Keuhkonsiirtojen tulokset Suomessa hyvät

Yli puolet potilaista on elossa kymmenen vuoden kuluttua leikkauksesta.

Marianne Jansson

Uusi verikoe helpottaa päätöstä eturauhas­biopsiasta

Eturauhassyövän seulonnassa ja diagnosoinnissa tavallisimmat menetelmät, kokonais-PSA:n määritys ja eturauhasen sormitutkimus, ovat epäspesifisiä ja johtavat usein tarpeettomiin biopsioihin. 4Kscore-testi koostuu neljän prostataspesifisen kallikreiinin pitoisuuden määrityksestä verestä (kokonais-PSA, vapaa PSA, intakti PSA ja kallikreiini 2). Yhdistämällä sen tulokset potilaan ikään, sormitutkimuslöydökseen ja aikaisempaan negatiiviseen biopsiatulokseen saadaan laskennallinen algoritmi, joka antaa todennäköisyyden aggressiivisen eturauhassyövän löytymiselle, mikäli biopsiat otettaisiin. Nyt julkaistun tutkimuksen perusteella algoritmin ennustearvo ei kärsi, vaikka sormitutkimusta ei olisi tehty.

Ossi Lindell

Selekoksibia vai naprokseenia verisuonitautipotilaalle?

Tulehduskipulääkkeitä pyritään välttämään ikäihmisten hoidossa. Etenkin koksibeja on pidetty ongelmallisina valtimotautia sairastaville, naprokseenia ja ehkä ibuprofeenia turvallisimpina.

Kaisu Pitkälä

B3-vitamiinista tuskin ratkaisua sikiön epämuodostumiin

Huomiota saanutta australialaistutkimusta ei ole syytä pitää erityisen merkittävänä.

Pertti Kirkinen

Milloin likainen haava suljetaan?

Perinteisesti likainen haava jätetään mekaanisen puhdistuksen ja revision jälkeen auki muutamaksi päiväksi ja suljetaan sitten, kun haavan pohja on puhdas. Entäpä traumalaparotomian tai peritoniittileikkauksen jälkeen, kun haavan reunoille on tullut bakteerikontaminaatiota? Jotkut kirurgit ovat varovaisia ja jättävät tällaisessa tilanteessa ihohaavan auki ja sulkevat vain faskian, toiset taas sulkevat ihonkin ja luottavat mikrobilääkkeen tehoon. Sulkutekniikan vaikutusta haavainfektoihin ei ole kunnolla aiemmin tutkittu, mutta nyt aiheesta tehtiin 348 potilaan prospektiivinen tutkimus.

Hannu Paajanen

Luottamus lääkäriin auttaa luopumaan turhista seulonnoista

Syöpäseulontojen vaikutus kuolleisuuteen vähenee merkittävästi iän karttuessa. Jos potilas ja lääkäri ovat sitoutuneet seulontakäytäntöihin, tutkimusten lopettaminen voi olla vaikeaa. Suomessakin monet yli 70-vuotiaat käyvät mammografiakuvauksissa, vaikka lakisääteinen seulonta ei enää heitä koske. Rintasyövän sairastaneille on ollut tapana suositella seulontaa loppuiäksi, vaikka hyödystä ei ole tarkkaa tutkimustietoa.

Sirkku Jyrkkiö

Työkykyä koskeva tieto työterveyshuollon tietojärjestelmissä

Lähtökohdat Sähköisten potilastietojärjestelmien hyödyntämisessä on ongelmia. Tietoja on vaikea löytää, eivätkä ne aina vastaa tarvetta. Työterveyshuolto tarvitsee tietoja muun muassa työkyvyn ylläpitämisessä ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä.

Sari Nissinen, Tuula Oksanen, Kinnunen Ulla-Mari, Timo Leino, Simo Kaleva, Kaija Saranto

Syvän endometrioosin hoidon haasteet

Syvää endometrioosia esiintyy noin 1 %:lla hedelmällisessä iässä olevista naisista.

Satu Tarjanne, Päivi Härkki

Maksakirroosi – tunnista yleistyvä kansantautimme varhain

Maksakirroosi yleistyy Suomessa ja kuolleisuus siihen on Euroopan suurimpia.

