Uusista lääkkeistä terveystaloudellinen selvitys

Kesäkuun alussa tuli voimaan sosiaali- ja terveysministeriön määräys, jonka mukaan lääkeyritysten on esitettävä terveystaloudellinen selvitys hakiessaan hintalautakunnalta hyväksyttyä tukkuhintaa uutta vaikuttavaa lääkeainetta sisältävälle valmisteelleen. Tällainen selvitys voidaan vaatia tarvittaessa muistakin kuin uusista lääkkeistä. Tarkoituksena on tuottaa kokonaisarviointi kyseisen lääkkeen ja muiden hoitovaihtoehtojen käytön kustannuksista ja niillä saavutettavista hyödyistä. Samankaltainen menettely on aikaisemmin otettu käyttöön tai on valmisteilla mm. Australiassa, Kanadassa, Hollannissa, Tanskassa ja Norjassa.

Timo Klaukka

Kelan vuonna 1998 maksamat lääkekorvaukset

Lääkekorvaukset olivat viime vuonna 3 359 miljoonaa markkaa. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta 71 miljoonaa markkaa eli 2,1 prosenttia. Peruskorvaukset kasvoivat kuudella prosentilla vuoteen 1997 verrattuna. Erityiskorvausluokissa korvausmenot hieman vähenivät. Keskimääräinen toteutunut korvaustaso oli potilaiden maksuosuudet huomioon ottaen peruskorvausluokassa 40 prosenttia ja alemmassa erityiskorvausluokassa 70 prosenttia. Lääkekorvauksia sai vuonna 1998 Kelan tilastotietojen mukaan 63 prosenttia väestöstä.

Sinikka Rajaniemi

Kehittyvä lääkeinformaatio

Lääkemolekyylin taival lääkevalmisteeksi ja potilaan siitä saamaksi terveyshyödyksi on pitkä ja monivaiheinen. Tähän ketjuun mahtuu tutkimusta, viranomaisten valvontaa, markkinointia, päätöksentekoa ja kauppaa. Lopullisen valinnan reseptilääkkeen käytöstä tekee aina lääkäri. Uusista lääkkeistä tulvii tietoa, josta pitäisi osata valita oleellinen. Millaisen informaation varassa lääkäri tekee päätöksensä? Mitä tarpeita hänellä on lääkeinformaation suhteen? Mm. näitä kysymyksiä pohdittiin 25.5.1999 Suomen Lääkärilehden Lääkeinformaatioseminaarissa, joka järjestettiin Lääkeinfo-palstan 30-vuotisen ilmestymisen kunniaksi.

Maira Palosuo, Timo Klaukka

Terveyskeskuslääkäreiden lääkemääräykset pähkinänkuoressa

Lääkäriä kohti laskettuna terveyskeskuslääkärit määräsivät lähes viisi kertaa niin paljon reseptejä kuin muut lääkärit. Terveyskeskuslääkärien vuotuisten reseptien kokonaishinta oli viime vuonna keskimäärin 708 000 markkaa, kun vastaava summa muilla lääkäreillä oli alle 200 000 markkaa. Terveyskeskuslääkärien käyttämät lääkkeet ovat hinnaltaan hieman halvempia kuin muiden lääkäreiden käyttämät.

Tiivistelmä Timo Klaukan Alustuksesta Suomen Lääkärilehden Lääkeinformaatioseminaarissa 25.5.99.

Antibioottien kulutus vähentynyt avohoidossa

Mikrobilääkkeiden kulutus on ollut laskusuunnassa vuodesta 1996 lähtien. Laskeva trendi koskee erityisesti avohoitoa, ja myös kulutusrakenne näyttää muuttuvan paremmin suosituksia vastaavaksi. Antibiootit ovat silti edelleen ylivoimaisesti eniten määrätty avohoidon lääkeryhmä, ja näitä lääkkeitä käytetään meillä edelleen yleisemmin kuin muissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta.

Timo Klaukka, Pentti Huovinen, Erkki Palva

Puolesta ja vastaan: Ihmisen kloonaus - miksi ei?

Kun argumentaationi on hitaasti kääntymässä kloonausta puoltavaksi, on ponnekkaasti todettava, etteivät tämän päivän tietomme vielä riitä ihmisen kloonaukseen. Kuten esim. Kahn toteaa, ei mikään puhu a priori sen puolesta, etteikö ihminen kloonattaessa noudattaisi samoja biologisia peruslakeja kuin tähän mennessä kloonatut nisäkäslajitkin. Näin ollen operaatio on teknisesti toteutettavissa vaikka jo lähitulevaisuudessa, mutta monet peruskysymykset jäävät vielä odottamaan kokeellisen tutkimuksen edistymistä ja sen antamia vastauksia, kirjoittaa Lauri Saxén.

Lauri Saxén

Ihmisen kloonaus - järki- ja tunnekysymys?

