Elimiä eläimiltä

Siirrettävistä elimistä on ollut pula siitä lähtien, kun elintensiirrot ylipäänsä tulivat mahdollisiksi, ja ainakin saman ajan on tutkittu ksenotransplantaatiota eli sitä, miten siirto lajilta toiselle onnistuisi. Osa tähän asiaan liittyvistä ongelmista on ratkaistu, mutta jäljellä on vielä koko joukko teknisiä ja eettisiä kysymyksiä, jotka odottavat vastauksia.

Pekka Louhiala

Kliininen etiikka

Tapaus 1. Yhdysvalloissa tyttärensä luona asuva 90-vuotias saksalainen nainen joutuu sairaalaan, jossa hänellä todetaan akuutti kolekystiitti. Hoidoksi annetaan suonensisäistä nestehoitoa ja antibiootteja. Kirurgi ehdottaa leikkausta, josta potilas kuitenkin kieltäytyy vedoten korkeaan ikäänsä ja aikaisempiin huonoihin kokemuksiinsa muiden leikkausten yhteydessä. Tässä vaiheessa konsultoidaan sairaalan kliinistä eetikkoa, jolle esitetään kysymys: "Tulisiko potilaan saada kieltäytyä leikkauksesta?" (1).

Pekka Louhiala

Eettinen toimikunta nyt ja tulevaisuudessa

Luopuessani kesällä 1995 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan jäsenyydestä takanani oli 10 vuoden työrupeama tässä toimikunnassa. Näiden vuosien aikana olimme arvioineet eettiseltä kannalta satoja mitä erilaisimpia lääketieteellisiä ja lääketiedettä sivuavia tutkimussuunnitelmia. Suomen Lääkärilehti on pyytänyt kokemukseeni perustuvia näkemyksiä eettisen toimikuntamme työskentelystä, esille tulleista ongelmista sekä kehittämistarpeista.

Rainer Fogelholm

Syöpäkivun tutkimisen eettiset ongelmat

Syövän aiheuttama kipu on merkittävä inhimillinen ja taloudellinen ongelma. Suomessa diagnosoidaan vuosittain 20 000 uutta syöpätapausta ja syöpään kuolee vuosittain 9 500 potilasta.

Juha Hänninen, Tarja Heiskanen

Kaikkien tapausselostusten äiti

Lääkäri A asteli hyvin nukutun yön jälkeen B:n aluesairaalan ovesta sisään. Mieli oli rauhallinen, alkuaikojen päivystyspelko oli väistynyt kokemuksen myötä. Akuuttihoito-oppaan ohjeet olivat hyvin mielessä ja toimenpiteet sujuivat rutiinilla. Elvytykset hoituivat ja synnytyksistäkin oli kokemusta kertynyt. A:lla oli edessä jakamaton päivystysvuoro aluesairaalan etupäivystäjänä.

Pekka Louhiala

Mitä antiikin lääketieteen etiikka voisi antaa nykypäivälle?

Jokainen suomalainen lääkäri tuntee Hippokrateen ja Hippokrateen valan. Huomattavasti harvempi pystyy muistamaan, mitä Hippokrateen valassa oikein sanottiin. Hyvin harvat tietävät laajemmin antiikin lääketieteen eettisistä pohdinnoista.

Heikki S. Vuorinen

Pitäisikö Suomeen perustaa valtakunnallinen lääketieteen etiikan neuvosto?

Lääketieteen ja terveydenhuollon eettisiä kysymyksiä varten on useimmissa läntisen Euroopan maissa valtakunnallinen neuvosto. Mm. Tanskassa ja Norjassa tällainen elin on toiminut jo pitkään. Suomessakin on lääkintäetiikkaa käsitelty valtakunnallisella tasolla asiantuntijaryhmissä, mutta myös varsinaisen neuvottelukunnan perustamista on esitetty.

