Miksi tyttövauva oksenteli? - tapauksen ratkaisu

Kolmen kuukauden ikäinen tyttö tuotiin lääkärin vastaanotolle oksentelun ja syömisvaikeuksien takia. Pituuskasvu ja lapsen suhteellinen paino olivat tavanomaiset, lapsen kokonaiskehitystaso oli hyvä, eikä poikkeavia löydöksiä havaittu. Äidin mukaan lapsi ei huolinut tuttipulloa, ja kun lapsi sai ohjeen mukaan pelkkää rintamaitoa, paino laski. Valvotuissa oloissa tehdyssä maitoaltistuksessa lapsi otti maitoa vastentahtoisesti ja lopulta oksensi noin kolmen tunnin kuluttua. Löydös tulkittiin viitteelliseksi mutta ei diagnostiseksi lehmänmaitoallergian suhteen, ja syömisongelmien takia lapselle päätettiin aloittaa lehmänmaidoton äidinmaidonkorvike. Syömisongelmien takia äidille oli avohoidossa opastettu syöttöletkun käyttö.

Kaija-Leena Kolho, Hannele Hedman, Johanna Politi, Raili Kauppinen

Miksi tyttövauva oksenteli? - osa II

Kolmen kuukauden ikäinen tyttö tuotiin lääkärin vastaanotolle oksentelun ja syömisvaikeuksien takia. Lapsen pituuskasvu ja suhteellinen paino olivat tavanomaiset, kokonaiskehitystaso oli hyvä, eikä poikkeavia löydöksiä havaittu. Tyttö nukkui yöt hyvin, mutta oksenteli ajoittain ja ulosti löysää ulostetta, joka oli toisinaan vihertävää. Vastaanotolla havaittiin, että lapsi vastusteli pullosyöttöä.

Kaija-Leena Kolho, Raili Kauppinen

Monisairaan potilaan pitkittynyt vatsakipu - tapauksen ratkaisu

Metabolista oireyhtymää sairastava 75-vuotias naispotilas hakeutui omalääkärinsä vastaanotolle polttavien alavatsakipujen vuoksi. Kivut olivat alkaneet kaksi vuotta aikaisemmin eräänä aamuna, ja ne olivat voimakkuudeltaan huomattavasti kovempia kuin ylävatsakivut, joita potilaalla oli ollut jo vuosia. Potilas kuvaili kipuja synnytyspoltoiksi. Kipu invalidisoi potilasta ja laukaisi paniikkihäiriö-tyyppisen oireilun. Potilas joutui aamusta alkaen käyttämään vahvoja kipulääkkeitä ja istui jalat ylhäällä lepotuolissa aamupäivän. Henkisesti vireän potilaan elämänlaatu huonontui dramaattisesti. Kliinisessä tutkimuksessa todettiin palpaatioarkuus alavatsalla, eivätkä laajat laboratorio- tai radiologiset tutkimuksetkaan tai endoskopiat selvittäneet vaivan syytä.

Anna-Kaisa Pere, Pentti Lohela, Raili Kauppinen

Monisairaan potilaan pitkittynyt vatsakipu - osa II

Monisairas 75-vuotias naispotilas hakeutui polttavan vatsakivun vuoksi yleislääkärin vastaanotolle. Vatsakipuja hänellä oli ollut aina, mutta tällä kertaa vatsakivut olivat sietämättömät ja potilas oli joutunut käyttämään vahvoja kipulääkkeitä muun lääkityksensä lisäksi. Kuumetta tai ripulia ei ollut; suolen toiminta ja ulosteen väri olivat normaalit. Hänelle oli aikaisemmin tehty tonsillektomia, hysterektomia ja strumektomia. Lisäksi hänellä oli metaboliseen oireyhtymään sopivia löydöksiä, kuten hyperlipidemia, obesiteetti, tyypin 2 diabetes ja verenpainetauti, jotka olivat kohtalaisessa hoitotasapainossa. Leikkauksen jälkeinen hypotyreoosin ja hyperparatyreoosin korvaushoidot olivat kohdallaan.

Anna-Kaisa Pere

Monisairaan potilaan pitkittynyt vatsakipu - osa I

75-vuotias naispotilas oli käynyt saman yleislääkärin vastaanotolla vuosia moninaisten sairauksiensa vuoksi. Tällä kertaa johtavana oireena oli polttava vatsakipu, joka tuntui heti aamusta eikä helpottanut kuin vähäksi aikaa kipulääkkeiden avulla.