Fredrik Åberg, Perttu Arkkila

Uniapnean ja hengitysvajeen etähoito ei ole etäällä

Etälääketiede vaatii toimintatapojen muutosta, kirjoittaa Tarja Saaresranta.

Tarja Saaresranta, Ulla Anttalainen

Geenitutkimuksella uusia lääkevaikutuskohteita sepelvaltimotautiin ja Crohnin tautiin

Genetic dissection of the pathophysiology of cardiovascular risk factors

Ari Ahola-Olli

Pieniannoksinen aspiriini estää tehokkaasti pre-eklampsiaa

Prediction and prevention of pre-eclampsia

Pia Villa

Liikunnallisuus voi olla yhteydessä pienempään selkänikaman murtumariskiin naisilla

Search for lifetime determinants of midlife vertebral size. Emphasis on lifetime physical activity and early-life physical growth

Petteri Oura

Akillesjännerepeämän leikkaushoito palauttaa pohjelihaksen isokineettiset voimat nopeammin

Recovery of calf muscle isokinetic strength after acute Achilles tendon rupture

Juuso Heikkinen

Syvää endometrioosia ei aina tunnisteta

Invalidisoivista kivuista kärsii joka sadas hedelmällisessä iässä oleva nainen.

Tiina Huttu

Tietoa työkyvystä on vaikea saada tietojärjestelmästä

Työterveyshuollon potilastietojärjestelmät tukevat huonosti työkykytiedon saatavuutta.

Suvi Sariola

Maksakirroosi kehittyy vaivihkaa – tunnista ajoissa

Maksa-arvotkin voivat pitkään olla normaalit.

Tiina Huttu

Lyhytkin interventio auttaa särkylääkepäänsärkyyn

Norjalaistutkimuksessa tarjottiin särkylääkepäänsärystä kärsiville lyhyttä interventiota. Yksipäiväisen päänsärkykoulutuksen saaneet yleislääkärit arvioivat tiheistä päänsäryistä kärsivien potilaiden särkylääkkeiden käyttöä erityisellä kyselyllä. Lääkärit antoivat kyselystä empaattisen palautteen yhteistyötä korostavalla tavalla ja kertoivat, mitä hyötyä särkylääkkeestä vieroituksesta olisi ja mitä vaikeuksia olisi odotettavissa. Lääkkeiden käyttö voitiin lopettaa heti tai asteittain, ja tarvittaessa käytettävistä lääkkeistä, seurannasta ja mahdollisesta lyhyestä sairauslomasta voitiin sopia yksilöllisesti.

Pertti Saloheimo

Statiinien aiheuttamat lihasoireet ovat usein noseboa

Lihasoireet ovat statiinien yleisin haittavaikutus, ja niitä ilmenee 5–10 %:lla käyttäjistä. Suuri lääkeannos, korkea ikä, runsas alkoholinkäyttö, kilpirauhasen vajaatoiminta, lihassairaudet ja D-vitamiinin puute lisäävät lihassivuvaikutuksia. Toisaalta lihasvaivat ovat muutenkin yleisiä ja syy-yhteyttä statiinihoitoon on usein vaikea osoittaa. Laaja, pääosin pohjoismainen tutkimus osoittaa, että taustalla onkin usein negatiivinen lumevaikutus eli nosebo-ilmiö.

Juhani Airaksinen

Diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan tarvittaisiin uusia lääkkeitä

Yli puolet diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan sairastuneista paranee R-CHOP-hoidolla, joka sisältää rituksimabia ja solunsalpaajien yhdistelmän (syklofosfamidi, doksorubisiini ja vinkristiini). Kyseessä on kuitenkin monimuotoinen ryhmä sairauksia, joiden biologinen tausta ja taudinkulku poikkeavat toisistaan. B-solun signaalireittejä ja geeniperimää tutkitaan, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää, miten sairautta pitäisi hoitaa. Uusi tieto ja siihen perustuvat uudet hoidot olisivatkin tarpeen, näyttää siltä että perinteisillä hoidoilla ei päästä eteenpäin. Satunnaistetussa tutkimuksessa intensifioitu induktiohoito ja kantasolusiirto eivät parantaneet huonon ennusteen potilaiden elossaoloa.

Sirkku Jyrkkiö