Kaihileikkauksen komplikaation korvattavuus

Harmaakaihi on etupäässä iäkkäiden ihmisten sairaus. Koska kaihin kehittymiselle ei tunneta ehkäisykeinoja, kaihileikkausten tarve ja määrä ovat väestön vanhetessa nopeasti lisääntyneet. Parantuneesta leikkaustekniikasta huolimatta toimenpiteeseen liittyy komplikaatioita.

Kipuoireyhtymän korvaaminen potilasvahinkona

Kivun arviointi työkyvyttömyyden syynä vaatii huomattavaa ja monialaista erikoisasiantuntemusta. Potilasvahinkolautakunta on toistuvasti joutunut ottamaan kantaa siihen, onko työkyvyttömyyttä aiheuttava kipuoireyhtymä johtunut hoidosta taikka sen puutteista. Korkeimman oikeuden ennakkopäätösratkaisussa 1997:95 todettiin, että lääketieteellisesti huonosti perustellun leikkauksen yhteydessä syntynyt neuralgia tulee korvata potilasvahinkona. Lääketieteellisesti perustellun hoidon yhteydessä syntyneiden kroonisten kiputilojen korvaamista on käsitelty seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa.

Keuhkosyöpämuutosten havaitseminen thoraxkuvassa

Thoraxkuva on yleisimmin käytetty kuvantamistutkimus. Kuvan tulkinta ei ole yksinkertaista, vaan edellyttää sekä systemaattisuutta että huolellisuutta. Ensi silmäyksellä normaalin näköiseen thoraxkuvaan saattaa piiloutua merkittäviä löydöksiä, joita on vaikea havaita.

Antikoagulanttihoidon seuranta

Verenohennushoidon toteuttaminen edellyttää antikoagulanttiannoksen muuntelua, kunnes potilaan

Kokeneen erikoislääkärin osaamistaso polven tekonivelkirurgiassa

Polven tekonivelkirurgia edellyttää leikkaavalta lääkäriltä erityisen hyvää ammattitaitoa. Leikkausten komplikaatioiden korvattavuuden kannalta on keskeistä selvittää, olisiko kokenut ammattihenkilö toisin toimien saavuttanut paremman hoitotuloksen. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu, onko leikkauksessa saavutettu kokeneen ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin ammattistandardi.

Päänsärkypotilaan hoito

Päänsärky on neurologisista oireista yleisin. Lähes kaikilla ihmisillä on joskus päänsärkyä. Lihasjännityspäänsärystä on nyttemmin tullut yleisin päänsäryn muoto. Syynä tähän pidetään liikuntatottumusten ja työelämän muutoksia, erityisesti yhä yksipuolisemmiksi muuttuneita työtehtäviä ja staattisia työasentoja. Migreeniä sairastaa kymmenesosa väestöstä, ja se on kuudenneksi yleisin sairauspoissaolon syy työikäisillä. Nämä kaksi päänsärkytyyppiä kattavat noin 90 % päänsärkytapauksista. Vaikka muut päänsäryt ovat suhteessa lihasjännityspäänsärkyyn ja migreeniin harvinaisia, ovat ne silti merkityksellisiä, sillä joukossa on hoitamattomana vaarallisia tauteja, joiden viivästynyt diagnoosi voi aiheuttaa korvattavan potilasvahingon.

Kiertäjäkalvosimen repeämän hoito

Olkapään kiputilat ovat tavallisia vaivoja yleislääkärin vastaanotolla. Työikäisen olkanivelvaivoista valtaosa on kiertäjäkalvosinperäisiä. Kiertäjäkalvosimen repeämässä kipu paikantuu olkanivelen seutuun, mutta on usein tunnettavissa ainoastaan hartialihaksen kiinnityskohdalla olkavarren yläosassa. Säteilykipua voi esiintyä alaspäin sormenpäihin ja ylöspäin niskaan asti. Kiertäjäkalvosimen repeämän diagnoosi perustuu paitsi tyypillisiin oireisiin, myös potilaan huolelliseen kliiniseen tutkimiseen ja ajoissa suoritettuihin kuvantamistutkimuksiin. Viivästyneen diagnoosin ja hoidon seurauksena potilaalle saattaa kehittyä pysyvästi huonosti toimiva olkanivel.

