Eläinkokeiden etiikasta

Markku Oksanen esittelee artikkelissaan yleisimmät moraalifilosofiset argumentit, joita koe-eläinkysymyksessä on käytetty. Hänen johtopäätöksensä on, että eläinkokeita tarkasteltaessa emme voi sivuuttaa moraalin näkökulmaa. Olimmepa mitä mieltä tahansa eläinkokeiden periaatteellisesta oikeutuksesta, eläinkysymystä ei enää voida jättää ikään kuin moraalin ulkopuolelle.

Leena Vilkka

Eläinkokeet ovat moraalisesti yhtä ongelmallisia kuin lemmikkieläinten pitäminen

VTT Markku Oksasen artikkeli Eläinkokeet ovat moraalisesti ongelmallisia on paremmasta päästä lähinnä suojelusympatisoiviksi laskettavia kirjoituksia. Siinäkin on se sama perusongelma kuin lähes kaikissa muissakin samantapaisissa kirjoituksissa. Täsmälleen samat argumentit voitaisiin esittää, vaikka otsikko olisi: Eläinten käyttö ravinnoksi on moraalisesti ongelmallista tai Eläinten käyttö lemmikkeinä on ongelmallista. Näkökulmaongelman taustana lienee se erittäin tavallinen harha, että eläinkokeet tuskallisuudeltaan aivan ratkaisevasti poikkeaisivat muusta eläinten käytöstä.

Pekka Häyry, Timo Nevalainen, Jouko Tuomisto

Voiko lääkäri olla aina myötätuntoinen?

Vuosia sodan jälkeen tuli Yhdysvalloissa juutalaista syntyperää olevan lääkärin potilaaksi Natsi-Saksan kannattajiin kuulunut nainen. Tuntematta lääkärin etnistä taustaa potilas ilmaisi avoimesti halveksuntansa juutalaisia kohtaan. Lääkäri koki naisen vihamielisen asenteen erityisen loukkaavana eikä heti paljastanut taustaansa, vaikka normaalisti ilmaisi potilaille eriävän mielipiteensä, jos nämä väheksyivät muita kansallisuuksia. Kirjoituksessa pohditaan hyvän potilas-lääkärisuhteen elementtejä - luottamusta, kunnioitusta ja myötätuntoa - joita tässä tapauksessa ei saavutettu.

Renate G. Justin

Vartioitua vapaata keskustelua ihmisyyden arvoa kunnioittaen

Bioetiikan maailmankongressi käsitteli laajasti perinteisiä etiikan kysymyksiä abortista aivokuolemaan ja genetiikasta naisten sortoon. Usein kuultu vetoomus ihmisyyden arvoon saattoi joistakin tuntua riittämättömältä kun tiedetään, että samalla argumentilla voidaan sekä puolustaa että vastustaa esim. eutanasiaa. Samassa yhteydessä pidetyssä kokouksessa esitettiin julkilausuma, jossa järjestö pyrkii edistämään kaikkien perusteltujen mielipiteiden mahdollisuutta tulla kuulluksi.

Tuija Takala

Globaali etiikka ja lääketiede

Globaali etiikka pyrkii määrittelemään eri kulttuureja ja uskontoja yhdistäviä arvolähtökohtia. Sen tavoitteena on yhteisen moraalinormiston hahmottaminen maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. Taloudellisen globalisaation eriarvoisuutta lisäävän vaikutuksen hillitsemiseksi tarvitaan lisää vastuukykyisyyttä ja kokonaisuuden huomioon ottavaa ajattelua. Kirjoituksessa pohditaan, mitä tämä merkitsisi bioetiikan ja lääkärin työn kannalta. Kirjoittaja on osallistunut globaali etiikka -prosessin kehittämiseen vuodesta 1992 lähtien yhteistyössä saksalaisen professori Hans Küngin kanssa.

Reijo E. Heinonen

Lääketieteen naapurissa 4: Kulttuuri, terveys ja sairaus

Lääketieteellinen antropologia tutkii terveyttä ja sairautta erilaisissa kulttuurisissa yhteyksissä. Samassakin kulttuuriympäristössä on monenlaisia käsityksiä sairaudesta riippuen tulkitsijan maailmankuvasta ja lähtökohdista. Lääketieteellinen antropologia tutkii havainnoimalla arkielämää, keräämällä aineistoja ja päättelemällä asioita. Se auttaa lisäämään ymmärrystä erilaisten ajattelumallien välillä.

