivaistaa huomattavasti hoitokäytäntöä. WHO:n näkemyksen mukaan oikeus HIV-lääkitykseen on maailmanlaajuinen, koska lääkitys säästää ihmishenkiä ja on ainoa tapa torjua epidemian jatkuminen. Ehkäisevää rokotetta tai parantavaa hoitoa ei ole näköpiirissä. HIV-lääkityksen teho uusien tartuntojen ehkäisemisessä on osoitettu vakuuttavasti kahdessa prospektiivisessa tutkimuksessa (2,3).

Matti Ristola

Ikäihmisten verenpaineen hoitotavoitteet alemmiksi

Aiemmin pelättiin vanhuksen verenpaineen hoidon lisäävän kaatumisriskiä niin, että verenpaineen laskun hyödyt kumoutuvat. Jo HYVET-tutkimus osoitti, että yli 80-vuotiaiden hyväkuntoisten vanhusten systolisen verenpaineen maltillinen alentaminen tasolle 140–150 mmHg vähentää kokonaiskuolleisuutta, fataaleja aivohalvauksia ja sydämen vajaatoimintaa. Nyt Yhdysvalloissa tehtiin SPRINT-tutkimus, jossa selvitettiin, kannattaako vanhusten (75+ v) systolinen verenpaine laskea alle 120 mmHg:n vai alle 140 mmHg:n.

Kaisu Pitkälä

Elämän loppuvaiheessa annetuista hoidoista joka kolmas oli tarpeeton

Vakavasti sairaan potilaan hoitoa on tapana jatkaa samaan tapaan elämän viime viikkoihin asti. Kolmasosa kuuden viimeisen elinkuukauden aikana tehdyistä leikkauksista, tehohoitojaksoista, lääke- ja sädehoidoista arvioitiin tarpeettomiksi.

Sirkku Jyrkkiö

Uutta hemofilia A:n hoidossa

Hemofilia A on perinnöllinen miessukupuolen verenvuototauti, jonka vaikeusaste korreloi hyytymistekijän määrään. Vaikeassa tautimuodossa hyytymistekijä FVIII on mittaamattoman matalalla ja jatkuvalla ylläpitohoidolla pyritään yksilökohtaisesti ylläpitämään tasoa, jolla verenvuotoja ei ilmenisi. Toistaiseksi tämä vaatii 1–3 pistosta suoneen viikoittain koko elämän ajan, ja ongelmia voi tulla niin pistosten toteutuksesta kuin vasta-aineen kehittymisestä lääkettä kohtaan ja siten tehon menetyksestä.

Marko Vesanen

Rasvasta on hyötyäkin – ainakin siirrettynä

Plastiikkakirurgit ja yleiskirurgit ovat jo pitkään osanneet siirtää rasvaa sieltä, missä sitä on liikaa, sinne, missä on puutosta. Rasvasoluja imetään ihmisen vatsanahan alta koeputkeen ja sentrifugoidaan, soluseos puhdistetaan ja ruiskutetaan toisaalle. Englantilaiset kirurgit tekivät systemaattisen katsauksen autologisesta rasvansiirrosta sädehoidon jälkeisessä ihon ja subkutiksen fibroosin hoidossa.

Hannu Paajanen

Aikuisen astma ei parane itsestään

Lasten astma paranee itsestään varsin usein ja ennuste on useimmiten hyvä. Sen sijaan aikuisiällä alkaneen astman pitkän ajan ennuste on huonosti tunnettu. Suomalaistutkimus tuo uutta tietoa aiheeseen.

Heikki Ekroos

Mielenterveyttä etänä?

Kiinnostavuutensa ja pelimäisyytensä takia monet etähoitosovellukset voivat tukea hoitoon kiinnittymistä ja hoitosuhdetta etenkin nuorilla potilailla.

Jan-Henry Stenberg, Sanna Blanco Sequeiros, Matti Holi, Olli Kampman, Tuula Kieseppä, Jyrki Korkeila, Pirjo Mäki, Kristian Wahlbeck, Grigori Joffe, Pasi Häll, Kaisla Joutsenniemi

Systeemiset sidekudossairaudet, hedelmällisyys ja raskaus

Sairauden aiheuttamat elinmuutokset, taudin aktiivisuus ja hoitoon käytetyt lääkkeet vaikuttavat hedelmällisyyteen, sikiöön ja raskauteen.

Pauliina Tuomikoski, Aila Tiitinen