Kohdunpoistoon liittyvät potilasvahingot

Kohdunpoisto on vallitsevan hoitokäytännön mukaan aiheellinen toimenpide, mikäli kyseessä on kohdun pahanlaatuinen sairaus, kookkaat tai nopeasti kasvavat kohdun lihaskasvaimet, hoitoon huonosti vastaava vuotohäiriö taikka kohdun laskeuma. Vaikka kohdunpoistoleikkaus on suhteellisen turvallinen toimenpide, kehittyy joillekin leikatuista potilaista leikkauksen jälkeen virtsaamisongelmia tai alavatsan kiputiloja, joita haetaan korvattavaksi potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Alaraajan akuuttien kiputilojen tutkiminen terveyskeskuksessa

Erilaiset alaraajan akuutit kiputilat ovat tavallisia vaivoja terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Vaikka useimpien kiputilojen taustalla on suhteellisen selkeä rasitusvamma, trauma taikka nivelen kuluma, saattaa kiputilan taustana joskus olla jatkotutkimuksia ja välitöntä hoitoa vaativa sairaus. Jatkotutkimusten tarve perustuu pitkälti terveyskeskuslääkärin kliinisen tutkimuksen perusteella tekemään arvioon tilanteesta. Mikäli arvio on ollut virheellinen ja diagnoosi viivästyy, saattaa aiheutunut vahinko tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta.

Diabeetikon leikkauskomplikaatio potilasvahinkona

Potilasvakuutuksesta korvataan infektiovahingot 1.5.1999 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan ns. siedettävyysharkinnan perusteella. Ennen mainittua ajankohtaa ilmenneet infektiovahingot korvataan, jos hoitoon on liittynyt alhainen infektioriski. Korvauskäytännössä infektioriskin on arvioitu olevan alhainen ns. puhtaiden leikkausten yhteydessä, jolleivät potilaan yksilölliset seikat lisää riskiä. Näin ollen esimerkiksi huonossa sokeritasapainossa olevan sokeritautipotilaan haavainfektiota ei kohonneen infektioriskin takia korvata potilasvakuutuksesta infektiovahinkona. Leikkauksen suorittaminen huonossa sokeritasapainossa olevalle potilaalle voi kuitenkin sinänsä olla menettelyä, joka tarpeettomasti altistaa potilaan komplikaatiolle. Tällöin diabeetikon haavainfektio voi tulla korvatavaksi vahinkona, joka olisi ollut vältettävissä hoitamalla hyperglykemiaa paremmin ennen leikkausta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Suukirurgiseen toimenpiteeseen liittyvä hermovaurio

Hermo vaurioituu joskus tavallisten hammastoimenpiteiden yhteydessä. Tavallisin hermovaurio aiheutuu alempaan hammaskuoppaluuhermoon (nervus alveolaris inferior) viisaudenhampaan poiston yhteydessä, mutta myös yksittäisiä kielihermon (nervus ligualis) vaurioitumisia on todettu. Normaalisti hermo kulkee pehmytkudoksissa eikä luukanavassa, joten se on suojattavissa oikealla preparointitekniikalla. Puutteellinen hampaan poiston tekniikka tai varomaton pehmytkudosten käsittely saattavat kuitenkin vaurioittaa hermoa toimenpiteen yhteydessä.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Mahasyövän sytostaattihoidosta pidättäytyminen

Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on Suomessa erityinen velvollisuus huolehtia siitä, että potilas saa hyvää hoitoa. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 15 pykälä:n mukaan ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja. Syöpäpotilaiden hoidossa hyvän hoitokäytännön toteuttamisvelvoite saattaa johtaa kahdentyyppisiin ongelmiin. Ensinnäkin parantumattomasti sairaat potilaat saattavat haluta toteutettavaksi hoitoja, jotka eivät ole kokemusperäisesti perusteltavissa. Toinen ongelmatyyppi syntyy silloin, kun kokemusperäisiin menettelytapoihin perustuva hyvä hoito on kustannuksiltaan erittäin kallista. Hoidosta luopuminen voi tällöin perustua siihen, että hoitoa on mahdoton antaa, koska hoidon toteuttaminen objektiivisestikin arvioiden ylittää yhteiskunnan ja potilaan taloudelliset resurssit.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Hoidon kohtuuton seuraus potilasvahinkona