Anna-Kaisa Pere, Raili Kauppinen

Punainen ja vetistävä silmä - tapauksen ratkaisu

45-vuotias mies hakeutui vastaanotolle, koska hänen vasen silmänsä oli ollut toista viikkoa kipeä, vetistävä ja punoittava. Ensi oireet alkoivat lentomatkan jälkeen, jolloin potilas luuli saaneensa roskan silmäänsä. Vaiva helpottui jonkin verran matkalla, mutta paheni jälleen paluulennon jälkeen. Silmässä oli voimakas kirvely ja rikan tunne, ja näkökin oli hämärtynyt jonkin verran. Suomessa lääkäri ei löytänyt vierasesinettä, mutta totesi silmän punoittavan ja vetistävän ja määräsi kloramfenikolia ja kortisonia sisältäviä silmätippoja kaksi kertaa päivässä kipeään silmään. Hoito ei kuitenkaan auttanut, vaan oireet pahenivat seuraavien muutamien päivien kuluessa.

Eeva-Marja Sankila, Anneli Lauhio, Raili Kauppinen

Kuumeilevan miehen matala happisaturaatio ja turvonneet nilkat - tapauksen ratkaisu

25-vuotiaalla miehellä oli kuivaa yskää ja hengenahdistusta parin viikon ajan, jonka jälkeen hengenahdistus paheni ja jalat turposivat. Terveysasemalla todettiin matala happisaturaatio, ja hänet vietiin välittömästi sairaalan. Tulovaiheessa hänellä oli kuumetta ja hänen yleistilansa oli heikentynyt. Keuhkoista kuultiin rahinaa molemmin puolin ja verenpaine oli matala. Keuhkojen tietokonekuvauksessa todettiin perifeeriseen emboliaan sopivia muutoksia molemmin puolin. Oikealla todettiin pieni pneumothorax, joka ei vaatinut hoitoa. Molemmista jaloista löytyi syvät laskimotukokset. Tukosten hoidoksi aloitettiin enoksapariini, jota jatkettiin kuusi kuukautta. Suvussa isällä oli todettu faktori V -mutaatio ja myös tällä potilaalla todettiin APC-resistenssi. Keuhkojen kerroskuvauksessa todettiin myös keuhkoparenkyymissa kauttaaltaan mattalasimaista muutosta, ja Pneumocystis carinii (PC) löytyi henkitorven limasta. Hoidoksi aloitettiin sulfa-trimetopriimi ja oheen kortisoni hengenahdistuksen vuoksi (1). Opportunisti-infektion vuoksi kontrolloitiin HIV-vasta-aineet, jotka olivat positiiviset.

Anneli Lauhio, Raili Kauppinen, Potilaan Haastattelu, Maria Kuronen

Kuumeilevan miehen matala happisaturaatio ja jalkaturvotus - osa II

25-vuotiaalla miehellä oli ollut parin viikon ajan lievää kuivaa yskää ja hengenahdistusta. Mies vietiin paikalliseen terveyskeskukseen pahentuneen hengenahdistuksen ja jalkojen turvotuksen vuoksi. Happisaturaatio oli matala, ja potilas ohjattiin välittömästi sairaalaan. Ensiavussa todettiin, että potilaalla oli kuumetta 38,9 ºC. Statuksessa poikkeavia löydöksiä olivat heikentynyt yleistila, keuhkojen rahina molemmin puolin. Molemmissa alaraajoissa oli turvotusta, ja verenpaine oli matala, 84/46.

Anneli Lauhio, Raili Kauppinen

Matala happisaturaatio ja turvonneet nilkat kuumeilevalla miehellä - osa I

25-vuotias helsinkiläismies, jolla ei ollut tiedossa aikaisempia sairauksia, meni loppuvuonna 2004 kyläilemään maalle tuttaviensa luokse Pohjois-Suomeen. Hänellä oli ollut kuivaa yskää ja lievää hengenahdistusta jo parin viikon ajan ennen matkaa. Tuttavien luona hengenahdistus voimistui ja jalat turposivat. Kuumetta hän ei ollut mitannut, eikä hänellä ollut muita oireita. Tuttavat huolestuivat, ja potilas vietiin paikalliseen terveyskeskukseen. Siellä happisaturaatio oli sormenpäästä mitattuna selvästi matala, vain 54 %, mutta nousi 90 %:n hapella 74 %:iin. Potilas ohjattiin välittömästi ambulanssilla lähimmän keskussairaalan ensiapuun.

