Sikiön ja vastasyntyneen oikeudet

Vielä syntymättömän ihmisen elämän suojelu on eettisenä ja oikeudellisena ongelmana monella tapaa ajankohtainen. Tässä puheenvuorossa keskitytään sikiön ja vastasyntyneen oikeudellisen aseman vertailuun sikiön oikeussuojan kehittämisen näkökulmasta. Artikkeli perustuu Suomen Perinatologisen seuran jatko- ja täydennyskoulutus-päivillä pidettyyn esitykseen.

Marita Liljeström

Potilaan etiikka

Lääketieteen etiikan keskeisiä asioita viime vuosikymmeninä ovat olleet kysymykset potilaan oikeuksista ja itsemääräämisestä. Lääkärien osalta on keskitytty enemmän heidän velvollisuuksiinsa, potilaan velvollisuuksista ei sen sijaan ole juuri puhuttu. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin, sillä jo hippokraattisissa teksteissä kuvataan myös potilaan velvollisuuksia: "Potilaan tulee tehdä voitavansa taistellakseen sairautta vastaan yhdessä lääkärin kanssa" (1). Seuraavan kerran potilaan oikeuksiin palattiin ilmeisesti vasta vuonna 1847, kun American Medical Association (AMA) julkaisi ensimmäisen eettisen ohjeistonsa. Se sisälsi pitkän luettelon lääkärien velvollisuuksista ja vielä pitemmän listan potilaiden velvollisuuksia (2).

Pekka Louhiala

Islam ja lääkintäetiikka - käytännön näkökohtia

Islaminuskoisten määrä on viime vuosina lisääntynyt Suomessa nopeasti pääasiassa siirtolaisuuden ja pakolaisuuden myötä. Yhä useampi lääkäri joutuu työssään kohtaamaan muslimipotilaita, joiden elämänkäsitykseen saattaa liittyä suomalaiselle lääkärille tuntemattomia piirteitä.

Raimo Puustinen

Eutanasia ja lainsäädäntö

Voiko potilas vaatia ja saada aktiivista kuolinapua? Jos kuolinavulla tarkoitetaan potilaan aktiivista surmaamista, voiko potilas nykyisen oikeusjärjestelmämme perusteella vaatia lääkäriä surmaamaan hänet? Kirjoittaja ei näe juridisesti mahdollisena, että potilaalla olisi oikeus saada lääkäriltä esimerkiksi kuolettava piikki.

Rauno Korhonen

Lapset ja lääketieteellinen tutkimus

Aikuisilla tehtyjen lääketieteellisten tutkimusten perusteella ei useimmiten voi tehdä suoria johtopäätöksiä tulosten soveltumisesta lapsiin. Lapset sairastavat eri tauteja kuin aikuiset, heidän fysiologiansa poikkeaa monin tavoin aikuisista, ja joidenkin hoitomuotojen käyttö rajoittuu vain lapsipotilaisiin. Lapsiin kohdistuvaa tutkimusta siis selvästi tarvitaan.

Toimittanut Pekka Louhiala

Eutanasia ja suomalaiset lääkärit

Suomalaisten lääkärien suhtautumista eutanasiaan ja siihen läheisesti liittyviin kysymyksiin selvitettiin lokakuussa 1993 kyselyllä, joka lähetettiin 500 satunnaisesti valitulle työikäiselle lääkärille. Vastanneista eutanasian laillistamista kannatti varauksetta 5 %, varauksin 25 %, ehdottomasti vastaan oli 30 % ja varauksin vastaan 20 %. Selvästi myönteisemmin suhtauduttiin hollantilaiseen käytäntöön, jossa eutanasia ei ole laillistettu, mutta tietyt tiukat ehdot täyttävissä tapauksissa lääkäriä ei rangaista. Vastaajista 17 % oli ollut tilanteessa, jossa potilas tai omainen oli pyytänyt aktiivista kuolinapua. Aktiivista eutanasiaa pyytäneistä potilaista erottui kolme suurta ryhmää: monisairaat ja kivuliaat vanhukset, psykoottiset tai vaikeasti depressiiviset potilaat ja terminaalivaiheen syöpää tai muuta sairautta potevat.

