Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, pakolaistaustaiset sekä syrjäytymisriskissä olevat yksin asuvat ikäihmiset kokevat, että heidän mahdollisuutensa edistää omaa terveyttään ja hyvinvointiaan, ovat huonot. He myös kokevat elämänlaatunsa huonommaksi kuin suomalaisväestö keskimäärin.

Tämä ilmenee Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoissa tehdystä tutkimuksesta.

Scientific Reports -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti sekä yhteisiä tekijöitä että ryhmäkohtaisia eroja tutkittavien mahdollisuuksissa toimia oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Kyky solmia merkityksellisiä sosiaalisia suhteita oli tärkeää etenkin nuorille, ja mahdollisuudet tavoitella onnellisuutta elämässään oli olennaista kaikille muille paitsi ikäihmisille. Ikäihmisillä korostui monella tapaa mielekäs tekeminen, pääsy tarvittaviin palveluihin ja myönteinen asenne omaan ikääntymiseen.   Mäki-Opas T ym. Scientific Reports 15.9.2022

Luottamusta omien valintojen merkityksellisyyteen tarvitaan

Tutkimuksessa hyödynnettiin toimijuuden viitekehystä, jota ei ole aiemmin juurikaan käytetty heikoimmassa asemassa olevien ryhmien hyvinvoinnin taustatekijöiden tutkimukseen.

Henkilöiden oma arvio mahdollisuuksistaan toimia ja tavoitella itselleen tärkeitä asioita vaikuttaa voimakkaasti koettuun hyvinvointiin. Toimintamahdollisuuksia muovaavat yksilöllisten tekijöiden, kuten iän ja sukupuolen, ohella erityisesti rakenteelliset tekijät, kuten tulot ja koulutus.

– On tärkeää, että kaikilla on tietyt perustavanlaatuiset toimintamahdollisuudet ylläpitää ja edistää omaa hyvinvointiaan. Tärkeää on myös se, että voi kokea ja luottaa siihen, että omilla valinnoilla eli toimijuudella on merkitystä hyvinvoinnin muotoutumisessa, sanoo tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas Itä-Suomen yliopistosta tiedotteessa .

Tämän lisäksi on tärkeää huomioida se, että ihmisen kykyä käyttää voimavarojaan ja tehdä terveellisiä valintoja elämässään edistävät tai rajoittavat aina olosuhteet, joissa hän elää.

– Siten sosiaali- ja terveyspolitiikassa on olennaista paitsi vahvistaa yksilöiden toimijuutta, myös korjata tarvittaessa heidän puutteellisia elinolojaan, kuten toimeentuloa ja asumisoloja. Koulutus yksinään on jo investointi ihmisten toimijuuden vahvistamiseen, toteaa professori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopistosta.

Professori Richard Pieper Tampereen yliopistosta pitää tutkimuksessa käytettyä toimijuusmittaria lupaavana ja näkee, että se avaa uudenlaisia näkymiä hyvinvoinnin edistämiseen.

– Mittari kuvaa paitsi ihmisten valtaistumista saavuttamaan arvokkaina pitämään asioita, myös ilmaisee heidän tulevaisuustoiveitaan. Näitä tukemalla ihmisiä voidaan auttaa saavuttamaan tavoittelemansa tulevaisuudentila, Pieper korostaa.