Uhkaileva potilas

Potilas uhkasi vahingoittaa itseään, jollei saisi lääkäriltä sairauslomaa. Kuka on vastuussa, jos potilas toteuttaa uhkauksensa? Eettinen foorumi pohti miten erottaa, onko taustalla potilaan psyykkinen häiriö vai oman edun tavoittelu. Potilaan paras on hoidon päämäärä, mutta uhkailuun suostuminen ei useinkaan ole tätä. Henkilökunnan turvallisuus on ensisijaista. Toisen lääkärin konsultoinnista voi olla monenlaista apua.

Samuli Saarni

Puolesta ja vastaan: Terveydenhuollon työtaistelu ja ammattietiikka

Tehyn työtaistelu-uhka syksyllä 2007 oli ennen kokematon. Se aiheutti hämmennystä kaikissa osapuolissa ja johti poikkeuksellisiin lainsäädäntötoimiin. Keskustelu irtisanomisuhan etiikasta kävi myös kuumana. Seuraavat kirjoitukset perustuvat alustuksiin Suomen lääkintäoikeuden ja -etiikan seuran kokouksessa 10.3.2008.

Jaana Laitinen-Pesola, Markku Äärimaa, Veli-Pekka Viljanen

Keskustelu autonomiasta

Potilaan itsemääräämisoikeus eli autonomia on keskeinen arvo terveydenhuollossa. Sen tulkinta aiheuttaa kuitenkin usein ongelmia. Seuraavassa keskustelussa pohditaan autonomian käsitteen historiaa ja ulottuvuuksia.

Veikko Launis, Pekka Louhiala

Professionalismi ja lääkärin ammatillinen autonomia

Lääkärin kliinisen autonomian toimivuus on perinteisesti nojannut profession itsesäätelyyn. Terveydenhuollon kustannusten jatkuva kasvu sekä väestön ja työvoiman rakenteelliset muutokset muokkaavat lääkärikuntaa ja uhkaavat sen yhtenäisyyttä.

Amos Pasternack

Lääkärin kiittäminen Vaikuttaako lahja hoitosuhteeseen?

Psykiatrin potilaana oleva näyttelijä haluaa kiittää lääkäriään tämän merkkipäivänä esittämällä katkelmia näyttelemistään rooleista. Eettinen foorumi pohti lahjojen vastaanottamisen vaikutusta lääkärin objektiivisuuteen ja tässä tapauksessa erityisesti esiintymisen vaikutusta vielä kesken olevaan hoitosuhteeseen.

Samuli Saarni

Maallikkona eettisessä toimikunnassa

Jokaiseen tutkimuseettiseen toimikuntaan kuuluu maallikkojäseniä, jotka tuovat ainakin periaatteessa toimikunnan keskusteluun yhteisönäkökulman. Maallikkojäsen on ikään kuin linkki kliinisen tutkimusmaailman ja tavallisen maailman välillä.

Simo Ylikarjula

Dementoituneen vanhuksen nestehoito

90-vuotias dementoitunut vanhus ei suostu syömään ja toivoo "että Luoja korjaisi hänet pois". Lääkäri kokee jatkohoidot hyödyttömiksi, mutta omaiset vaativat jyrkästi nestehoidon jatkamista. Eettisen foorumin mielestä potilaan autonomiaa eli oikeutta kieltäytyä hoidosta tulisi kunnioittaa, mutta samalla pyrkiä aktiivisesti yhteisymmärrykseen omaisten kanssa. Yhtenä vaihtoehtona nähtiin nesteytyksen jatkamista kirkkailla nesteillä, jolloin elämä ja kärsimys eivät pitkittyisi.

Minun autonomiani

Potilaan lisääntynyt tieto itsestään ja omasta vastuustaan on tehnyt aiemmin paternaalisesta potilas-lääkärisuhteesta kahden tasa-arvoisen kumppanin neuvottelun. Asiaan vaikuttaa länsimaisen ihmisen vapauden käsite, jota tulkiten kirjoittaja tarjoutuu antamaan terveydelle noin viidesosan arvon kaikkien muiden elämänarvojen joukossa.

