Eugeniikka ja suomalaiset lääkärit

Tämän päivän sikiöseulonnoilla valikoidaan syntyviä lapsia, ja seulontojen suhde eugeniikkaan on herättänyt keskustelua. Suomalaisille lääkäreille lähettämämme kyselyn mukaan Suomessa tällä hetkellä laajassa käytössä olevat sikiöseulonnat hyväksyttiin yleisesti. Puolet lääkäreistä oli sitä mieltä, että eugeniikka ja sikiöseulonta ovat eri asioita ja viidennes sitä mieltä, että ne ovat osittain samaa ajattelutapaa; viidennes ilmoitti, ettei tunne eugeniikkaa.

Elina Hemminki, Hanna Toiviainen, Pekka Louhiala

Kristinuskon etiikka ja lääketiede

Mitä sanomista kristinuskon etiikalla on lääketieteelle? Tähän kysymykseen vastaaminen edellyttää, että on sanottava jotain kristinuskosta, sen etiikasta ja lääketieteestä. Tässä on mahdollisuus vain puutteelliseen määrittelyyn. Etiikan lähtökohtana on näkemys ihmisestä moraalisena olentona. Ihminen on tavoitteellinen toimija, jolla on käsitys toimintansa vaikutuksista ja seurauksista sekä niiden laadusta. Aikuinen ihminen kykenee arvioimaan sekä vaikuttimiaan että tekojaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan akselilla. Ihminen ei tavoittele asioita ainoastaan välineinä vaan myös arvoina. Jotkin asiat ovat arvokkaita sen vuoksi, että niiden avulla kyetään saavuttamaan toisia asioita. Nämä ovat välinearvoja. Asiat, joita tavoitellaan niiden itsensä vuoksi, ovat arvokkaita sinänsä. Ne ovat päämääräarvoja.

Jaana Hallamaa

Sikiöseulontojen kaksi puolta

Sikiöseulontoihin liittyy kaksi erilaista näkökulmaa. Toinen on yksittäisten perheiden auttaminen, jolloin toiminnan motiivina on vähentää vammaisesta lapsesta perheelle mahdollisesti aiheutuvaa kärsimystä. Toinen sikiöseulontoihin oleellisesti liittyvä puoli on kansanterveydellinen, ennaltaehkäisyyn liittyvä näkökulma. Tällöin seulontojen motiivina on vähentää sairauksista ja vammoista yhteiskunnalle aiheutuvia kuluja.

Mira Rautavuori

Syöpägeenitestit tulevat - olemmeko valmiit?

Syövälle altistavien geenivirheiden löytyminen ja testien kehittyminen niiden toteamiseksi ovat tuoneet pohdittavaksi monenlaisia hyöty- ja haittanäkökohtia (1). Kokemusta periytyvistä taudeista on toki entuudestaan, mutta viime vuosien nopea kehitys ihmisen genomin tuntemuksessa ja testaamisessa sekä monien yleisten tautien taustalta löytyneet geenivirheet ovat yllättäneet käytännön terveydenhuollon.

Kaija Holli

Eurooppalaiset koululaiset pohtivat geenitekniikan käytön etiikkaa

Saako geenimuuntelulla kehittää ihmiselle siirtoelimiä tuottavia sikoja? Entä nelikulmaisia tomaatteja tai talon kokoisia mansikoita? Pitäisikö tieteentekijöille asettaa rajoja? Euroopan Neuvoston biotekniikan rahoittamassa hankkeessa kyseltiin neljässä maassa koululaisten eettisiä näkemyksiä biotekniikan sovelluksista. Nuorten suhtautuminen vaihteli melko lailla, kriittisimmin geenimuunteluun suhtautuivat saksalaisnuoret.

Heta Häyry, Matti Häyry

Hoitoetiikka - pohdintaa merkityksestä

Useat hoitotieteilijät ovat omaksuneet näkemyksen etiikan kahtiajaosta: toisaalta on subjektiivisuuteen ja inhimillisiin suhteisiin perustuva hoitamisen etiikka, toisaalta objektiivisuuteen ja rationaalisuuteen perustuva parantamisen etiikka. Hoitoetiikka voidaan kuitenkin ymmärtää myös yleisemmin terminä, joka kattaa kaikkeen hoitamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tässä kirjoituksessa pohditaan hoitoetiikan merkityssisältöä ja kyseenalaistetaan näkemys hoitoetiikasta parantamisen etiikan vastakohtana.

Anneli Sarvimäki

Onko QALY-vertailu oikea ratkaisu priorisoinnissa?

Niukkuuden vallitessa valinnat ovat väistämättömiä, ja jonkinlaisen mallin keksiminen hoitojen vertailulle on tärkeää. QALY-malli on yritys ratkaista resurssien jaon ongelma. Koska niin odotettavissa olevan elämän määrän kuin sen laadunkin mittaukseen liittyy ylikäymättömiä ongelmia, QALY-mallia ei voida kuitenkaan suositella käytettäväksi terveydenhuollon priorisointikysymysten ratkaisemiseen.

Matti Häyry

HIV-testaus ja itsemääräämisoikeus

Verikokeena suoritettu HIV-testi on nykyisin ainoa keino selvittää HI-virus (human immunodeficiency virus) -tartunta. Koska tauti (Acquired Immunodeficiency Syndrome, AIDS) saattaa alkuvaiheessaan olla täysin oireeton, testausten merkitys on korostunut. Terveydenhuollossa korostetaan potilaan oikeutta itse päättää häntä koskevista hoidoista ja tämän vuoksi HIV testit ovat vapaaehtoisia.

Riikka Raitimo, Ansa Ojanlatva, Veikko Launis

Onko immuunikadon herättämiin eettisiin kysymyksiin yleiseurooppalaisittain hyväksyttäviä ratkaisuja?

AIDS: Ethics, Justice and European Policy -hankkeen päämääränä oli selvittää voidaanko Euroopan maissa päästä yksimielisyyteen immuunikadon herättämistä eettisistä ongelmista ja niiden ratkaisusta. Yhteisissä lausumissa jouduttiin lopulta pysymään varsin yleisellä tasolla, mutta joistakin suosituksista pystyttiin kuitenkin sopimaan ryhmän kaikkien jäsenten kesken. Kirjoittajat osallistuivat hankkeen toimintaan sen ainoina suomalaisina jäseninä.

Heta Häyry, Matti Häyry

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030