Potilasvahinkojen korvaamisessa keskeinen peruste on ammattistandardin alittuminen. Asianmukaisesta menettelystä huolimatta potilaan kärsimä komplikaatio voi tulla korvattavaksi infektiovahinkona tai hoidon kohtuuttomana seurauksena. Infektiovahinkojen korvaaminen perustuu ns. siedettävyysharkintaan. Potilasvahingon kohtuuttomuusarviointi taas tulee kysymykseen silloin, kun tutkimus, hoito tai muu vastaava käsittely on aiheuttanut potilaalle pysyvän vaikean sairauden, vamman taikka kuoleman. Vaikeasta sairaudesta tai vammasta on kysymys vasta silloin, kun pysyvä haitta sijoittuu vähintään STM:n haittaluokituspäätöksen mukaisiin haittaluokkiin 7-8. Tämän ehdottoman vaatimuksen täytyttyä arvioidaan vahingon suhteellinen vakavuus sekä vahingon ennakoitavuus.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lepositeiden käyttöön liittyvät potilasvahingot

Lepositeitä käytetään paitsi aggressiivisten psykiatristen potilaiden rauhoittamisessa, myös somaattisen hoidon yhteydessä, mikäli potilas perussairautensa taikka sekavuustilan takia on vaarassa vahingoittaa itseään. Lepositeitä käytetään myös hoivaosastoilla, kun vahingoittumisvaarassa olevan potilaan ympärivuorokautista valvontaa ei voida järjestää. Leposidehoidosta taikka leposide-eristyksestä päättäminen kuuluu psykiatrisen hoidon yhteydessä lääkärille. Hoivaosastoilla sen sijaan lepositeiden tarpeen arviointi ja niiden käyttö jää usein hoitohenkilökunnan päätettäväksi. Leposidehoidon yhteydessä tulisi kuitenkin aina varmistaa sen lääketieteellisesti oikea toteuttaminen. Väärin toteutetun leposidehoidon aiheuttamat vahingot voivat olla korvattavia potilasvahinkoja.

Juhani Kaivola, Lassen Lehtonen

Patologisanatominen diagnoosi potilasvahinkona

Kasvainten patologisanatominen diagnoosi on oikean hoidon valinnan perusta. Kudosnäytteen virheellinen tulkinta voi johtaa joko asianmukaisen hoidon viivästymiseen taikka tarpeettomiin radikaaleihin kirurgisiin toimenpiteisiin. Arvioitaessa sitä, onko alkuperäinen näyte tulkittu oikein tutkimushetkellä, voidaan huomioon ottaa ainoastaan tutkimushetkellä tiedossa olleet seikat. Niinpä tutkimuslähetteeseen kirjatuilla seikoilla saattaa olla ratkaiseva merkitys sen määrittämisessä, onko patologin toiminnassa saavutettu kokeneen terveydenhuollon ammattihenkilön laatutaso.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lapsen syvän bakteeri-infektion viivästynyt diagnoosi terveyskeskuksessa

Lasten infektiot ovat eräitä kaikkein tavallisimpia päivystyskäyntien syitä terveyskeskuksessa. Syvän bakteeri-infektion diagnoosi perustuu potilaan oireisiin, huolelliseen kliiniseen tutkimukseen sekä laboratoriokokeisiin. Epäselvissä tilanteissa potilasta jäädään usein seuraamaan, jolloin ongelmaksi saattaa muodostua infektion nopea paheneminen. Jos seuranta on ollut puutteellista ja diagnoosi viivästyy aiheetta, saattaa infektion aiheuttama henkilövahinko tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta. Jos potilaan tutkimus ja hoito ovat olleet esitietoihin, tutkimustuloksiin ja oireisiin nähden normaalin hoitokäytännön mukaisia, ei kysymys ole korvattavasta potilasvahingosta, vaikka diagnoosi jälkikäteen arvioiden olisi ollut mahdollista tehdä aiemmin.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Taittovirhekirurgian puutteellinen hoitotulos potilasvahinkona