Sakari Karjalainen

Arvot ja tosiseikat

Tieteen arvosidonnaisuudesta keskustellaan aika ajoin, eikä kukaan kai enää vakavissaan aseta kyseenalaiseksi sitä, että tieteet yleensä, formaalisia tieteitä (esimerkiksi matematiikka ja logiikka) lukuun ottamatta, ovat arvosidonnaisia.

Pekka Louhiala

Lääketieteen etiikkaa Walesissa

Seitsemän ihmistä istuu mukavissa nojatuoleissa isossa seurusteluhuoneessa, ympärillä on arvotaidetta, ulkona kiireetön keski-Walesin maaseutu. Keskustellaan ihmisen oikeuksista, kunnes joku huomaa, että on aika mennä kello viiden teelle.

Pekka Louhiala

Lääkärintoimi ja sen etiikka

Parina viime vuosikymmenenä on maassamme julkaistu hyvinkin runsaasti lääkärin etiikkaa ja potilas-lääkärisuhdetta käsittelevää aineistoa - jopa oppikirjoiksikin tarkoitettuja teoksia. On pohdittu tulisiko antaa opetusta jonkinlaisessa 'yleisessä lääkäriopissa', ja lääketieteen ja terveydenhuollon ottamisesta filosofisenkin pohdinnan kohteeksi on esiintynyt merkkejä. Yhteistä näille julkaisuille on ollut, että niiden lähdeaineistoissa ei ole mainittu Max Oker-Blomin vuonna 1911 yhtä aikaa suomeksi ja ruotsiksi ilmestynyttä teosta 'Lääkärintoimi ja sen etiikka'; Otava ('Läkaryrket och dess etik'; Söderström & Co), vaikka siinä käsitellään lääkärintyötä juuri noista näkökulmista. Kun tuo teos tarjosi vuosikymmenien ajaksi tärkeimmän pohjan lääkärin toiminnan eettisiä ongelmia pohtivalle keskustelulle maassamme, lienee sen mieliin palauttaminen paikallaan.

Tapani Kosonen

Neurogenetiikan ongelmana biologinen determinismi

Maailmaa kuvataan nykyisin varsin biologistisesti. Mutta yksilö ja yhteiskunta ovat todellisuudessa yhtäaikaa sekä biologisia että sosiaalisia kokonaisuuksia. Sosiaalisen huomiotta jättäminen ja biologiseen rajoittuminen on reduktio, jota on tieteessä toistettu jatkuvasti. Nyt uutena piirteenä siihen liittyy uuden genetiikan mystiikka, jonka voi nähdä deterministisiä oppeja vahvistavana tekijänä.

Olli Haapala

Doing the decent thing with genes Kansainvälinen genetiikan etiikan symposiumi Turussa 9.-11.8.

Keskiviikkona 9.8.95 kokoontui joukko kansainvälisiä ja kotimaisia geeniteknologian etiikan asiantuntijoita Turun yliopiston bioetiikan keskuksen järjestämään kolmipäiväiseen symposiumiin "Doing the Decent Thing with Genes". Kaiken kaikkiaan osallistujia saapui paikalle noin viitisenkymmentä yli kymmenestä eri maasta ja kolmesta maanosasta.

Veikko Launis

Ehkäisevän terveydenhuollon etiikka

Terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvät eettiset ongelmat ovat erilaisia kuin kliinisessä lääketieteessä. Ne ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä, sillä välinpitämättömyys niiden suhteen voi johtaa laajoihin ja pitkäaikaisiin seurauksiin.

Tarja Haapajärvi, Mia Kiuru, Laura Kivinen Päivi Paavola, Pekka Louhiala

Eurooppa bioetiikan konsensusta etsimässä

Euroopan oikeusministerit tekivät vuonna 1990 Euroopan neuvostolle (EN) aloitteen bioetiikkaa koskevan yleissopimuksen (convention) valmistelun aloittamisesta. Yleissopimuksen valmistelu annettiin EN:n bioetiikan asiantuntijakomitea CAHBI:lle. CAHBI ja sen seuraaja bioetiikan johtokomitea CDBI on esitelty tällä palstalla aiemmin (1). Neljän vuoden valmistelun jälkeen CDBI julkaisi luonnoksensa bioetiikkaa koskevaksi yleissopimukseksi heinäkuussa 1994.