Pekka Louhiala, Tapio Tervo

Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta verinäytteestä - Rodunjalostusta vai valinnanvapautta?

Kuluvan kevään uutiset äidin verinäytteestä tehtävästä sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonnasta ovat herättäneet vilkasta keskustelua tiedotusvälineissä. Suuri osa äideistä pitää tutkimuksia kuitenkin tarpeellisina. Ehdoton vapaaehtoisuus ja asiallinen, riittävä neuvonta ovat seulonnan perusedellytyksiä, joilla vältetään liukastelu eettisesti epävakaalla maaperällä.

Toimittanut Pekka Louhiala

Vet någon?

Jag ligger på rygg med slutna ögon och målar en tavla för min inre syn. Den föreställer - - den föreställer ingenting. Bara färger. Färger... Färgerna är viktiga för mig. Det är så mycket man kan säga med färger! Det finns milda färger, starka färger, glada färger, stolta färger, självsäkra färger, mörka färger, färger som uttrycker rädsla och sorg...

Koplaus Apollonin kautta

Minä, arkkiatri, sain kerran kamman, jossa luki 'Apollon'. Se oli ihan hyvä kampa, tosin näihin muutamaan suortuvaani kalloni peitteeksi en olisi kovin erikoista laitetta tarvinnut, mutta olihan se mielenkiintoinen uutuus. Sillä sai irrotettua ainakin hiuksiin tarttuvia hyönteisiä, joita täällä on paljon. Minua huvitti tuo Apollonin nimi laitteessa, mutta antaja osasi lipevyydessään perustella laitteen jumalaisen tarkoitusperän: hiukset suojaavat kalloa, joka suojaa aivoja, joka on ylevintä mitä jumalat ovat ihmiselle antaneet - ja mitä Apollon parantajalle. Siksi on soveliasta, miltei välttämätöntä, vaalia päätään Apollonin nimeen.

Tiina Lajunen

Hoidon mielekkyyttä etsimässä - kriittisiä aforismeja terveydenhuollon etiikasta

Liian usein "terveydeksi" sanotaan sitä hyvinvoinnin tasoa, jonka arvo voidaan mitata niin yksiselitteisesti rahalla, että myös sen tavoittelematta jättäminen voidaan perustella rahalla, kovalla kustannuksella.

Hur bemöta döende patienter?

Nu när det endast återstår ett knappt år av mina medicinska studier, uppskattar jag chanserna att få lära mig att bemöta döende patienter under studietiden vara ganska små. Visst har vi sett döda patienter, på obduktionsborden, men har de en gång varit levande individer? På universitetsklinikerna betraktas döende som ett misslyckande, vilket man helst inte talar om. De exempel på bemötande av döende jag sett, t.ex. tillkännagivande av en obotlig sjukdom, har varit avskräckande. Men hur skall jag bete mig för att inte göra samma fel? Hur lär man sig något som förefaller tabubelagt inom undervisningen?

Etiikan opetus tähtää viisauteen ja myötäelämiseen

Eettisen pohdinnan tulee kulkea läpi koko lääkärikoulutuksen. Olennaista on potilaan kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja inhimillisen kohtelun harjoitteleminen. Tämä opetus edellyttää ryhmämuotoisuutta, pohtivuutta ja monipuolisen palautteen saamista.

Toimittanut Pekka Louhiala

Liukastelua Hollannissa

Hollanti on pysynyt liberaalin eutanasiapolitiikkansa takia otsikoissa. Vaikka eutanasia ei ole laillista edelleenkään, ei sen harjoittamisesta saa rangaistusta, jos tietyt varsin tiukat ehdot täytetään.