Marja-Liisa Honkasalo

Lääketieteen naapurissa 1: Filosofia

Lääketiede on usein mielletty luonnontieteiden lähisukulaiseksi. Nämä ovatkin vaikuttaneet keskeisesti lääketieteen kehitykseen, mutta lääketieteen naapurissa on paljon muitakin tieteitä ja aloja, joilla on annettavaa lääketieteen tutkimukselle ja käytännölle. Tätä vuoropuhelua tarkastellaan neliosaisessa sarjassa Lääketieteen naapurissa, jonka toimittaa Pekka Louhiala. Sarjan aloittaa kirjoitus filosofiasta.

Pekka Louhiala

Hoitoeettisiä työryhmiä Suomessa

Lääketieteelliseen tutkimustoimintaan keskittyneitä eettisiä toimikuntia on Suomessa ollut jo pitkään. Yhdysvalloissa on jonkin aikaa ollut myös toimikuntia, jotka ottavat kantaa kliinisen toiminnan eettisiin ongelmiin. Juridista asemaa näillä toimikunnilla ei ole, mutta eettisissä kiistakysymyksissä ne voivat toimia sovittelijan roolissa. Suomeenkin on vähitellen syntynyt epävirallisia hoitoeettisiä työryhmiä, joista kolme esittäytyy tässä artikkelissa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoeettinen työryhmä

Kerkko Karjalainen

Meilahden sairaalan hoitoeettinen ryhmä

Olin kuullut ja lukenut ulkomaisissa sairaaloissa toimivista hoitoeettisistä ryhmistä tai toimikunnista ja ihmetellyt, miksi Suomessa ei ole vastaavia. Samaan aikaan ilmaantui uusia eettisiä haasteita mm. elämän loppuvaiheen hoidossa. Tunnustelujen jälkeen kutsuin koolle HYKS:n Meilahden sairaalassa toimivan viisihenkisen ryhmän, johon kuuluivat professori, ylilääkäri Timo Lehtonen, teologian kandidaatti, sairaalapastori Briitta Lindgren, terveydenhuollon kandidaatti, vs. ylihoitaja Marja Tammisto ja professori, osastonylilääkäri Ville Valtonen. Marja Tammiston siirryttyä 1999 muihin tehtäviin tilalle tuli terveydenhuollon kandidaatti, osastonhoitaja Anne Kaarlola. Tämä täysin vapaaehtoinen ryhmä aloitti toimintansa 1995, ja olen ollut sen kokoonkutsuja alusta saakka.

Jorma Palo

Pääjärven kuntayhtymän eettinen toimikunta

Pääjärven kuntayhtymä toimii Etelä-Hämeessä ja tarjoaa palveluja kehitysvammaisille. Kuntayhtymän hallitus asetti keväällä 1995 eettisen toimikunnan, jonka tarkoituksena oli antaa lausuntoja kuntayhtymän sisällä toteutettavasta tutkimustoiminnasta. Toimikunnassa oli aluksi kolme jäsentä.

Marja Hopkins

Vaihtoehtohoidot ja etiikka

Ihmisen hoitamiseen ja parantamiseen liittyvät eettiset kysymykset ovat samanlaisia riippumatta siitä viitekehyksestä, missä toimitaan. Painotukset esimerkiksi lääkärin ja sairaanhoitajan etiikoissa voivat vaihdella, mutta ristiriitaisuuksia niiden välillä ei tulisi olla. Myöskään parantajan tieteellinen tai muu tausta ei saisi vaikuttaa siihen, miten eettisiä ongelmia ratkaistaan.

Perttu Luukkanen, Pekka Louhiala

Geenit, tieto ja lääketieteen rajat

European Society for Philosophy of Medicine and Health Care -seuran vuosittaisen kongressin erityisteemaksi nousi lääketieteen tietoteoria, mutta tärkeinä kysymyksinä olivat esillä myös geenitekniikan ja genetiikan kehityksen aiheuttamat ongelmat.

Pekka Louhiala, Pekka Vuoria

Eutanasia virallistumassa Hollannissa

Aktiivinen eutanasia on ollut mahdollinen Hollannissa jo 15 vuoden ajan tietyin ehdoin. Nyt maan hallitus on antanut lakiesityksen, jossa eutanasia säilyy edelleen rikoksena, mutta rikoslakiin kirjataan virallisesti ne ehdot, joilla lääkärit vapautuvat oikeudellisesta vastuusta.

Pekka Louhiala

Puolesta ja vastaan: Ihmisen kloonaus - miksi ei?

