ACE:n estäjä vai AT-reseptorin salpaaja - vai molemmat?

Massiivinen ONTARGET-tutkimus osoittaa, että telmisartaani ja ramipriili ovat yhtä hyviä lääkkeitä ja että telmisartaani aiheuttaa vähemmän haittavaikutuksia. Tulos ehkei yllätä saati hätkähdytä. Sen sijaan monelle on yllätys ja kliinikoille pettymyskin, että vaikka yhdistelmähoito laskeekin verenpainetta hyvin, se ei vähennä sydänkuolleisuutta eikä sairastuvuutta yhtään sen paremmin kuin lääkkeet erikseen.

Robert Paul

Unenaikainen melu nostaa verenpainetta

Yöllinen toistuva ympäristömelu vaikuttaa merkittävästi verenpaineeseen. Nyt julkaistussa HYEANA-tutkimuksessa havaittiin, että yöllinen lentoliikenne tai muu melualtistus aiheutti keskimäärin yli 6-7 mmHg nousun seuraavan 15 minuutin aikana mitattuun verenpaineeseen. Tutkimuksessa tehtiin 140 henkilölle verenpaineen ja sykkeen pitkäaikaisrekisteröinnit ja suhteutettiin löydökset yölliseen meluun. Kaikki tutkittavat asuivat lähellä neljää suurta eurooppalaista lentokenttää.

Juhani Airaksinen

Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan

Tietoja hoitoon liittyvien infektioiden eli sairaalainfektioiden aiheuttamasta tautitaakasta tarvitaan torjuntatoimien suunnittelussa ja voimavarojen suuntaamisessa.

Mari Kanerva, Jukka Ollgren, Mikko J. Virtanen, Outi Lyytikäinen, N. Agthe, T. Möttönen, M. Kauppinen, K. Laurila, P. Suomalainen, R. Vuorela, I. Ryhtä, R. Vastamäki, M. Helén, K. Hietaniemi, T. Varis, P. Carlson, L. Eliin, J. Nieminen, K. Skogberg, R. Salminen, M.-L. Yrjönsalo, A-M. Kimmo, K. Sandberg, T. Tuppurainen, K. Mattila, A. Aalto, V.-J. Anttila, C. Estlander, M. Hämäläinen, M. Jalkanen, M. Kanerva, T. Kuutamo, T. Lappalainen, P. Mattila, D. Pipping, M. Ratia, K. Sammalkorpi, L. Simons, P. Tommila, I. Tötterman, P. Lehtinen, S. Torvinen, M. Eklund, M. Fellman, J. Mikkola, L. Haapaniemi, A. Junka, A. Jakobsson, J. Leppäaho-Lakka, S. Pätsi, M. Rummukainen, T. Tiitinen, M. Liikka, K. Hannola, T. Marttinen, J. Palosara, R. Pietikäinen, S. Hämäläinen, I. Koivula, A.-M. Rissanen, E. Ruotsalainen, H. Teräsvirta, M. Broas, J. Isojärvi, H. Jägerroos, E. Jänkälä, P. Niemi, S. Pöyry, L. Räisänen, U. Kaukoniemi, T. Nurkkala-Pitko, S. Dahl, P. Ijäs, P. Kärkkäinen, S. Vuorinen, H. Heikkilä, T. Kaija, I. Teirilä, H. Sihvola, P. Turunen, J. Haapala, M. Härkönen, A. Reiman, J. Salonen, H. Sarkkinen, H. Taskila, L. Virranniemi, M. Leukka, S. Huttunen, E. Rintala, R. Uusitalo-Seppälä, T. Pulli, A. Sistonen, A. Panttila J. Saikku, M. Tapanainen, R. Levola, J. Lumio, J. Sinkkonen, R. Peltonen, M. Routamaa, K. Terho, N. Elomaa, B. Eriksén-Neuman

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 18-19/2008 Kommentteja

Tulehdusreaktion voimakkuuden säätelyyn osallistuvat mekanismit vaikeassa sepsiksessä

Vakavan yleisinfektion yhteydessä elimistössä käynnistyy yleistynyt tulehdusreaktio, jonka tehtävänä on ylläpitää immuunijärjestelmän tehokasta toimintaa. Tietyissä olosuhteissa tulehdusreaktio saattaa kuitenkin muodostua epätarkoituksellisen voimakkaaksi, ja liiallisen voimakas tulehdusvaste voi pitkittyessään johtaa elinjärjestelmien toiminnan heikkenemiseen sekä käynnistää monielinvaurion kehittymisen.

Pekka Loisa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030