Matti Mäkelä

Eutanasiakeskustelun retoriikkaa

Keskustelu eutanasian laillistamisesta pulpahtaa esiin eri yhteyksissä, kuten puhuttaessa potilaan itsemääräämisoikeudesta ja sen rajoista, kivunlievityksestä etenkin elämän loppuvaiheen hoitotilanteissa tai vanhusten laitoshoidosta. Eutanasia merkitsee näissä keskusteluissa eri asioita ja usein se myös jää tarkemmin määrittelemättömäksi viitteeksi tai uhkakuvaksi varsinaisen aiheen sivussa.

Kia Kinnunen

"Neitsyystutkimus" - nuoren tytön hengenpelastus vai intimiteetin loukkaus?

Naisen koskemattomuutta korostavat perheet voivat joskus vaatia lääkäriltä nuoren tytön neitsyystutkimusta, tai tyttö voi tulla omasta aloitteestaan vastaanotolle. Eettisen foorumin mielestä vanhempien painostuksesta tehtävään tutkimukseen ei tule suostua, ja tytön itsensä pyytämäänkään vain harvoissa tapauksissa, kun on selvästi kyse nuoren henkilökohtaisesta turvallisuudesta perheessä.

Samuli Saarni

Suru ja sairausloma

Voidaanko potilaalle kirjoittaa sairauslomaa omaisen kuoleman aiheuttaman surun vuoksi? Eettisen foorumin mielestä keskeinen lähtökohta sairausloman tarpeen arvioinnissa on potilaan työkyky, ei sairaus. Lähes kaiken pysäyttävä suru heikentää työkykyä ja tällöin voi sairausloman kirjoittamista pitää oikeutettuna.

Samuli Saarni

Tapaus: Seurantaprojekteihin osallistuminen

Voiko lääkäri osallistua ja suositella potilailleen osallistumista markkinalähtöisiin seurantaprojekteihin, joilla kerätään tietoja potilaan arkaluonteisista asioista ja lääkärien lääkkeenmääräämiskäytännöistä? Eettisen foorumin mielestä tietojen luovuttaminen ei ole suositeltavaa, ellei lääkäri tarkkaan tiedä, mistä tutkimuksessa on kyse ja mihin sillä pyritään. Pelkkään markkinointiin tähtääviin projekteihin ei pitäisi ottaa osaa.

Samuli Saarni

Terveiden koehenkilöiden tutkimisen eettisiä ongelmia

Vapaaehtoiset terveet koehenkilöt ovat välttämättömiä lääketieteelliselle tutkimustyölle. Jotta voitaisiin erottaa patologinen terveestä, pitää normaalit fysiologiset mekanismit tuntea. Tähän tarvitaan fysiologista perustutkimusta. Laboratoriotutkimuksilla ei ole paljonkaan arvoa, ellei ensin ole määritetty väestön normaaliarvoja, joihin tuloksia voidaan verrata. Lääkekehittelyssä faasin I terveillä tehdyt farmakokineettiset tutkimukset ovat oleellisia kokonaiskuvan saamiseksi uudesta lääkeaineesta. Lisäksi terveitä vapaaehtoisia tarvitaan potilaiden verrokkeina lääke- ja hoitotutkimuksissa.

Kirsi Vähäkangas, Esko Länsimies

Onko lumeen käyttö eettisesti perusteltua masennuslääketutkimuksissa?

Masennuslääkkeitä on tutkittu ja tutkitaan lumekontrolloiduissa kaksoissokkokokeissa. Asetelman eettinen oikeutus aiheuttaa keskustelua, eikä yksiselitteistä vastausta ole ehkä saatavissakaan. Professori Tapani Keränen kuvailee tutkimusasetelman ongelmia ja professori Elina Hemminki kommentoi.

Tapani Keränen

Paljon tutkimusta, vähän tietoa

Kommentoin kysymystä peilaamalla Keräsen antamia tietoja yleiseen tutkimusetiikkaan ja -politiikkaan; kirjallisuusluettelon alkuperäisviitteisiin en ole tutustunut. Keränen nostaa hyvin esiin useita kliinisiä tutkimuksia koskevan etiikan sääntöjä vastatakseen kysymykseen, onko lumeen käyttö tässä erityistapauksessa eettistä vai ei. Vastaukseksi hän saa, että kyllä on eettistä, mutta toisaalta ei. Tämä epämääräinen päätelmä ei mielestäni johdu epämääräisestä eettisten sääntöjen tulkinnasta, vaan ongelmallisista säännöistä ja vähäisestä tiedosta masennuslääkkeiden todellisista terveysvaikutuksista.

