Kireä kielijänne ja hämmentävä huulijänne – pitääkö hoitaa?
Imemistä haittaava vauvan kireä kielijänne on tämän vuosituhannen muotidiagnooseja.
Imetyksen parantamiseksi tehtävät vauvan kielijänteen leikkaukset ovat yleistyneet useissa maissa, kirjoittavat Venla Lohi ym. Lääkärilehdessä nyt julkaistavassa katsauksessa.
Kireän kielijänteen ajatellaan huonontavan imuotetta. Heikentyneen maidonsiirron lisäksi tämän on esitetty aiheuttavan lisääntynyttä kuolaamista ja ilmavaivoja vauvalle sekä imetyskipua äidille. Nämä haitat voivat aiheuttaa imetyksen lopettamisen ennenaikaisesti. Pääosan imetysongelmista ratkaisee kuitenkin imetysohjaus.
Viime aikoina ovat lisääntyneet myös ylähuulijänteen leikkaukset, mutta jänteen vaikutuksesta imemiseen ei ole näyttöä, eikä toimenpidettä voida pitää tieteellisesti perusteltuna.
On ilmeistä, että kyse ei ole lisääntyneestä tautitaakasta, vaan voimakkaasti muuttuneista diagnostiikka- ja hoitokäytännöistä.
Aiheesta käydään vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Vanhempien toiveet voivatkin lisätä yksittäisten lääkäreiden paineita toimenpiteisiin, joiden lääketieteelliset perusteet ovat hatarat.
Nykyisen tiedon perusteella kireä kielijänne kannattanee katkaista, jos jänne rajoittaa kielen liikkeitä ja imeminen on ongelmallista. Näin etenkin, jos äidillä on imetyskipua, eikä imetysohjaus auta. Toimenpide on yleensä hyvin siedetty eikä merkittäviä komplikaatioita ole raportoitu.
Kireyden arviointiin ei kuitenkaan ole olemassa hyvää kliinistä luokittelua. Kireän kielijänteen ulkonäkö vaihtelee läpikuultavasta limakalvopoimusta aina erittäin harvinaiseen täydelliseen ankyloglossiaan, jossa kieli on sulautunut suunpohjaan.
Luokitteluiden epämääräisyys hankaloittaa myös tutkimusta ja hoitosuositusten antamista.
Lähde: Lohi V, Sippola A, Aikio O, Klockars T. Kireä kielijänne ja hämmentävä huulijänne – pitääkö hoitaa? Suom Lääkäril 2019;74:2009–13.
Kuva: Kirjoittajat
Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 37/2019.