Emeritusprofessori, kansleri Lauri Saxén esittelee kirjoituksessaan hyväksyvässä sävyssä ihmisten kloonaamista tutkimuksen tarpeisiin ja mahdollisesti myös terapeuttisiin tarkoituksiin, mutta torjuu lastensaannin kloonauksen avulla vedoten sen vaaroihin syntyvälle yksilölle. Olen luullakseni kirjoituksen johtopäätöksistä samaa mieltä, mutta jäin kaipaamaan joitakin täsmennyksiä niiden perusteluihin, kirjoittaa Matti Häyry

Matti Häyry

Kokemuksia uuden polven antihistamiineista

Antihistamiinit (H1-reseptorisalpaajat) ovat olleet kliinisessä käytössä yli 60 vuotta. Ensimmäisen sukupolven antihistamiinit aiheuttivat paljon haittavaikutuksia, joista hankalin oli niiden väsyttävä ominaisuus. Toisen polven väsyttämättömiä antihistamiineja alkoi tulla markkinoille noin 15 vuotta sitten. Tämän jälkeen väsyttävien antihistamiinien käyttö on vähentynyt merkittävästi. Tämän vuoksi seuraavassa käsitellään pääasiassa uuden polven antihistamiineja.

Timo Helin

Adrenergisten alfa-reseptorien salpaajat eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa

Noin 20 % 60-vuotiaista miehistä hakeutuu hoitoon eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oireiden takia. Tärkein hoitomuoto on lääkehoito. Sen kulmakivet ovat eturauhasen kokoa pienentävä ja kasvun pysäyttävä finasteridi ja virtsan ulosvirtausta helpottavat alfa1-reseptorien salpaajat alfutsosiini ja tamsulosiini. Alfasalpaajat tehoavat nopeasti ja ovat hyvin siedettyjä. Kummankin teho on yhtä hyvä eikä niiden haittavaikutuksissakaan ole suurta eroa. Niitä voidaan käyttää myös finasteridin kanssa.

Pauli Ylitalo, Teuvo Tammela

Lääkärien lääkemääräykset vuonna 1998

Lääkärit määräsivät vuonna 1998 sairausvakuutuskorvaukseen johtaneita lääkkeitä keskimäärin 291 000 markalla. Summa kasvoi selvästi vähemmän kuin edeltävinä vuosina. Kasvun hidastuminen johtuu pääasiassa siitä, että korvattavien lääkkeiden hinnat alenivat viime vuonna. Lääkkeiden käytön volyymikasvu on jatkunut, sillä apteekit toimittivat vuonna 1998 potilaille 5 % enemmän Kelan korvaamia reseptejä kuin vuonna 1997. Terveyskeskuslääkärit määräsivät noin puolet kaikista avohoidon resepteistä.

Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Jaana Martikainen, Sinikka Rajaniemi

Avohoidon lääkärin peruslääkevalikoima

Avohoidon lääkärin peruslääkevalikoima tarkoittaa lääkärin itsensä laatimaa luetteloa lääkevalmisteista, joita hän tarvitsee ja käyttää potilaskunnallaan yleisesti esiintyvien sairauksien hoidossa. Seuraavassa esitellään periaatteita, joiden avulla avohoidossa työskentelevä lääkäri voi järkiperäisesti rakentaa itselleen hoidon laatua ja turvallisuutta parantavan työkaluvalikoiman.

Arja Helin, Risto Huupponen, Taina Mäntyranta, Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Puolesta ja vastaan: Tulisiko syntymäkuuroille lapsille asentaa sisäkorvakuulokoje? Sisäkorvakuulokoje on moniteräinen miekka

Pienten kuurojen lasten sisäkorvaimplantoinnin suosio kuurojen yhteisön ulkopuolella on kasvamassa. Miksi? Luonteeltaan kokeellista implanttikirurgiaa eivät sanele terveydelliset syyt. Implantointiin liittyvillä menettelytavoilla voidaan kuitenkin vaarantaa lapsen kielen omaksuminen ja identiteetin rakentuminen.

Anja Malm, Antti Mäkipää, Birgitta Wallvik

Onko moraalisesti oikein asentaa sisäkorvakuulokoje?

Malmin, Mäkipään ja Wallvikin kirjoituksesta välittyy ajatus, jonka mukaan on eettisesti kyseenalaista tehdä lapsille leikkauksia, joita eivät sanele terveydelliset syyt. Tällainen toteamus on auttamattoman kapea sisäkorvaimplantoinnin yhteydessä. Lääketieteen tehtävänä ei ole parantaa pelkästään somaattiseen terveyteen liittyviä tekijöitä. Lääketiede voi ja sen kuuluu hoitaa, mikäli sen keinot antavat siihen mahdollisuuden, myös asioita, jotka eivät uhkaa ihmisen somaattista terveyttä.

Simo Vehmas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030