Kuinka kunnanlääkäri hallitsi potilasmääränsä

Kun kansanterveyslaki tuli voimaan vuonna 1972, päättyi lähes 100 vuotta kestänyt kunnanlääkäriaika. Kunnan ainoa lääkäri oli kiireellistä apua tarvitsevien potilaiden tavoitettavissa ympäri vuorokauden ja hänen vastaanotolleen pääsi viivytyksettä. Suuren potilasmäärän hallintaa edistivät palkkioperusteinen vastaanottotoiminta, tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien rajallisuus, vanhusväestön pieni osuus sekä se, ettei lääkärille hakeuduttu yhtä herkästi kuin nykyisin.

Jorma Takala

Potilastietojärjestelmästä tuki laadun arviointiin

Pohjois-Karjalassa on käytössä maakunnallisesti yhtenäinen sähköinen potilastietojärjestelmä. Sen tietojen hyödyntämiseen tutkimustarkoituksessa liittyy haasteita, mutta ensimmäiset havainnot tietojen käytettävyydestä ovat rohkaisevia.

Tiina Laatikainen, Maija Sikiö, Hilkka Tirkkonen, Anu Niemi, Päivi Kekäläinen, Antti Turunen, Juha Mustonen, Matti Ketonen, Timo Kumpula, Alfred Colpaert, Markku Tykkyläinen

Lääketieteellisen genetiikan osaamista tarvitsee yhä useampi lääkäri

Perimän läpiluenta mullistaa diagnostiikkaa lähes kaikilla lääketieteen aloilla. Alan koulutus kulkee kuitenkin jälkijunassa. Kyselytutkimuksessa yli puolet lääkäreistä arvioi lääketieteellisen genetiikan tietonsa ja taitonsa viisiportaisen asteikon alimmalle tasolle, vain välttäviksi.

Teppo Varilo, Eeva Pyörälä, Susanna Varilo, Marja Hietala, Irma Järvelä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030