Anneli Lauhio, Raili Kauppinen

Nuoren miehen päänsärky - osa III

19-vuotias mies oli kärsinyt viiden vuoden ajan päänsärkykohtauksista, jotka täyttivät aurallisen migreenin kriteerit ja väistyivät nopeasti tulehduskipulääkkeellä tai tsolmitriptaanilla. Hän hakeutui neurologian päivystykseen viikon kestäneen ja lääkitykselle huonosti reagoivan päänsäryn sekä oikean yläraajan puutumisen, puhevaikeuden ja näkökenttäpuutoksen vuoksi. Ainoana poikkeavana löydöksenä todettiin oikean yläraajan herkistynyt tunto. Hänelle päätettiin kuitenkin tehdä pään magneettitutkimus aikaisempaa vaikeampien ja osin uusien oireiden vuoksi.

Seppo Soinila, Raili Kauppinen

Oikaisu: Löytääkö potilas netistä helpoiten oikean diagnoosin? - Tapauksen ratkaisu

Lääkärilehdessä 6/2005 Miten sinä hoitaisit -palstan tapauksessa kirjallisuusviitteet 1-4 oli sijoitettu virheellisesti väliotsikon "Potilaan kertomaa" alle. Tutkimukset, joihin viitattiin eivät siis edusta potilaan näkemystä ruokavaliosta, jolla hän sai verensokeriarvonsa laskemaan.

Raili Kauppinen, Brita Liljeström

Nuoren miehen päänsärky - osa II

19-vuotiaalla miehellä oli ollut viiden vuoden ajan harvakseltaan päänsärkykohtauksia, joita edelsi sahalaitamainen näköhäiriö sekä toisinaan suun seudun ja yläraajojen puutuminen. Kohtaukset hoidettiin menestyksellisesti tulehduskipulääkkeellä tai tsolmitriptaanilla.

Seppo Soinila, Raili Kauppinen

Nuoren miehen päänsärky

19-vuotias mies tuli päivystykseen pitkittyneen päänsäryn vuoksi. Viiden vuoden ajan hänellä oli ollut 1-2 kertaa vuodessa päänsärky, jota edelsi näkökenttiin ilmaantuva sahalaitakuvio ja toisinaan suun ympärillä tai yläraajoissa tuntuva puutuminen. Tilaa oli pidetty migreeninä, ja se oli väistynyt tulehduskipulääkkeellä tai tsolmitriptaanilla (2,5mgp.o.). Muutoin hän oli ollut täysin terve.

Oikaisu: Löytääkö potilas netistä helpoiten oikean diagnoosin? Tapauksen ratkaisu

Lääkärilehdessä 6/2005 Miten sinä hoitaisit -palstan tapauksen ratkaisuun liittyvä sukutaulukuvio sivulla 685 oli virheellinen. Julkaisemme kuvion tässä uudelleen korjattuna.

Raili Kauppinen, Brita Liljeström

Löytääkö potilas netistä helpoiten oikean diagnoosin? Tapauksen ratkaisu

Terveellä 60-vuotiaalla rouvalla todettiin sattumalta kohonneita verensokeriarvoja. Myös glykosyloituneen hemoglobiinin taso oli koholla viitaten tyypin 2 diabetekseen, jota oli myös lähisuvussa. Laihdutettuaan 12 kg potilas oli nyt normaalipainoinen (energiamäärä noin 1 300 kcal/vrk), ja verenpainearvot olivat seurannassa normaalit. EKG:ssä oli todettu vasen haarakatkos. Paastoverensokeriarvot olivat laskeneet aikaisemmasta painon pudotuksen aikana (12,9 mmol:sta/l 6,7 mmol:iin/l), ja myös HBA1c oli laskenut 9,4 %:sta 6,5 %:iin. Nuoruusvuosien anemia oli korjaantunut vaihdevuosien jälkeen. Potilas oli noudattanut kivikautista ruokavaliota, jossa hiilihydraattimäärää vähennetään ja vastaavasti proteiinien ja rasvan osuus energianlähteenä kasvaa kokonaiskalorimäärän jäädessä kuitenkin pieneksi. Lisäksi hän haki internetistä tietoa diabeteksen eri syistä ja löysi viitteitä hemokromatoosista.

Raili Kauppinen, Brita Liljeström

Löytääkö potilas netistä helpoiten oikean diagnoosin?