Pekka Louhiala

Suostumuksen ongelmia

Moniin eettisiin ongelmiin tai filosofisiin kysymyksiin ei ole olemassa lopullisia vastauksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että etiikka olisi turhaa tai että se ei edistyisi. Nykylääketieteen etiikassa osa kysymyksistä on ikivanhoja ja edelleen vastauksia vailla, osaan uudemmista on ainakin jonkinlainen ratkaisu olemassa.

Toimittanut Pekka Louhiala

Lääketieteen etiikkaa itänaapurissa

Muutaman vuoden takaiset yhteiskunnalliset muutokset entisissä sosialistisissa maissa ovat vaikuttaneet kaikilla elämänaloilla. Juuri mikään ei ole niin kuin ennen. Myös lääketieteen etiikassa on tapahtunut avautuminen länteen, ja esimerkiksi monilla alan läntisillä tutkimuslaitoksilla ja seuroilla on kiinteää yhteistyötä Itä-Euroopan maiden kanssa.

Pekka Louhiala

Tampereella priorisointiluokitusta pidetään työvälineenä

Julkisin varoin tuotettavien terveydenhuoltopalvelujen rajaamiseen on tunnetusti esitetty malleja viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Vaikka Suomessa terveydenhuollon rakenteelliset muutokset ja voimavarojen käytön tehostaminen on nähty ensisijaisiksi tehtäviksi, myös valintoihin on paineita. Näkemyksiä priorisointiluokituksista erikoissairaanhoidossa ja kunnallisessa terveydenhuollossa esiteltiin joulukuussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Hämeen lääninhallituksen järjestämässä seminaarissa.

Eutanasiaa vastaan: Edmund D. Pellegrino

Tuleeko lääkärin hyväksyä aktiivinen eutanasia? Amerikkalaisen lääkärin, Edmund D. Pellegrinon vastaus on, että lääkärin osallistuminen tappamiseen vääristää vakavasti parantamissuhteen.

Toimittanut Pekka Louhiala

Terveydenhuollon priorisoinnit ja oikeudenmukaisuus

Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Bioetiikan keskus järjestivät terveydenhuollon priorisointia ja oikeudenmukaisuutta käsitelleen kaksipäiväisen seminaarin Turussa 7.-8.6.93. Osanottajia oli noin 40 ja he edustivat varsin monia aloja: lääketieteen eri alueita, filosofiaa, hoitotyötä, teologiaa, sosiaalityötä, terveystaloustiedettä ja oikeustiedettä.

Toimittanut Pekka Louhiala

Huntington-geeni ja tietämisen tuska

Televisiossa esitettiin joitakin kuukausia sitten tanskalainen dokumentti geenitutkimuksen saavutuksista ja ongelmista. Ohjelmassa käsiteltiin myös Huntingtonin tautia ja sen aiheuttajageenin testaamista potilaiden sukulaisilta. Nuori nainen, jonka äiti sairasti jo pitkälle edennyttä tautia, oli raskaana. Hän ei halunnut tietää omasta riskistään, mutta halusi geenitutkimuksen sikiölleen. Poikasikiöllä todettiin olematon riski ja hän syntyi aikanaan normaalisti.

Toimittanut Pekka Louhiala

ECMO ja kliinisen tutkimuksen etiikka

Kontrolloidut ja satunnaistetut kliiniset kokeet ovat tämän päivän lääketieteessä itsestäänselvyys, mutta niiden historia on varsin lyhyt. Ensimmäinen koe, joka täytti nykyiset kontrolloitujen kokeiden kriteerit, oli 1940-luvun lopulla tehty tuberkuloosin hoitotutkimus (1). Suurinta osaa lääketieteen hoitokäytännöistä ei kuitenkaan ole koskaan testattu satunnaistetuissa kokeissa, eikä se monissa tapauksissa olisi eettisistä syistä enää mahdollistakaan. Erityisen ongelmallisia ovat tilanteet, joissa pyritään tuomaan radikaalisti uudenlaisia hoitoja kriittisesti sairaiden potilaiden avuksi.

Toimittanut Pekka Louhiala