Lisää tietoa selekoksibin kardiovaskulaarihaitoista

Selektiivisen syklo-oksigenaasi 2:n (COX 2:n) estäjän selekoksibin kardiovaskulaariturvallisuutta selvitettiin osteoartriittia (90 % potilaista) tai nivelreumaa sairastavilla potilailla, joilla oli suurentunut kardiovaskulaaritapahtuman riski. Yhteensä 24 081 keskimäärin 63-vuotiasta potilasta satunnaistettiin saamaan (keskimääräinen vuorokausiannos ± SD) joko selekoksibia (209 ± 37 mg), naprokseenia (852 ± 103 mg) tai ibuprofeenia (2 045 ± 246 mg). Kaikki saivat myös esomepratsolia. Tutkimuksen keskimääräinen kesto oli 20,3 (± 16,0) kuukautta ja seurannan 34,1 (± 13,4) kuukautta. Päävastemuuttujana oli yhdistelmämuuttuja, johon sisältyivät kardiovaskulaarikuolemat, sydäninfarkti ja aivohalvaus. Sen kohtasi kussakin ryhmässä 2–3 % potilaista, eikä selekoksibiryhmä selvinnyt parittaisissa vertailuissa naprokseenia tai ibuprofeenia saaneita huonommin. Selekoksibia saaneilla oli vähemmän maha-suolikanavan verenvuotoja kuin muissa ryhmissä. Tutkimuksen potilaista noin 40 % oli keskeyttänyt hoidon vuoden kuluttua ja puolet kahden vuoden kuluttua satunnaistamisesta, joten pitkäaikaisen hoidon haittoja ei voitu vertailla. Selekoksibin suositeltu maksimiannos vuorokaudessa on 400 mg. Tutkimuksen keskimäärin puolta pienemmällä annoksella sen teho oli hieman vaatimattomampi kuin naprokseenin.

Biosimilaari rituksimabille ja muita uusia lääkkeitä

Biosimilaari rituksimabille ja muita uusia lääkkeitä

Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esitti joulukuun kokouksessaan rituksimabin biosimilaarin (Truxima) hyväksymistä alkuperäislääkkeen (MabThera) käyttöaiheisiin (non-Hodgkin-lymfooma, krooninen lymfaattinen leukemia, nivelreuma sekä granulomatoottinen ja mikroskooppinen polyangiitti). Biosimilaari on biologinen lääke, joka sisältää uuden version alkuperäislääkkeen aktiivisesta aineesta. Hyväksyttäväksi esitettiin myös januskinaasien (JAK1 ja JAK2) estäjä barisitinibi (Olumiant) nivelreumaan ja ALK:n estäjä alektinibi (Alecensa) ei-pienisoluiseen keuhkosyöpään.

Lääkekehitysohjelma loppuu useimmiten tehon puutteeseen

Vuosina 2013–15 kaikkiaan 218 lääkekehitysohjelmaa lopetettiin vaiheessa II tai III, ja 174:stä on kerrottu lopettamisen syy. Tavallisin syy oli tehon puute, 52 %:ssa epäonnistumisista. 24 %:ssa syynä oli turvallisuuteen liittyvä tekijä ja 15 %:ssa kehittäjäyrityksen strategiaan liittyvä tekijä. Useimmiten epäonnistuttiin syöpälääkkeiden (32 % loppuneista kehitysohjelmista) ja keskushermostolääkkeiden (17 %) kehityksessä, mikä kuvastanee näiden sairauksien lääkekehityksen vilkkautta. Vaiheeseen III ja siitä myyntiluvan hakemiseen ja saamiseen edenneiden kehitysprojektien osuus oli hieman kasvanut verrattuna aiempiin vuosiin.

Lääkkeiden hyötyä levinneen syövän hoidossa yliarvioidaan

Yhdysvalloissa kiinteitä syöpiä sairastavien viiden vuoden elossaololuku on parantunut 49 %:sta 68 %:iin neljässä vuosikymmenessä. Tämä johtuu pääosin diagnostiikan ja hoidon aloittamisen varhentumisesta. Vuosina 2002–14 välillä myyntiluvan saaneiden 48 uuden syöpälääkehoidon hyöty oli keskimäärin 2,1 kuukautta pidempi elinaika kuin vertailuhoidossa. Usein myyntiluvan perusteena on muutos korvikemuuttujassa, kuten taudin etenemättömyysajassa, mikä ei välttämättä heijastu pidempään elinaikaan. Potilailla on taipumusta yliarvioida lääkehoidon teho. BMJ-lehden analyysissä pohditaan syövän lääkehoidon etiikkaa monesta näkökulmasta.