Elina Hemminki

Lääkärin etiikka -termin merkitys ymmärrettävä oikein

Lääkärin etiikasta on keskusteltu viime aikoina(kin) paljon ja hartaasti, mutta useimmiten sana etiikka vedetään esiin varsin kevytkenkäisesti sellaisissa kysymyksissä, joihin ei ole eikä voikaan olla empiiriseen tieteelliseen näyttöön perustuvaa vastausta. Toisin sanoen sanasta etiikka - tai sanasta filosofia - on tehty tieteellisen tiedon rajan synonyymi. Tätä pahentaa etiikan ymmärtäminen jonkinlaisena mielipiteidenheittelyklubina tai ajatusriiheilynä. Näin on menetetty etiikka vakavasti otettavana diskurssina: etiikka on redusoitu pragmaattisen päätöksenteon ideologiseksi välineeksi.

Janne Kurki

Ihmiskloonauksen etiikasta

Ihmiskloonauksesta on monta väärää käsitystä ja ennakkoluuloa. Kirjoittajan mielestä kloonausta koskevat eettiset ongelmat eivät ole niin vakavia, että se pitäisi kokonaan kieltää. Sen sijaan tulisi sopia kloonin oikeuksia tukevista säädöksistä, joiden avulla tilannetta voisi paremmin hallita.

Minna Soini

Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha EAPC:n kannanotto on suomennettu

Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen EAPC:n virallinen kanta eutanasiaan ja lääkäriavusteiseen itsemurhaan hyväksyttiin kesäkuussa 2003. Alun perin kannan määrittävä asiakirja julkaistiin englanniksi Palliative Medicine -aikakauskirjan maaliskuun 2003 numerossa. Nyt asiakirja on saanut virallisen suomenkielisen muotonsa. Alkuperäisen version julkaiseminen sai aikaan maailmanlaajuista ja ponnekasta keskustelua, ja mielipiteet vaihtelivat huomattavasti - kaikkiaan lehti julkaisi 55 kannanottoa 32 maasta. Jo tämä osoittaa, miten monisärmäisestä ongelmasta on kyse.

Marilène Filbet, Lars Johan Materstvedt

Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha: EAPC:n eettisten kysymysten työryhmän näkemys

Vuonna 1991 Euroopan parlamentissa käytiin keskustelua eutanasiasta, ja tämä keskustelu nosti eutanasiakysymyksen esille kaikilla tasoilla Euroopassa. Tämän jälkeen Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen (European Association for Palliative Care eli EAPC) johtokunta isännöi kokousta, jossa oli mukana myös kaksi asiantuntijaa ja jonka tavoitteena oli auttaa yhdistystä muodostamaan kantansa eutanasiaan. Asiantuntijat ja johtokunta laativat tämän jälkeen asiakirjan, ja vuonna 1994 EAPC antoi ensimmäisen julkilausuman (Regarding Euthanasia), joka julkaistiin EAPC:n virallisessa aikakauskirjassa European Journal of Palliative Caressa (1). Helmikuussa 2001 EAPC:n johtokunta pyysi asiantuntijaryhmää muodostamaan eettisten kysymysten työryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella asiaa laajasti ja neuvoa yhdistystä sen mukaan.

Lars Johan Materstvedt, David Clark, John Ellershaw, Reidun Førde Anne-Marie Boeck Gravgaard, Hans-Christof Müller-Busch Josep Porta I Sales, Charles-Henri Rapin

Psykiatria Sokrateen sohvalla

Psykiatrisen diagnostiikan perusteiden määrittämiseen liittyy kysymyksiä, jotka eivät ratkea tieteenalan sisällä vaan ovat luonteeltaan filosofisia. Diagnostisissa kriteereissä on mukana sopimuksenvaraisia perusteita, ja objektiivisesti todennettavien oireiden lisäksi erilaiset arvoasetelmat vaikuttavat taudinmääritykseen. Kirjoituksessa pohditaan psykiatrisen diagnostiikan ongelmia ja käsitteellisiä perusteita.

Jyrki Korkeila