Sakari Karjalainen, Terhi Hermanson

Etiikka lääkärien perus- ja jatkokoulutuksessa

Lääkärin ammattietiikka koostuu käsityksistä siitä, miten lääkärin ammattia harjoitetaan oikein. Ammattietiikan tulee mitä ilmeisemmin muodostua lääkärin peruskoulutuksen aikana. Tietämätöntä ja taitamatonta lääkäriä voidaan tuskin kutsua eettiseksi lääkäriksi. Lääketieteellinen sivistyneisyys on siis ammattietiikan perusta. Ammattietiikkaan kuluu myös muuta, varsinaista eettistä ainesta. Tänä opintouudistusten aikana on syytä pohtia, miten näiden yleisten eettisten valmiuksien kehittymistä voidaan tukea lääkärikoulutuksessa.

Pirkko Kortekangas

Petr Skrabanek ja inhimillisen lääketieteen kuolema

"En tupakoi enkä käytä alkoholia. En valvo myöhään enkä makaa tyttöjen kanssa. Ruokavalioni on terveellinen ja liikun säännöllisesti. Kaikki tämä tulee muuttumaan kun pääsen vankilasta."

Pekka Louhiala

Lumehoidon etiikkaa

"Jos lääkäri ei työssään onnistu käyttämään lumevaikutusta hyväkseen, hänestä pitäisi tulla nukutuslääkäri tai patologi.... Yksinkertaisesti sanottuna: jos potilaasi ei käynnin jälkeen tunne oloaan paremmaksi, olet väärällä alalla." (1). Nämä rivit kirjoittanut kollega oli ilmeisesti kyllästynyt siihen, että lumevaikutuksen merkitystä aliarvioitiin, vaikka se itse asiassa on olennainen osa melkein kaikkea lääkärintyötä.

Pekka Louhiala

Onko ihmisellä oikeus päättää elämänsä?

John Locke on esittänyt kolme perustavaa laatua olevaa oikeutta: oikeus elämään, oikeus vapauteen ja oikeus omistukseen - myös itsensä omistamiseen. Näihin nojautuen kirjoittaja kysyy, eikö itsemurhapäätöstä tulisi pitää moraalisesti tuomittavana vain, jos se loukkaa joidenkin yksilöiden oikeuksia tai rikkoo jotakin moraalista sitoumusta.

Veikko Launis

Ihmiseen kohdistuvan geenitekniikan eettiset periaatteet

Geenitekniikkaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa on saavutettu yksimielisyys niistä eettisistä periaatteista, joiden tulee ohjata ihmiseen kohdistuvaa geenitekniikkaa. Nämä periaatteet ovat autonomian periaate, yksityisyyden periaate, oikeudenmukaisuuden periaate, tasa-arvon periaate ja hyvän laadun periaate. Näiden ihmisoikeusnäkökohtien tulee ohjata myös suomalaista lääkärikunnan eettistä normistoa sekä mahdollista lainsäädäntöä.

Petter Portin

Suomi, Eurooppa ja bioetiikka

Viime vuoden alussa kuohutti uutinen, jonka mukaan 59-vuotias brittiläinen nainen oli ollut italialaisessa lapsettomuusklinikassa hoidossa ja synnyttänyt onnistuneen hoidon tuloksena kaksoset. Kotimaassaan nainen ei olisi enää voinut saada koeputkihedelmöitystä. Englannin terveysministeri Virginia Bottomley vaati kiukkuisena yleiseurooppalaisia sääntöjä, jotka estäisivät kansalaisia hakemasta toisesta maasta palveluita, jotka ovat heiltä omassa maassaan kiellettyjä. Ranskan terveysministeri tarttui aiheeseen ja vaati toimia in vitro -turismin pysäyttämiseksi.

Sakari Karjalainen