QT-ajan pidentymisen vaara paremmin huomioon lääkehoidossa

Belgiassa Leuvenin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin lääkkeiden aiheuttaman QT-ajan pidentymisen yleisyyttä ja keinoja tunnistaa sen riskitekijät käytännön työssä äkillisten sydänkuolemien välttämiseksi. Tutkimuksessa kehitettiin lääkärien päätöksentukijärjestelmiin integroitava riskipisteytys, joka ottaa huomion QT-ajan pitenemistä aiheuttavat lääkkeet ja muut riskitekijät. Terveydenhuoltohenkilöstön tietämys lääkkeiden aiheuttamasta QT-ajan pitenemisen riskistä todettiin heikoksi. Osana tutkimusta laadittiinkin apteekeille verkkokoulutus, jota tarjotaan jatkossa myös perusterveydenhuollon lääkäreille. Tutkimuksessa on hyödynnetty amerikkalaista CredibleMeds-tietokantaa, joka voisi olla hyödyllinen työkalu myös Suomessa (https://crediblemeds.org/). Maksuton tietokanta lajittelee QT-aikaa pidentävät lääkkeet neljään riskiluokkaan.

Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeiden arviointi jatkuu

Lääkekorvausjärjestelmän arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa hahmotetaan järjestelmän nykytilaa ja kehittämistarpeita, kuten sairauksien ja lääkkeiden korvausluokittelua. Toisessa vaiheessa otetaan huomioon sote-uudistuksen rakenteet, rationaalisen lääkehoidon tavoitteet sekä uudet kalliit lääkkeet. Selvityshenkilönä on professori Heikki Ruskoaho. Valmista pitäisi olla kesäkuussa 2018.

Niraparibilla on tehoa BRCA-mutaatiosta riippumatta

Niraparibi on suun kautta otettava ihmisen poly-ADP-riboosipolymeraasientsyymien (PARP 1/2) estäjä, jonka farmakologinen vaikutus perustuu DNA:n korjausmekanismien estoon. Vaiheen III kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa uusiutunutta platinaherkkää munasarjasyöpää sairastavat 553 potilasta satunnaistettiin saamaan joko niraparibia tai lumetta. Taudin etenemättömyysaika oli niraparibia saaneilla merkitsevästi pidempi kuin lumeryhmässä: potilailla, joilla oli ituradan BRCA-mutaatio (n = 203), ero oli 15,5 kuukautta ja niillä, joilla ei ollut ituradan BRCA-mutaatiota (n = 350), ero oli 5,4 kuukautta. Kokonaiselossaoloaika ei vielä ole tiedossa. Ensimmäinen myyntiluvan saanut PARP:n estäjä olaparibi näyttää tehoavan vain tiettyihin BRCA-mutaatiopositiivisiin syöpiin.

Lääkärit ilman rajoja painostaa laskemaan rokotteen hintaa

Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestö kieltäytyi ottamasta vastaan Pfizerilta miljoonaa pneumokokkirokoteannosta. Pfizerin tarjous tuli kuukausi sen jälkeen, kun GlaxoSmithKline oli laskenut oman rokotteensa hintaa. Lääkeyritysten lahjoituksiin voi liittyä mm. kohdeväestöä koskevia ehtoja. Avustusjärjestön mukaan lahjoitus vaarantaisi pitkäaikaisen pyrkimyksen saada rokotteita riittävän edullisella hinnalla kaikkien köyhien maiden ihmisten saataville: vaikka joissakin maissa rokote olisi maksuton, muualla korkea hinta estää rokotteen ostamisen. Pfizer on voimakkaasti eri mieltä lahjoitusten merkityksestä.

Kannattaako vanhusten lääkehoidon purkaminen?