Aikaisemmin terveeltä 60-vuotiaalta rouvalta tarkastettiin terveystarkastuksen yhteydessä laboratoriokokeita, joissa kiinnitettiin huomiota kohonneeseen paastoverensokeriarvoon ja bakteeriuriaan. Hän käytti luontaistuotevalmisteita. Nuorempana hänellä oli ollut anemiataipumusta, mutta se oli korjaantunut vaihdevuosien jälkeen. Hän ei e-pillereitä lukuun ottamatta ollut käyttänyt hormonihoitoja. Potilas oli 1950-luvulla sairastanut tonsilliitteja ja niiden jälkitautina artriitin. Tässä yhteydessä oli puhuttu myös sivuäänestä. Paino nousi 40 ikävuoden jälkeen 20 kg. Myöhemmin hän laihdutti 12 kg puolentoista vuoden aikana, ja nyt tutkimusvaiheessa painoindeksi oli 23,6 kg/m2. Kliininen tutkimus oli normaali lukuun ottamatta lievästi kohonnutta verenpainetta, 160/90 mmHg. Terveysasemalla tarkastettiin vielä EKG, jossa oli vasen haarakatkos.

Löytääkö potilas helpoiten netistä oikean diagnoosin?

Terveyskeskukseen ajokorttia uusimaan tullut 60-vuotias rouva pyysi, että hänestä otettaisiin tarkastuksen yhteydessä laboratoriokokeita (taulukko 1). Hän oli mielestään terve ja käytti säännöllisesti ainoastaan erilaisia luontaistuotevalmisteita. Nuorempana hänellä oli ollut anemiataipumusta, mutta se oli korjaantunut vaihdevuosien jälkeen. Hän ei käyttänyt hormonihoitoja. Ainoastaan nuorena hän oli jonkin aikaa käyttänyt e-pillereitä. Potilas oli 50-luvulla sairastanut tonsilliitteja ja niiden jälkitautina artriitin. Tässä yhteydessä oli puhuttu myös sivuäänestä. 70-luvulla EKG:ssä oli todettu vasen haarakatkos.

Pienen pojan kaulapatti - tapauksen ratkaisu

Kolmivuotiasta poikaa tutkittiin oikeassa leukakulmassa olevan patin vuoksi. Pojalle tehtiin kaulan ultraäänitutkimus, missä todettiin oikealla leukakulmassa noin 3 x 2 cm:n imusolmukkeeksi sopiva löydös, ei absessiin viittaavaa. CRP ja TVK olivat normaalit. Koska pojan yleistila oli hyvä, tilannetta päätettiin edelleen seurata. Kahden viikon seurantajakson aikana pojalle ilmaantui lämpöä, väsymystä ja ruokahalu muuttui huonoksi. Toksoplasma-, tularemia-, sytomegalo- ja bartonella-vasta-aineet olivat negatiiviset. Hemoglobiini oli 99g/l, valkosolujen erottelulaskenta oli normaali, CRP oli 14mg/l ja lasko 54. Thoraxkuva oli normaali. Imusolmukkeen ohutneulabiopsiasta ei löytynyt kasvainsoluja. Bakteeriviljely ja tuberkuloosivärjäys ja -viljely olivat negatiiviset. Tapauksen edelliset osat on julkaistu Lääkärilehden numeroissa 46 ja 48.

Anne Pitkäranta, Anneli Lauhio, Raili Kauppinen

Pienen pojan kaulapatti II osa

Kolmivuotiasta poikaa tutkittiin oikeassa leukakulmassa olevan patin vuoksi. Siitä, milloin patti oli tarkkaan ottaen ilmaantunut, ei ollut tietoa. Pattia lukuun ottamatta poika oli ollut terve, eikä hänellä ollut yleisoireita.

Keski-ikäisen miehen kiusallinen virtsavaiva - tapauksen ratkaisu

Tiheävirtsaisuuden vuoksi hoitoon hakeutunut 45-vuotias mies oli lähetetty terveyskeskuksesta urologian poliklinikalle jatkotutkimuksiin. Potilaalla oli myös uniapnea, ja lievää masennusta hoidettiin paroksetiinilla. Edellisellä kerralla esitettiin potilaan virtsaamispäiväkirja, ja lukijoita pyydettiin kertomaan omia kokemuksiaan päiväkirjan käytöstä potilastyössä. Pyysimme myös lukijoiden mielipiteitä seksuaalianamneesin kysymisestä. Tapausta on käsitelty kahdessa aiemmassa Lääkärilehden numerossa (SLL 36 ja 39/2004), ja siitä on käyty keskustelua internetissä osoitteessa www.fimnet.fi/mitensinahoitaisit.

Anna-Kaisa Pere, Raili Kauppinen, Erkki Perämäki, Raisa Cacciatore