Kun argumentaationi on hitaasti kääntymässä kloonausta puoltavaksi, on ponnekkaasti todettava, etteivät tämän päivän tietomme vielä riitä ihmisen kloonaukseen. Kuten esim. Kahn toteaa, ei mikään puhu a priori sen puolesta, etteikö ihminen kloonattaessa noudattaisi samoja biologisia peruslakeja kuin tähän mennessä kloonatut nisäkäslajitkin. Näin ollen operaatio on teknisesti toteutettavissa vaikka jo lähitulevaisuudessa, mutta monet peruskysymykset jäävät vielä odottamaan kokeellisen tutkimuksen edistymistä ja sen antamia vastauksia, kirjoittaa Lauri Saxén.

Lauri Saxén

Ihmisen kloonaus - järki- ja tunnekysymys?

Emeritusprofessori, kansleri Lauri Saxén esittelee kirjoituksessaan hyväksyvässä sävyssä ihmisten kloonaamista tutkimuksen tarpeisiin ja mahdollisesti myös terapeuttisiin tarkoituksiin, mutta torjuu lastensaannin kloonauksen avulla vedoten sen vaaroihin syntyvälle yksilölle. Olen luullakseni kirjoituksen johtopäätöksistä samaa mieltä, mutta jäin kaipaamaan joitakin täsmennyksiä niiden perusteluihin, kirjoittaa Matti Häyry

Matti Häyry

Tiedämmekö, mitä teemme?

Tärkein kysymys on se, tiedämmekö me oikeasti, mitä olemme tekemässä? Asioiden tuntemattomuus on aina eettiseltä kannalta lisäriski. Kloonauksen osalta me varmasti tiedämme vielä aivan liian vähän. Siksi eettisesti voidaan antaa vain keskeneräisiä vastauksia. Tietämättömyys on pätevä peruste olla varovainen etenemisessä uusiin sovelluksiin, sanoo Martti Lindqvist.

Martti Lindqvist

Puolesta ja vastaan: Tulisiko syntymäkuuroille lapsille asentaa sisäkorvakuulokoje? Sisäkorvakuulokoje on moniteräinen miekka

Pienten kuurojen lasten sisäkorvaimplantoinnin suosio kuurojen yhteisön ulkopuolella on kasvamassa. Miksi? Luonteeltaan kokeellista implanttikirurgiaa eivät sanele terveydelliset syyt. Implantointiin liittyvillä menettelytavoilla voidaan kuitenkin vaarantaa lapsen kielen omaksuminen ja identiteetin rakentuminen.

Anja Malm, Antti Mäkipää, Birgitta Wallvik

Onko moraalisesti oikein asentaa sisäkorvakuulokoje?

Malmin, Mäkipään ja Wallvikin kirjoituksesta välittyy ajatus, jonka mukaan on eettisesti kyseenalaista tehdä lapsille leikkauksia, joita eivät sanele terveydelliset syyt. Tällainen toteamus on auttamattoman kapea sisäkorvaimplantoinnin yhteydessä. Lääketieteen tehtävänä ei ole parantaa pelkästään somaattiseen terveyteen liittyviä tekijöitä. Lääketiede voi ja sen kuuluu hoitaa, mikäli sen keinot antavat siihen mahdollisuuden, myös asioita, jotka eivät uhkaa ihmisen somaattista terveyttä.

Simo Vehmas

Sisäkorvakuulokoje syntymäkuuroilla lapsilla

Tutkimukset osoittavat, että syntymäkuurot lapset hyötyvät sisäkorvaimplanteista. Ympäri maapalloa on tällä hetkellä yli 7 000 syntymäkuuroa lasta ja kaikkiaan pitkälti yli 10 000 lasta, joille on asennettu sisäkorvaimplantti. Kyseessä ei suinkaan ole enää mikään kokeellinen toiminta, vaan selkeä ja yleisesti hyväksytty terveydenhuollon käytäntö.

Tapani Rahko

Priorisointi, näyttöön perustuva lääketiede ja etiikka

Tämän kirjoituksen tavoite on problematisoida eräitä priorisoinnin ja näyttöön perustuvan lääketieteen eettisiä taustakysymyksiä. Käsittelen niitä tässä tapausesimerkkien valossa. Yksittäisten tapausten tai kliinisten havaintojen perusteella ei voida todentaa tieteellisiä tosiasioita. Kuitenkin esimerkkitapauksia käytetään usein pohdittaessa arvoasetelmia. En argumentoi, että priorisointi ja näyttöön perustuva lääketiede olisivat taloudellisista lähtökohdista perusteltuina sinänsä epäeettisiä, vaan totean niiden tueksi käytettävien yksinkertaisten utilitarististen argumenttien olevan ongelmallisia. Utilitarismin eettisen teoriasuuntauksen mukaisesti suurimpaan yhteiseen onnellisuuteen johtavat toimet ovat välttämättä eettisiä (1).

Jyrki Korkeila