Järjestelmällisessä katsauksessa ja meta-analyysissä selvitettiin, onko monilääkityksen purkaminen turvallinen, tehokas ja toteuttamiskelpoinen tapa vaikuttaa vanhuspotilaiden kuolleisuuteen ja terveydentilaan. Analyysiin valikoituneissa 132 alkuperäistutkimuksessa oli mukana yhteensä yli 34 000 ikäihmistä (keski-ikä 74 vuotta), joilta oli vähennetty ainakin yksi lääke. Satunnaistamattomissa tutkimuksissa lääkkeiden vähentäminen näytti pienentävän kuolleisuutta, mutta satunnaistetuissa tutkimuksissa tällaista eroa ei havaittu. Kuitenkin sellaisissa satunnaistetuissa tutkimuksissa, joissa lääkityksen purkamisen keinot valittiin potilaskohtaisesti, saatiin selvä positiivinen vaikutus.

Vilkasta keskustelua lääkehoitojen priorisoinnista

Lääkäriliitto oli yksi lokakuun Terveysfoorumi 2016 -tilaisuuden järjestäjistä. Foorumissa noin sata terveydenhuollon toimijaa keskusteli vilkkaasti lääkehoitojen priorisoinnista. Näkökulmia saatiin muun muassa perusoikeuksien, etiikan, kliinikoiden, sosiaali- ja terveysministeriön, kansanedustajan, lääketeollisuuden, lääkearviointien ja maksajan vinkkelistä. Terveysfoorumin aineistoa on luettavissa Kunnat.net-sivuilla.

Parasetamoli ja ibuprofeeni ovat yhtä sopivia astmalapsille

Parasetamolin toistuvan käytön on arveltu lisäävän astman riskiä. 300 lievää astmaa sairastavaa 12–59 kuukauden ikäistä lasta satunnaistettiin saamaan tarvittaessa kipu- ja kuumelääkkeeksi joko parasetamolia tai ibuprofeenia. Tutkimus kesti 48 viikkoa, ja keskimäärin lapset tarvitsivat lääkkeitä 5,5 annosta. Astman pahenemisvaiheiden määrässä ei ollut eroa ryhmien kesken: parasetamoliryhmässä niitä oli keskimäärin 0,81 ja ibuprofeeniryhmässä 0,87 yhtä lasta kohden. Tutkimuksessa ei ollut lumevertailua, mutta pahenemisvaiheiden määrä ei vaikuttanut poikkeavan vastaavassa potilasryhmässä muissa tutkimuksissa todetusta.

Epipen-valmisteen hinnannousu raivostuttaa USA:ssa

USA:ssa ei ole lääkkeiden hintasääntelyä ja lääkeyritykset hinnoittelevat valmisteensa mielensä mukaan. Vakuutusyhtiöt neuvottelevat korvaamiensa lääkkeiden hinnat lääkeyritysten kanssa. Mylan-lääkeyritys on nostanut vuodesta 2008 kaksi adrenaliini-injektiota sisältävän Epipen-valmisteensa hintaa 100 dollarista 600 dollariin. Mylan oli aktiivisesti edistämässä lakia, jonka mukaan Epipeniä pitää olla varastoituna kouluissa. Valmisteella ei ole kilpailijoita – tosin hinnannousun aiheuttama vastalauseryöppy sai Mylanin ehdottamaan, että se toisi itse puolta halvemman geneerisen version markkinoille. Viimeisin käänne oli Mylanin orkestroima ehdotus saada Epipen käyttäjilleen maksuttomien lääkkeiden listalle. Nyt lainsäätäjätkin ovat kiinnostuneet lääkkeiden hinnoittelusta, ja presidenttiehdokas Clinton on toistuvasti vaatinut kuria hintojen nousulle.

Kapesitabiini voi hävittää sormenjäljet tilapäisesti

Solunsalpaaja kapesitabiinin tavallinen haitta on käsi-jalkaoireyhtymä. Tapausselostusten mukaan hoitoon voi liittyä myös sormenjälkien häviäminen, joka vaikeuttaa henkilöiden tunnistamista esimerkiksi elektronisia laitteita käytettäessä. Sormenjälkiä tutkittiin 66 hollantilaiselta, jotka saivat kapesitabiinia. Käsi-jalkaoireyhtymä ilmaantui 8 viikon hoidon jälkeen 70 %:lle. Yhdeksällä oli vaikea-asteinen sormenjälkien häviämä, mutta se ei ollut yhteydessä käsi-jalkaoireyhtymän vaikeusasteeseen. Sormenjälkensä kadottaneista potilaista kolmelta saatiin sormenjäljet 2–4 viikon kuluttua hoidon loppumisesta, ja heille sormenjäljet olivat palautuneet ennalleen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030