Taittovirheestä johtuvaa toiminnallista haittaa voidaan korjata sankalaseilla, piilolaseilla tai leikkauksella. Leikkaus ei ole välttämätön näkökyvyn takia ja sen hyväksyttävyys hoitokeinona perustuu siihen, että on lääketieteellisesti arvioiden mahdollista korjata taittovirhettä leikkauksella. Se, mitä hoitokeinoa kulloinkin käytetään, perustuu potilaan valintaan. Potilaan halutessa taittovirheen leikkaushoitoa odotukset hyvästä hoitotuloksesta ovat yleensä huomattavat. Kuten kaikkiin toimenpiteisiin, myös taittovirhekirurgiaan liittyy riski, että tavoiteltua hoitotulosta ei kokonaan saavuteta tai että hoito johtaa jopa lähtötilannetta huonompaan tulokseen. Tällöin potilas saattaa haluta paitsi hinnanalennusta toimenpiteen suorittajalta, myös vahingonkorvausta potilasvahinkolain perusteella.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Kolonoskopian yhteydessä tapahtunut suolenpuhkeama

Paksusuolen tähystykseen liittyy harvinaisena komplikaationa suolenpuhkeama. Komplikaation todennäköisyys kasvaa n. 0,3-0,5 %:iin, kun tähystyksen yhteydessä suolesta poistetaan polyyppeja. Suolenpuhkeaman syntyminen ei välttämättä vielä merkitse sitä, etteikö tähystystä olisi suoritettu hyvän käytännön mukaisesti ja että kysymyksessä olisi korvattava potilasvahinko. Vaikka tähystys olisi suoritettu kokeneen lääkärin ammattistandardin edellyttämällä tavalla, voi suolenpuhkeama ja siihen liittyvä peritoniitti tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta ennakoimattomana ja vakavana infektiovahinkona.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Synnytystavan valinta potilasvahinkona

Synnyttämään tuleva nainen toivoo varsin usein keisarileikkauksen suorittamista, vaikkei siihen olisi selkeitä lääketieteellisiä indikaatioita. Toiveen syynä saattaa olla synnytyspelko, taikka se saattaa perustua virheellisiin käsityksiin keisarileikkauksen helppoudesta ja riskittömyydestä alatiesynnytykseen nähden. Mikäli synnytystavaksi on valittu alatiesynnytys ja siihen liittyy komplikaatioita, saattaa synnyttäjä jälkikäteen esittää vaatimuksia niiden korvaamisesta potilasvakuutuksesta. Korvattavaksi saatetaan vaatia myös ns. aineettomia vahinkoja eli henkistä kärsimystä sekä kipua ja särkyä, mutta näistä vain kipu ja särky voivat tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta. Korvauksen edellytyksenä on potilasvahinkolautakunnan käytännössä kuitenkin, että keisarileikkaus olisi tilanteessa ollut lääketieteellisesti perusteltu synnytystapa, jolla komplikaatiot olisi voitu välttää.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Verisuonitoimenpiteisiin liittyvät komplikaatiot potilasvahinkona

Vaikeissa valtimosairauksissa tarvitaan sekä invasiivisia tutkimuksia että hoitoja. Molempiin liittyy myös komplikaatiomahdollisuus. Invasiiviset tutkimukset ovat oikeutettuja silloin, kun tutkimusten ja hoidon yhteinen riski on pienempi kuin hoidosta saavutettava hyöty. Korkean riskin potilaalla tutkimustoimenpiteisiin liittyvät komplikaatiot yleistyvät ja hoitomahdollisuudet huononevat. Pelkkien tutkimusten tekeminen ilman mahdollisuutta vaikuttavaan hoitoon merkitsee potilaan kannalta vain komplikaation riskin lisääntymistä. Tällöin teknisesti oikein suoritettuun tutkimukseenkin (esimerkiksi varjoainekuvaukseen) liittyvät komplikaatiot voivat tulla korvattavaksi potilasvahinkoina.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen