Lääkärilehti

Uusia syöpälääkkeitä tuloillaan

Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esitti syyskuun kokouksessaan kolmen uuden syöpälääkkeen hyväksymistä. Olaratumabi (Lartruvo) on verihiutalekasvutekijän reseptorin (PDGFR-α) estäjä, jota käytetään pehmytkudossarkooman hoitoon. Valmiste arvioitiin nopeutetulla aikataululla ja sille esitettiin ehdollista myyntilupaa vaiheen II kliinisiin tutkimuksiin perustuen. Vaiheen III tutkimukset ovat meneillään ja myyntiluvan ehdollisuus voidaan poistaa, kun riittävästi varhaisen vaiheen tuloksia vahvistavaa tutkimustietoa on kertynyt. Myös uudelle multippelin myelooman hoitoon tarkoitetulle proteasomin estäjälle iksatsomibille (Ninlaro) esitettiin ehdollista myyntilupaa. Valmisteen hyötyjen ja haittojen tasapano arvioitiin suotuisaksi, mutta hoitovasteen suuruudesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Paikallisesti edenneen tai levinneen hormonireseptoripositiivisen, HER2-negatiivisen rintasyövän hoitoon esitettiin hyväksyttäväksi uusi proteiinikinaasin estäjä palbosiklibi (Ibrance).

Lääkeuutiset 39/2016 Kommentteja

Kolistiiniresistenssin leviäminen pelottaa

Toukokuun lopussa Yhdysvalloista uutisoitiin potilasnäytteestä löytyneen ensimmäistä kertaa mcr-1-geeni, joka tekee bakteereista vastustuskykyisiä kolistiinille. Tämä lääke on viimeinen hoitovaihtoehto eräissä moniresistenttien bakteerien aiheuttamissa infektioissa. Resistenssiongelman hallitsemiseksi EU:ssa on ryhdytty suitsimaan kolistiinin käyttöä eläinlääkinnässä. Suomessa kolistiinia ei ole koskaan käytetty tuotantoeläimille.

Lääkeuutiset 25-32/2016 Kommentteja

Statiinien hyöty hiipuu munuaissairauden edetessä

Krooninen munuaisten vajaatoiminta on kardiovaskulaaritapahtumien riskitekijä. Statiinien hyötyä munuaisten vajaatoiminnassa selvitettiin 28 tutkimuksen meta-analyysissä (n = 183 419), jossa potilaat jaettiin ryhmiin tutkimuksen alussa määritetyn munuaistoiminnan (eGFR) perusteella. Koko tutkimusjoukossa statiinihoito pienensi ensimmäisen kardiovaskulaaritapahtuman riskiä 21 % LDL-kolesterolin yhden mmol/l-yksikön laskua kohden. Vaikutus kuitenkin pieneni munuaisten vajaatoiminnan vaikeutuessa, eivätkä dialyysipotilaat enää hyötyneet hoidosta. Pääkirjoituksen mukaan uusien kolesterolilääkkeiden (PCSK9:n estäjät) tehoa pitäisi tutkia erityisesti loppuvaiheen vajaatoiminnassa.

Lääkeuutiset 25-32/2016 Kommentteja

Tehokasta verenpaineen hoitoa myös yli 75-vuotiaille

Avoimeen, satunnaistettuun SPRINT-tutkimukseen otettiin 9 361 yli 50-vuotiasta, joiden systolinen verenpaine oli 130–180 mmHg ja joilla oli suurentunut kardiovaskulaaritapahtuman riski. Nyt tutkimuksesta on julkaistu yli 75-vuotiaiden osallistujien tulokset (n = 2 636, ikä keskimäärin 79,9 v, naisia 37,9 %). Intensiivihoitoryhmässä (systolisen verenpaineen tavoite alle 120 mmHg) oli vakavia kardiovaskulaaritapahtumia ja kuolemia kolmanneksen vähemmän kuin standardihoitoryhmässä (alle 140 mmHg), eikä vakavien haittatapahtumien määrässä ollut eroa. Tutkimukseen otettiin avohoidon potilaita, ja siitä suljettiin pois diabetesta tai sydämen vajaatoimintaa sairastavat ja aiemman aivohalvauksen kokeneet.

Lääkeuutiset 25-32/2016 Kommentteja

Bakteerilääkettä nenästä?

Saksalaiset tutkijat ovat havainneet, että jos ihmisellä on nenässään Staphylococcus lugdunensis, on siellä harvemmin Staphylococcus aureus. Tämä johtunee S. lugdunensis -bakteerin tuottamasta lugduniinista, joka eläinmalleissa esti S. aureus -kolonisaatiota. Aika näyttää, saammeko lugduniinista lääkkeen. Tutkijat toteavat, että ihmisen mikrobiomista saattaa löytyä muitakin uusia antibioottisia aineita.

Lääkeuutiset 25-32/2016 Kommentteja

Empagliflotsiini hidastaa munuaisvauriota, mutta amputaatioriskiä selvitellään

Standardihoitoon liitetty empagliflotsiini vähensi tyypin 2 diabetesta sairastavien kardiovaskulaaritapahtumia lumehoitoon verrattuna EMPA-REG OUTCOME -tutkimuksessa. Tutkimuksesta julkaistiin heinäkuussa tulokset, joiden mukaan empagliflotsiini hidastaa myös munuaisvaurion etenemistä. Samassa lehdessä julkaistiin myös lumekontrolloitu LEADER-tutkimus, jossa standardihoitoon liitetty liraglutidi pienensi kardiovaskulaaritapahtumien riskiä. Lehden pääkirjoituksessa pohdittiin, miksei vastaavia hyödyllisiä vaikutuksia ole pystytty osoittamaan alogliptiinin, saksaglitptiinin, sitagliptiinin ja liksisenatidin tutkimuksissa.

Lääkeuutiset 25-32/2016 Kommentteja

Ensimmäinen HIV-negatiivisille tarkoitettu estolääke saa EU:n myyntiluvan

Emtrisitabiinia ja tenofoviiria sisältävä Truvada sai EU-myyntiluvan vuonna 2005 HIV-infektion yhdistelmähoitoon. Heinäkuussa Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esitti valmisteen käyttöaiheen laajentamista HIV-negatiivisiin henkilöihin, joilla on suuri tartuntariski (pre-exposure prophylaxis). Esitys perustui kahteen lumekontrolloituun tutkimukseen. iPrEx-tutkimuksessa Truvada vähensi HIV-infektion tarttumisen riskiä 42 % miehillä, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa. Partners PrEP-tutkimuksessa Truvada vähensi HIV-positiivisen henkilön kanssa heterosuhteessa elävän HIV-negatiivisen henkilön infektioriskiä 75 %. Parin HIV-positiivinen puoliso ei käyttänyt HIV-lääkehoitoa tutkimuksen alkaessa.

Lääkeuutiset 25-32/2016 Kommentteja

HOPE: statiinia sydän- ja verisuonisairauksien primaaripreventioon

HOPE-3-tutkimukseen otettiin yli 12 000 henkilöä, joilla ei ollut sydän- ja verisuonisairautta ja joilla oli noin 1 %:n vuotuinen riski saada merkittävä kardiovaskulaaritapahtuma. Heidät satunnaistettiin saamaan joko rosuvastatiinia (10 mg/vrk) tai vastaavaa lumetta sekä edelleen saamaan joko verenpainelääkitystä (kandesartaani 16 mg/vrk ja hydroklooritiatsidi 12,5 mg/vrk) tai vastaavaa lumetta. Rosuvastatiini vähensi kardiovaskulaaritapahtumien riskiä 24 % (HR 0,76; 95 %:n LV 0,64; 0,91), kun taas verenpainelääkityksellä ei ollut niihin vaikutusta, eikä verenpainelääkityksen yhdistäminen rosuvastatiiniin vaikuttanut olevan teholtaan parempi kuin pelkkä rosuvastatiini.

Lääkeuutiset 23/2016 Kommentteja

Lääketeollisuus haluaa estää valmisteidensa käytön teloituksiin

Pfizer ilmoitti toukokuussa, että se haluaa estää lääkkeidensä (esim. propofoli, midatsolaami, lihasrelaksantit) käyttämisen teloituksiin. Ilmoituksen myötä kaikki Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikeviraston (FDA) hyväksymät lääkeyritykset, joiden valmisteita voidaan käyttää myrkkyruiskeissa, ovat asettuneet vastustamaan niiden käyttöä teloituksissa. Pelkona on vaihtoehtoisten teloitustapojen yleistyminen Yhdysvalloissa.

Lääkeuutiset 23/2016 Kommentteja

Vaikuttaako Brexit lääkkeiden saatavuuteen?

Britannialla on suuri rooli EU:n lääkevalvonnassa, sillä sen vetovastuulla on lähes kolmannes myyntilupien arvioinneista.

Lääkeuutiset 23/2016 Kommentteja

Monimuotoinen interventio viitoittaa turvallisempaan lääkkeiden määräämiseen

Lääkehoidon riskien vähentämiseksi on monesti tarpeen muuttaa lääkärien lääkemääräämiskäytäntöjä. Skotlannissa selvitettiin, voiko käytäntöihin vaikuttaa ammatillisen koulutuksen, lääkityksen arviointia tarvitsevien potilaiden tunnistamista helpottavan tietopalvelutyökalun ja taloudellisten kannustimien avulla. Mukana oli 33 perusterveydenhuollon yksikköä ja 33 000 potilasta. Ensisijainen vastemuuttuja oli yhdistelmä yhdeksästä tulehduskipulääkkeen tai antitromboottisen lääkkeen suuren riskin lääkemääräyksestä (esimerkiksi tulehduskipulääkkeen määrääminen munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle). Interventiolla pystyttiin 48 viikon aikana merkitsevästi vähentämään tulehduskipulääkkeiden ja antitromboottisten lääkkeiden määräämiseen liittyviä hoitoriskejä.

Lääkeuutiset 23/2016 Kommentteja

Bupropioni ja varenikliini psykiatrisilla potilailla

Tupakoinnin lopettamisen tukena käytettäviin varenikliiniin ja bupropioniin on liittynyt huoli neuropsykiatrisista haittavaikutuksista (mm. itsemurha-alttius ja aggressiivisuus). 8 114 tupakoijaa, joista puolella oli vakaassa tilassa oleva psyykkinen sairaus (tavallisimmin mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö) satunnaistettiin saamaan 12 viikon ajan joko varenikliinia, bupropionia, nikotiinilaastaria tai lumetta. Ensisijainen päätetapahtuma oli keskivaikeat tai vaikeat neuropsykiatriset haitat, joita esiintyi psyykkisiä sairauksia potevien ryhmässä 6,5 %:lla varenikliinia saaneista, 6,7 %:lla bupropionia saaneista, 5,2 %:lla nikotiinilaastaria käyttäneistä ja 4,9 %:lla lumetta saaneista. Vastaavat osuudet psyykkisesti terveiden ryhmässä olivat 1,3 %, 2,2 %, 2,5 % ja 2,4 %. Aktiivihoidot olivat lumetta tehokkaampia kummassakin ryhmässä.